› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 430)
1 2 3 4 … 41 42 43

  • Metsätalouden kannattavuus

    Lähetetty: 1.11.2021, 09:13

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Tolopainen 4.11.2021, 06:50

    Hyvin kanattaakseen, metsäteollisuus tarvitsee rinnalleen heikosti kannattavan puuraaka-aine tuotannon ja logistiikan. Missä maassa tämä ei ole toteutunut. Metsäteollisuus ei toimi metsäkiinteistömarkkinoilla jostain syystä ostajana.

    Ilman runsaita käteisvaroja ei voi tehdä hyviä sijoituksia.

    mehtäukko 4.11.2021, 06:58

    Hyvin lähellä metsäteollisuutta toimivat esim. Torna ja Mh ostavat kyllä metsiä täydellä höyryllä. Upm:n taannoinen myyntirykäisy taisi olla samanlainen ohiammunta kuin SE:n Kemijärven sellutehtaan sammuttaminen?!!

    Tolopainen 4.11.2021, 07:05

    Eikö se Enska lopettanut tänä syksynä viimeksi ison sellutehtaan Veitsiluodossa. Ei ne ole ikuisia. Mitään Veitsiluoto liikettä ei syntynyt, Kemijärvelle ei koskaan enää rakenneta sellutehdasta. Parempi tulos voidaan tehdä pienemmälläkin tuotannolla, nostamalla hintoja, yritykselle tärkeämpää on kannattavaisuuden parantaminen ei volyymin kasvattaminen.

    mehtäukko 4.11.2021, 07:30

    RR vertaus ” puun istuttamisesta eurolla, hoito toisella ja myynti eurolla on sekin käsittämätöntä teoreetikon utopiaa.

    Kuka norkoilee se yhden (1) puun kimpussa 30 vuotta? Hehtaarilta on poistettavia puita eh:ssa tuhat tai 1500 ja käsiteltävä ala jos on 10 ha tai yli ja allekin, puhutaan 10-15 tuhannesta euroista. Hoidoista ja ajoituksista määräytyy lopullinen tukkisaanto ja ”tili”.

    Laskutoimitukset ovat näköjään valikoituja.

    Tolopainen 4.11.2021, 07:35

    Harjavaltakin iloitsee männynuudistuksen epäonnistumisesta, tilalle kasvanut hieskoivikko tuottaa hänen mielestään paremmin. Metsäteollisuus tarvitsee tällaisia laskumiehiå.

    Puuki 4.11.2021, 07:51

    E-puuhakkuu parantaa metsän puuston tulevaisuuden laadun lisäksi kiertoajan tulosta, jos onnistuu hyvin ilman isompia korjuuvaurioita.    Kuitupuun alhaisen hinnan kannattavuutta heikentävää vaikutusta voi kompensoida myös käyttämällä apuna luont. uudistusta jos se on mahdollista.  PItkä aikaväli esim. uudistamisen ja hakkuutulojen välissä  lisää kustannuksia vaikka sitä ei aina huomatakaan.

    jees h-valta 4.11.2021, 08:01

    Tolopalla mutkat taas oikenee. Eipä tässä kyllä iloita että männyt syötiin vajaaseen asentoon mutta hieskoivu on kuitenkin parempi kuin ei mitään. Sekin liian taajana nyt eli puolet pois ja männiköstä laatuharvennus. Kuusta on ryhmittäin myös liian taajassa joten koko alan läpikäynti paikallaan. Havuista tulee tukkia muutama motti kummastakin lajista.

    A.Jalkanen 4.11.2021, 08:47

    Pari huomiota aloituksen jutusta.

    Sitaatti: ”Haastat­telujen perusteella syntyi vaikutelma, etteivät met­sänomistajat välttämättä hahmota pääoman tuoton ja fyysisen tuotannon maksimoinnin välistä eroa.” Tätä eroa muun muassa Reima on koettanut meille opettaa. Luulen että oppi on jossain määrin mennytkin perille. Kaikille metsäneuvojina työskenteleville pitäisi opettaa perustalousasiat ja se miten niistä ja metsänomistamisen tavoitteista pitäisi puhua metsänomistajien kanssa. (Kun muutama vuosi sitten tilasin metsäsuunnitelman, ei sitä koostettaessa missään vaiheessa kysytty mitkä tavoitteeni ovat.)

    Enää tarvittaisiin työkaluja joilla tulevia tuottoja voitaisiin ennustaa, mutta tiedetään että ennusteet ovat aina enemmän tai vähemmän virheellisiä. Edes ennustettu puuston kasvu ei välttämättä toteudu ennustetulla tavalla, saati muut toimintaympäristön muuttuvat tekijät. Ainakin pitää laskeskellessa muistaa että laskelma on parhaimmillaankin vain kokoelma mahdollisia tulevaisuuksia.

    Kuva 2 näyttää, että kokonaiskuvan saamiseen tarvitaan muutakin kuin nettonykyarvojen laskentaa. Sillä voi arvioida yksittäisten investointien kannattavuutta tai kokonaisen metsätilan tilannetta vaikka myyntiä tai ostoa harkittaessa. Siinä jää kuitenkin huomioimatta muun muassa metsätilan arvon muutos laskentakauden aikana – sijoitetun pääoman kasvaessa metsän kasvun myötä tai vähentyessä hakkuiden myötä. Olisiko tähän jokin hyvä sapluuna? (Jutussa viitataan Laustin ja Penttisen kehittämään menetelmään, mutta ko. julkaisu ei ole helposti saatavissa.)

    Jovain 4.11.2021, 08:55

    On kovin ristiriitaista vedätys puun tuottamisen kannattavuudesta. Avoimesti kuitenkin myönnetään puuntuottajan vaikeudet, eurot valuvat puunhinnasta ja puuntuottajan massista kuin vesi hanhen selästä. Toisaalta puolustetaan viimeisen päälle nykyisiä menettelytapoja. Muistissa on vanha sanonta kiusaajasta. ”Riittävästi kun kiusataan, sitä alkaa puolustamaan kiusaajaansa”.

    Kannattaa haeskella ja määritellä muitakin vaihtoehtoja, sillä puuntuottajan kannalta tilanne tuskin korjautuu nykyisillä menettelytavoilla. Lähinnä metsätalouden tuottojen kotiuttamisesta on kysymys ja siihen voidaan hakea mahdollisuuksia ihan nykyisillä menettelytavoilla.

    mehtäukko 4.11.2021, 09:07

    Hyvin vähän sitä harrastaneena ep- hakkuun on lähes pakko onnistua, sillä siinä se vasta kierto ja puusto voi mennä pieleen. Puhtaassa eh on sentään ajoitus hallittavissa kuin myös kelit, sillä hoidetun metsän tila antaa paremman pelivaran.

    Nykyisiä menettelytapoja on helppo puolustaa, kun uusia parempia ei ole kukaan esittänyt!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 430)
1 2 3 4 … 41 42 43