› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 25 26 27 … 41 42 43

  • Metsätalouden kannattavuus

    Lähetetty: 1.11.2021, 09:13

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 15.12.2021, 21:52

    Milloin Gla lakkaa tuon turhan korkopöhinänsä?

    Kurki 15.12.2021, 21:52

    Vähennätkö varhaisperkauksenkin päätehakkuurahoista vai milloin tuo ketju katkeaa?

    Kyllä 100 hehtaarista on hakkuutuloja joka vuodelle tai joka toiselle vähän suurempana tilinä, josta vähentää.

    Miten tämä ketju katkeaa, kun hakkuutuloja on ainakin seuraavaan jääkauteen asti hakata 1 ha verran aukoksi 100 hentaarista, josta vähentää uudistamisen ja varhaisperkauksenkin menot?

    Teufelin Zumi 15.12.2021, 22:00

    Joka kaupalle on olemassa uudistuskulu jolle korko, sitä ei mystisillä vähennyksillä kuitata.

    reservuaari-indeksi 15.12.2021, 22:21

    Kovin jyrkkää kommentointia. Km-vähennykset, alv-palautukset, S-bonukset ja kemerat tuo leivän päällee voita. Maalaisliitto hoitaa loput.

    Ja joskus juustoakin. Vähän kuin hiiirenloukussa.

     

    aegolius 15.12.2021, 23:29

    Onko esimerkiksi varhaisperkaus kulu vasta sitten, jos sen maksaa päivätyönsä palkkatulosta? Päätehakkuutulosta maksettuna se ei ole kulu? Voi herranen aika tätä keskustelua.

    Edit. Saako päähakkuutulolla laittaa viereinenkin ostopalstan uudistamatta jätetty kuvio kuntoon ilmaiseksi? Vai rajoittuuko tämä etu juuri kyseiseen hakattuun kuvioon? Onko päätehakkuutulolla hankittu maasturi kulu? Vai rajoittuuko etu vain metsätalouden toimenpiteisiin?

    Ola_Pallonivel 16.12.2021, 00:01

    Otsikko on metsätalouden kannattavuus. Olipa kyseessä sitten kulu tai investointi, sillä on vaikutusta mistä se raha siihen tulee. Boorilannoituksen teki hyvin kannattavaksi metsänomistajalle se, että siihen sai kemeraa. Metsätien tekoon on otettu lainaa, tottakai lainanhoitokulut pitää huomioida menopuolella. Mutta en välttämättä lähtisi näitä prosenttilaskulla miettimään, vaan kuinka monessa vuodessa rahat saa takaisin. Noissa takaisinmaksuaika voi olla hyvinkin lyhyt.

    aegolius 16.12.2021, 00:03

    Edellisellä sivulla tapahtui seuraavaa…

    Teukka: Silläkin rahalla on korko ja koronkorko…..

    jees: Zumi on saanut korosta, arkaan paikkaan.

    Gla: En tiedä siitä, mutta ainakaan edellinen kommentti ei sitä indikoi. Moniko laittaa ei-velkarahat 60 vuodeksi tyynyn alle?

    Ylläpito poisti kaikki kolme. Eihän tuossa ole kuin yksi asiaton viesti. Kahden muun poistaminen on ylläpidolta selkeä virhe.

    aegolius 16.12.2021, 00:21

    >sillä on vaikutusta mistä se raha siihen tulee

    On toki siinä mielessä, jos rahan saaminen aiheuttaa lisää kulua (lainarahan hinta) tai tukirahan saaminen vaatii tietyntasoista suunnitelmaa tms. Sillä taas ei ole mitään merkitystä tuleeko raha palkkapussista tai hakkuutulosta. Kulu on kulua ja tulo tuloa. Ei niistä voi mitään jättää pois, jos jotain haluaa kannattavuudesta selvittää. Uudistamiskulua ei voi mitenkään ”kuitata” olemattomaksi.

    Ei prosenttilaskua tai koronkorkoa jatkuvasti tai jokaisessa päätöksessä pyöritellä tarvitse. Ei sitä välttämättä tarvita ollenkaan ja silti voi tehdä onnistuneita päätöksiä. Turhaksi häröilyksi koronkorkoa ei kuitenkaan kannata teilata, koska rahan aika-arvon olemassaolo on fakta ja tarkemmat pidemmän aikavälin vertailut vaativat jonkintasoisen koron mukanaoloa. Onko taso sitten 2 %, 3 %, 4 % tai jopa enemmän, tulos saatetaan saada hieman erilaiseksi. Päätöksen voi silti tehdä miten haluaa. Korkotasoa ei ole mitenkään kiveen hakattu. Eri korkotasot vain antavat näkökulmaa päätöksenteon tueksi. Siksi samasta asiasta tehdään laskelmia erilaisilla korkokannoilla ja esimerkiksi Motti-ohjelmassakin korkokantaa voi vaihdella helposti.

    derHorst 16.12.2021, 05:21

    Tuossapa se on kiteytettynä, mitä olen itsekin yrittänyt tuoda esiin. Itsenäinen päätöksenteko vaatii ajattelua. Tapio tai jonkun muun ohjeilla varmasti pöhistelee eteenpäin, mutta eipä siinä silloin tule lopputuloksen reunaehtoja pohdittua kannattavuuden näkökulmasta. Ja siihen kannattavuuteen kai moni pyrkii, vaikka asiaa ilmaiseekin mottien kautta. Aika asettaa vertailulle haasteensa ja korko on työkalu siinä.

    Tolopainen 16.12.2021, 05:40

    Kun inflaatio kiihtyy metsätalouden kannatravaisuus heikkenee. Mitään inflaatio korjauksia hintoihin ei kuitenkaan tule, mutta kustannukset nousee. Näkymät on erityisen huonot. Paperiliitto lakkoilee muutaman paperikoneen suljettavaksi. Miten liitto voisi väkisin tehdä vain yhden sopimuksen, jos työnantaja ei siihen suostu. Vanhoista eduista on mahdoton luopua, Paperiliitto on vanha iltalypsäjä, joka ei koskaan ollut mukana keskitetyissä sopimuksissa, he halusivat enemmän.

Esillä 10 vastausta, 251 - 260 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 25 26 27 … 41 42 43