Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 430)
  • Metsätalouden kannattavuus

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

  • Puuki

    Nettotulo/ha vaihtelee n. 30-200 € /ha/v välillä mm. kasvupaikan puuntuotoskyvyn mukaan.

    mehtäukko

    Silläpä juuri. Jos aletaan esitellä em. jutussa lähempänä 200 olevaa lukua, joku voi tulla todella kateelliseksi…

    Perko

    Hieman numeroilla pelaten, niin se ostettu sijoitus ”raatamo” tuottaa hyvinkin viis %  sitä työn ja riskin korviketta tai tappion ei palkkaa.    Aamu -TV:ssä oli juttua aivojen tuottamasta harhasta joka vahvistuu eikä niihin pitäis mennä mukaa.  Pilvessä lentoon opetettiin uskomaan pelkästään dataan ja mittareihin muuten koittaa tuho!

    Puuki

    Varsinkin jk:ta voi hyvin verrata pilvessä lentämiseen, kun data puuttuu tai on vajavaista ;  tutkittua tietoa sopivuudesta näille maille pitkällä aikavälillä on vähän.

    Panu

    Sijainnilla on jossain määrin vaikutusta:

    ”Päijät-Hämeessä (302 €/ha) ja Kanta-Hämeessä (293 €/ha). Lapissa liiketulos oli 40 euroa hehtaarilta. ”

    Perko

    Käymään vaan tänne tullaan eikä olemaan.  Hakemalla lohtua tulokseen tulevista  aukoista on sitä Tolopaisen kertomaa papinsaarnaa!   Puuki voi ja osaa sen numerotestin tehdä  miten  8 – 12 vuoden myyntikierto eroaa kolmensukupolven  rytmistä.  Ne jotka ovat jollain vippaskonsteilla saaneet maata haltuunsa ovat enempi toista sarjaa jossa muukin rehellisyys herkästi lipsuu.  Vertaileva testini jk  vuosituotto on  pärjännyt tuplaten paremmin  aiempaan avohoitoon nähden .  Raataminenkin  on helpottanut,  mutta arvostan katsella sitä !

    kun data puuttuu tai on vajavaista ;  tutkittua tietoa sopivuudesta näille maille pitkällä aikavälillä on vähän.”  Niin on.  Ne mitä on tehty eivät ole tarkoitettu  metsänomistajan eduksi ainakaan taloudellisesti ja erityisen vähän helpottamaan vetämistä,  mättämistä ja kantamista!

    mehtäukko

    ”Ne jotka ovat jollain vippaskonsteilla saaneet maata haltuunsa ovat enempi toista sarjaa jossa muukin rehellisyys herkästi lipsuu. ”

    Sillä lailla!

    ”Vertaileva testini jk  vuosituottoon on  pärjännyt tuplaten paremmin  aiempaan avohoitoon nähden.”

    Tuohan kuvastaa tunnustusta ammattitaidon puutetta menetelmässä, joka on kuitenkin tutkimusten mukaisesti n. neljänneksen parempituottoisempi.

    Puuki

    Tupla tuotto jk:lla on täysin toiveajattelua.   Vertailulaskelmia olen tehnyt ”männävuosina” aika paljon jk:n ja tasaikäisen istutuskuusikon välillä. Normi  3-4 % korkokannalla jk ei pärjää.  Muut syyt puoltaa lisäksi tasaikäistä kasvatusta monella tavalla(keskimääräisillä kasvupaikoilla). (Mm. juurikääpä ongelmat, taimettumisen epävarmuus, jne.)

    Perko

    Havaintoni on melko tuore ja sen perusteella ja rukkastuntumalla tuohon  200 € / ha/v ,onko netto?  kun vertaan jk juttua on tulos kaksinkertainen  520 € /ha /v brutto.  Korkoja ei ole mukana.  Yhteiskunta ottaa valvontani ja minun terveydenhoitooni tarpeellisen niin jää  360 €/ ha/v  .    Toimii 10 vuoden rytmillä niin kauan kuin sädekasvu kestää 3,5 – 4 mm/v paremmalla puolella.   Puukin huoli korosta on harhaa. Pääomaa on puolivalmisteina kasvussa  ~3000 € arvosta eikä se ole  koronalaista menoa! lähd, Tahvonen.

    Miksi en jatkaisi kun sen kuvitellun ”tuhon”  näkee sitten jos on tullakseen. Itseaiheutetun tuhon saa aikaan kun tekee aukon ja alkaa tamppauksen.    Länsi-suomalainen ins V K  kertoi,  kotona  epäilevät,  eivät usko hänen puheita näistä metsänkasvuista.    Olosuhteet ovat niin monenkirjavat ja monimuotoiset tässä Meidän maassa, aivan uskomattomat niin kuin Tippakin usein on kirjoittanut.

    Puuki

    Täälläkin pitäisi metsän keskikasvun olla jotain 3,5 m3/v. mutta mulla esim. kasvaa ra-koivikko ensiharvennuskuntoon   20 vuodessa. Se niistä keskiarvometsistä ja -tuotoista.

    Tahvonen laskee väärin , jos unohtaa päätehakkuutulon erot (jäävä puusto + kantohintaero)kannattavuusvertailuissa. ( En laskenut edes niitä kun aik. laskin NNA:ja 3 ja 4 %:n korkokannalla.). Yksi th -kulu lisää jk<-metsään  tai säästö taimikustannuksessa voi muuttaa kannattavuuslaskelman toiseen asentoon.

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 430)