› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 34 35 36 … 41 42 43

  • Metsätalouden kannattavuus

    Lähetetty: 1.11.2021, 09:13

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 25.12.2022, 11:59

    Katselin Tapion taskukirjaa vuodenta 1994.  Siinä on näitä taulukoita.  Esimerkiksi rinnankorkeusläpimitalle 230 mm on tarjolla pituusvaihtoehdot 14 m:stä 24 m:iin.   Siis ainakin silloin on tiedetty, että puun muoto vaihtelee.

    Esimerkiksi Muuramen Rannankulässä, jossa kasvoi Suomen suurin kuusikin, puut ovat silmiinpistävän solakoita.  Rinnemaaston puiden muoto on solakampi tasamaahan verrattuna ja tiheässä kasvaneiden harvassa kasvaneisiin verrattuna.

    Esimerkki viime kesän harvennuksista.  Kuusitukkirunkojen keskitilavuus olim 324 l ja tukki% 65.  Mäntytukkirunkojen 354 l ja tukki% 68.  Minusta aika hyviä.

    A.Jalkanen 21.2.2023, 09:58

    Tämä oli hyvä kommentti vaikka ihan kaikkea en ymmärtänyt. Miten tämä on ymmärrettävä, kun sanotaan että korkoa ei tarvita. Onko kyseessä ns. normaalimetsä jonka kehitysluokkarakenne on optimaalinen arvonlisän kannalta?

    Olli Saarinen em. Verden artikkelissa:

    ”Kestävän kehityksen talousmetsä on tasapainossa ja sisältää kaikki puun ikäluokat joko limittäin tai vuosittaisina puuviljelminä. Kestävään tasapainoon ei voi soveltaa koron aika-arvoa, koska kestävyyden tulee säilyä joka suuntaan symmetrisesti.

    Kestävä talousmetsä voidaan määritellä puuntuotannon talouden käsittein metsäksi, jonka vuotuinen hakkuu tuottaa maksimaalisen arvon metsän tasapainon järkkymättä. Haetaan sellainen tasapaino, missä tukkipuun, sellupuun ja muun kaupallisen aineksen arvotuotto maksimoituu. Tähän ei tarvita korkoa. Metsä voidaan toki arvottaa perpertuaalina. Vuotuinen hoitokustannus on perusteltu, jos se lisää vuotuista arvotuottoa hintaansa enemmän. Hoitotapaan sisältyvät hiilikadot ja -sidonnat on syytä myös hinnoitella.”

    https://verdelehti.fi/2022/06/17/metsien-hakkuista-kaydaan-kiivasta-informaatiosotaa-eika-ilmastolaskun-maksajasta-ole-tietoa/

    Tomperi 21.2.2023, 10:46

    ” Miten tämä on ymmärrettävä, kun sanotaan että korkoa ei tarvita. Onko kyseessä ns. normaalimetsä jonka kehitysluokkarakenne on optimaalinen arvonlisän kannalta?”

    Lehden lukijat ja tänne kirjoittavat eivät ymmärrä koron merkitystä tai sitä ei haluta käyttää päätöksen apuvälineenä, eikä tosiaan hyväksyä.

    Jos noin lakkaisi olemasta, mhyyt menisi konkurssiin.

    Yli 1500 euron hehtaarikohtaisia metsän uudistamiskustannuksia ei pidettäisi hyväksyttävinä.

     

    Tärkeintä on kuutiot ja niiden tarkastelu koroista viis. Isot metsäyhtiöt laskevat kaiken keskikoroilla ja keski kustannuksilla, varmasti  toimii oikein hyvin isoissa pinta-aloissa,  mutta eivät löydä kehityskohteita miten keskiarvoista korkoa saisi laskettua alemmas.

    Toisaalta ymmärryksen lisäämistä haittaa valtion tuki ja se että metsänomistajille neuvvoja antavat metsäasiasiatuntijat eivät saa maksua hyvistä neuvvoista vaan toteutuneista työsuoritteista.  Jotenkin tulee olo että huijjataanko metsänomistajia?

