Eihän yksi tilakauppa tai metsän myynti kauppa  kerro mitään metsätalouden kannattavuudesta. Mielestäni metsätalouden kannattavvuuden mittarit oat paljon suurempia, en tiedä mit’ä ne ovat. Kertooko kannattavuudesta mitään jos verataan vuosittaista vaihtelua bruttokansantalouteen ja sen absoluuttiseen osuuteen tai suhteelliseen osuuteen?  On helppo kuitella että krypto valuutta tai raha häviää tai kaikkoaa mutta metsä ei häviä, autiomaakin kuulostaa joissakin kirjoitelmista olevan potenttialinen metsätalous maa jos vain vettä ois. Mutta jos setelirahan tai krypto valuutan poltat, hävität niin vois todeta että hävis.

Oisko parempi jos miettis että miten metsätilani kannattavuus on?

Onhan se hivreetä että jos joku ei hakkaa tai että kaiken hakkaa… tai hakkaa vain siltä välin,  aina se kateutta saa aikaseksi…

Kannattavuus on myös suhteellinen käsite. Esimerkiksi Itä-Saksan kannatti myydä aikanaan tavaraa ulkomaille jopa alle tuotantokustannusten, jotta sai kipeästi tarvitsemaansa länsivaluuttaa.

Pitääpä ottaa kantaa, kun oman metsänomistuksen tavoitteena on nimenomaan taloudellinen kannattavuus.

Ostin viimeksi metsäkiinteistön 2015. Hinta oli jo silloin täällä Itä-Suomessa kipurajoilla, mutta kun kiinteistö oli kotinurkilla niin ostin silti. Sen jälkeen hinta on vain noussut. Viime kesänä tein tarjouksen metsäkiinteistöstä, josta olin valmis maksamaan ylihintaa, koska se rajoittui omiin maihin. Myyntihinta oli sitten kuitenkin paljon korkeampi, ostajana Tornator. Ainoa keksimäni selitys on se, että Tornaattorin omistavalla metsäyhtiöllä on strategisena tavoitteena puunhankinnan turvaaminen, ja siksi hyvän toimintavuoden tuomia voittoja sijoitetaan metsäomaisuuteen kovallakin hinnalla. Metsäkiinteistöjen hinnan kehitystä on mahdoton ennustaa, mutta kuten tässäkin keskustelussa on todettu: maata ei valmisteta lisää.

Metsänhoidossa kustannukset syntyvät kierron alkupäässä, ja tulos loppupäässä. Tällä on ratkaiseva merkitys taloudelliselle tulokselle ja oikeastaan sillekin, kannattaako harkita metsää vai kenties muita sijoituskohteita. Pelkkä metsän istutus (mättäät + taimet + istutustyö) maksaa noin 1500 e / ha. Metsän kiertoajan (60v) kuluessa sama summa pörssiin sijoitettuna 5% tuotolla (helposti saavutettavissa oleva tuotto) pulskistuu noin 52 000 euroon. Metsäsijoituksessa alkupään kuluja tuovat lisäksi myös perkaukset, taimikonhoidot, hirvituhojen torjunta, usein täydennysistutuksetkin. Äkikseltään näyttää siltä, että metsänhoitoon sijoittamisessa ei ole mitään järkeä.

Se, mitä metsänomistajana itse olen tehnyt parantaakseni taloudellista tulosta on noiden alkupään kulujen minimointi 1) hyödynnän luontaista uudistumista aina silloin kun se on mahdollista. Joskus koko aukolla, mutta yleensä pienemmillä aloilla aukon sisällä. 2) Käytän muokkausta ja istutusta silloin kun se on tarpeen, ja hoidan istutuksen omana työnä. 3) Teen varhaisperkaukset, taimikonhoidot, nuoren metsän hoidot ja ensiharvennukset omana työnä ja ajallaan. Toisen tekemä työ kun on Suomessa kallista, ja muuttuu koko ajan kalliimmaksi. Tuntipalkoille näissä töissä ei pääse, mutta jos säästyvät rahat sijoittaa, niin tulos tulee sen kautta. Säästyypä samalla myös kuntosalikortteihin tms. pelleilyyn kuluvat rahat. 4) hyödynnän oman metsän puuta erityisesti lämmityksessä, lisäksi jossain määrin myös rakennuspuuna.

Tässä vaiheessa joku aina muistuttaa, että pörssisijoitus on riskisijoitus. Totta, mutta niinhän on metsäkin. Riskejä ovat mm. kuivuus, rouste ja myyrätuhot taimikkovaiheessa, myöhemmin sitten myrskytuhot, lumituhot, hyönteistuhot, juurikääpä ja muut sienitaudit, metsäpalo jne. Osa näistä on sellaisia, joita vastaan voi suojautua metsävakuutuksella, mutta se taas puolestaan syö metsästä saatavaa tuottoa.  Ja joku toinen muistuttaa, että tuloksen teko pörssissä vaatii osaamista ja taitoa – no niinhän se on metsässäkin. Kaikessa toiminnassa tuloksellisuuden takana on useimmiten osaamista ja ahkeruutta. Vain joskus, joillain onnekkailla, pelkästään hyvää tuuria.

Omien metsieni tuottoon olen toistaiseksi ollut tyytyväinen. Jos en olisi, miksi minulla niitä olisi?

Haukiniemi kirjoitti hyvän kommentin. Ei ole paljon lisättävää.Omalla työllä voi todellakin lisätä huomattavasti kannattavuutta, kuten Haukiniemi toteaa.