Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 430)
  • Metsätalouden kannattavuus

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

  • Metsänmies

    Mielenkiintoinen yhtälö. Metsätalouden kannattavuus laskee. Kommenteista päätellen alamäki on ollut ikuista, viimeiset kolmekymmentä vuotta kiihtynyt muutamaa piikkiä lukuunottamatta. Kuitenkin metsätilojen hehtaarihinnat ovat tuossa 30 vuodenkin ajanjaksossa moninkertaistuneet. Muutaman viimeisen vuoden aikana hinnat ovat suorastaan karanneet käsistä. Noista kohtuuttomista hinnoista huolimatta ostajia riittää. Tuntuu, että jokin asia ei ole kohdallaan. Miksi sijoitetaan ylihinnalla kohteeseen, joka on kannattamatonta ja käyttöoikeuskin tulevaisuudessa epävarmaa?

    Puuki

    Ennen metsäteollisuus sai kuitata palkankorotukset , kun markka devalvoitiin –  vientihinnat palasi entiselleen .   Sen jälkeen kun se mahdollisuus poistui , samaa alettiin  tehdä kantohintoja pudottamalla. (so. reaalikantohintoja pudotettiin pitämällä nimellishinta samana vuosikymmenestä toiseen).  Suunnilleen kaikki hinnat on 2-3 x:stuneet mutta puun kantohinta ei.  Alkutuottajille maksetaan maataloudessa siitä hintojen alentamisesta tukea yhteisellä päätöksellä . Metsäpuolella tuki on lähinnä  vain  muodollinen.

    Lama-aikana kannattaa yleensä sijoittaa kiinteään omaisuuteen ja maata ei enää juuri valmisteta lisää.  Metsävähennyksen tekomahdollisuus lisäsi metsätilojen kysyntää myös. Matalat korot, metsärahastojen kysyntä .. onhan niitä syitä ylihinnoitteluun.   Ylihintoja maksetaan monessa muussakin , esim. pääkaupunkiseudun asunnoista.  Korkeat asumistuet suurin syy (vai seuraus) siihen .

    A.Jalkanen

    POP pankin uutiskirjeessä kehotetaan hajauttamaan. Metsä on hyvä sijoitus hajautusmielessä. Pääomaa ei koskaan menetä kokonaan, joten sille voi aivan hyvin sallia pienemmän tuoton kuin vaikka pörssiosakkeille.

    aegolius

    Metsänmiehen kanssa samoilla linjoilla. Lokakuisessa pienen palstan avoimessa tarjouskilpailussa jäin kakkoseksi. Oma tarjous oli 29 % yli tila-arvion vähentämättömän arvon. Toki välittäjä oli mielestäni tehnyt selkeän virheen puuston määrän arviossa. Katsoin kiinteistön ehkä juuri sen arvoiseksi millä eniten tarjonnut sen sai, mutta ainahan sitä pitää yrittää vähän nopeaakin voittoa. Minä en osaa metsänmiehelle vastata.

    Metsänmies

    Onko Puuki todellakin sitä mieltä, että metsäteollisuuden, tai yleensä työntekijöiden palkat ovat ainoa syy siihen, että puun hintakehitys on pysynyt huonona?  Olisin sitä mieltä, että asiaan vaikuttaa myös metsätuotteiden tarjonnan lisääntyminen muissa maissa, joissakin tuotteissa kysynnän väheneminen, osakkeiden omistajien tulosvaatimukset, palkoista johtumattomat kustannusten nousut, (mm. energia, päästörajoitukset). Palkkakulut ovat vain yksi osa koko tuotantoa .

    On totta, että pääkaupunkiseudun asunnot ovat kalliita, ainakin näin maasedulta katsottuna. En kuitenkaan vertaisi metsätiloja siihen. Paremminkin vertaus kävisi niin, että sijoitus tehtäisiin johonkin näivettyvän kunnan kiinteistöihin ja jäätäisiin odottamaan , josko alueelle tulisi jokin tekijä, joka nostaisi noiden kiinteistöjen hintaa.

     

    A.Jalkanen:” Metsä on hyvä sijoitus hajautusmielessä. Pääomaa ei koskaan menetä kokonaan, joten sille voi aivan hyvin sallia pienemmän tuoton kuin vaikka pörssiosakkeille.” Sanoisin paremminkin, että tämän hetkisillä hinnoilla metsä on huono sijoituskohde, ainakin jos katsoo sitä pelkästään metsätalouden kannalta. On tietysti mahdollista että tulevaisuudessa metsällä on myös muuta rahallista arvoa, mutta se on arvailua.

    aegolius

    Tämän hetkisillä hinnoilla myös pörssi voi olla huono sijoituskohde. Aika näyttää.

    Puuki

    Ei palkkakustannukset ole ainoa kantohintojen laskuun vaikuttava tekijä mutta iso osa kuitenkin koska Suomessa tehdaspään palkat on korkeampia kuin kilpailijamaissa.

    A.Jalkanen

    Pitää muistaa, että sijoituksissa ei ole ainoastaan kyse siitä mitä nyt kannattaa ostaa vaan myös siitä mitä nyt kannattaa myydä tai pitää. Jos on hajauttanut sijoituksensa käteisiin, metsään, osakehuoneistoihin ja pörssiosakkeisiin, niin mitä muutoksia voi kannattaa tehdä. Tai jos ei ole vielä hajauttanut, niin mihin voisi ajatella hajauttaa.

    Pörssissä on jo inflaatiopeikko ja myöhemmin tulee korkopeikko. Jälkimmäinen tulee vaikuttamaan meillä negatiivisesti myös asuntojen hintoihin. Joko muutaman vuoden sisällä nähtäisiin sekin ihme, että asuntojen hinnat laskisivat pk-seudullakin.

    Niin että mikä neuvoksi? Olisiko hyvä neuvo: jos on aikeissa myydä jotain sijoituksiaan ja säilyttää rahaa enemmän käteisenä, voisi kannattaa myydä ennemmin kuin myöhemmin. Kun on käteistä, pääsee hyödyntämään alentuneiden hintojen tuomia ostomahdollisuuksia. Metsätilojen hintatasoa en ymmärrä, joten niitä minäkään en ostaisi markkinahintaan – korkeintaan sopuhintaan sukulaiskauppana.

    Jätkä

    Puuki:”Ei palkkakustannukset ole ainoa kantohintojen laskuun vaikuttava tekijä mutta iso osa kuitenkin koska Suomessa tehdaspään palkat on korkeampia kuin kilpailijamaissa.”

    _Suomessa on eläminen paljon kalliimpaa kuin kilpailijamaissa, joten kustannusten korjaaminen olisi aloitettava siitä suunnasta.

    Kunhan elinkustannuksia laskettaisiin kolmekymmentä %, olisi palkkoja varaa alentaa jopa kymmenen %. Tämä näin pikaisena arviona.

    Sillä taksoituksella alkaisi kuitupuun kantohinnatkin tuntua siedettäviltä.

    Metsänmies

    Oikea vaihtoehto olisi tietenkin myydä tilojaan, niin pitkään kun tätä ylihinnoittelua on. Ostaisi sitten , jos hinnat romahtavat, uusia, tai jopa omansa takaisin. Mutta me  metsänomistajat ollaan Simpauttajan(Heikki Turusen päähenkilö kirjassa Simpauttaja)sanoin ”maassa kiinni, niin kuin mato paskassa”. Omastaan ei halua luopua, vaikka tietääkin, että se olisi järkevää.

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 430)