    R.Ranta 21.2.2023, 13:59

    Niinhän meillä on vuosikymmeniä metsätaloutta ohjattu ja ajateltu, että rahalla ei ole aika-arvoa eli korkoa. Sillon tavoitellaan ”mahdollisimman suurta” puuntuotosta (m3). Eikä siinä sinänsä ole mitään kummallista tai paheksuttavaa, niin saa tehdä ja paljon tehdään. Se on omistajan asia kunhan vain muistetaan, että se ei ole sama asia kuin taloudellinen kannatavuus, niinkuin se taloustieteessä ymmärretään.

    Vanhoissa metsäsuunnitelmissa oli ympyrään piirretty havainnollinen kehitysluokkajakauma ja vieressä teksti, että näin saat metsästäsi parhaa taloudellisen tuoton. Pitäisi paikkansa, jos mitään muuta taloudellista toimintaa ei olisi kuin puuntuotos.

     

    Puuki 21.2.2023, 14:34

    Korkotekijä on ollut käytössä jo  80-luvun alusta alkaen ainakin myös metsätalouden suunnitelmissa. Eri asia onko ko. laskelmat menneet käytäntöön asti.  Ihannekehitysluokkajakauma toimii ns. normaalimetsässä mutta vain harvoin yksittäistapauksissa.

    mehtäukko 21.2.2023, 14:42

    En ymmärrä RR logiikkaa.  Ei jos ,vaan kun metsätaloustoiminta alunperinkin tila-ostoista lähtien kasvatettu terveelle pohjalle, jossa rahalle/velalle on todella ollut vastinetta. Ja toiminta on kustannustietoista ja tarkoituksenmukaista laidasta laitaan, taloudellinen kannattavuus ja automattisesti mahdollisimman suuri puuntuotos seuraavat rinnan toisiaan.

    Jos ei ole, toiminta on sitten ylipäätäänkin kannattamatonta. Lukijain kuvien Suorittavan portaan männyn perustamistöiden tulos koivuvitseikoksi on nurinkurisen toiminnan tyyppi-esimerkki. Muitakin on pitkä lista.

    A.Jalkanen 21.2.2023, 14:52

    Jos joku voisi perustella, eikö se riitä jos noudattaa noita mehtäukon hyviä periaatteita ja Tapion ohjeita jotka on siis laskettu maltillista korkoa soveltaen. Onko Saarinen väärässä sanoessaan, ettei korkoa tulojen maksimoinnissa tarvita ja mitä hän sillä tarkoittaa? Puhutaan nyt siis vain metsätalouden sisäisistä sijoituksista. Pienillä pinta-aloilla ei ole järkeä pyrkiä kohti tiettyä kehitysluokkien jakaumaa. Se ei varmaan maksimoi tuottoa vaan auttaa tasaisissa puun myynneissä?

    Panu 21.2.2023, 15:13

    ”Verkkomedia Verde on syntynyt tarpeesta nostaa keskusteluun vihreitä teemoja ilmastonmuutoksesta tasa-arvoon, ihmisoikeuksista luonnonsuojeluun”

    Riittääkö vastaukseksi?

    A.Jalkanen 21.2.2023, 15:30

    Annas kun mietin… noo ei.

    mehtäukko 21.2.2023, 15:56

    AJ jatkoi hyvin 14:42 pakinaani kysymykseensä. Villakoiran ydin on sitten siinä, että mt-yrittäjä ei kahlitse ajatuksiaan johonkin hiton tavoite numeroon, jonka orjuuttamana pitää tehdä taikatemppuja.

    Luonnon antamalla kasvulla on oltava tilaisuus ja aikaa tehdä tarvittava ja sen näkee silmillä…Sokea ei erota mitään.

Esillä 10 vastausta, 341 - 350 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 34 35 36 … 41 42 43