>Ostetaan / peritään metsätila, joka on arvioitu ennen kauppaa kannattavaksi. Parturoidaan sileäksi päätehakkuut ja harsien kasvatushkkuut. Myydään tila ja ostetaan uusi.

Jäin tätä jätkän kommenttia miettimään ja kun vielä ketjun aiheeseenkin liittyy… Periminen kannattaa tietysti aina, mutta tuo osto, parturointi ja myynti ei taida enää nykyisin onnistua ainakaan voitollisesti tai ainakaan julkisesti myynnissä olleen palstan kanssa. Suuri syy tähän on vain 60 % metsävähennys. Ostaessa siis ostat 04-palstan, jonka arvosta 95 % on puustossa ja 5 % maapohjassa. Sitten metsä matalaksi ja verojen maksuun… Metsävähennyksen ansiosta saat palstan hankinnan arvosta 60 % verottomasti. Ongelma vaan on, että puukaupan arvo oli 95 % palstan hinnasta. Maksat siis veroa osittain myös sellaisesta, jonka ostit hetkeä aikaisemmin myydäksesi. Verotus ei yleisesti ottaen toimi näin. Jos esimerkiksi yritys ostaa jotain myydäkseen, vero maksetaan vasta puhtaasta voitosta. Vähennysoikeus on siis 100 % hankintakulusta. Tästä syystä se silloin tällöin esitetty 90 % metsävähennys on hyvin perusteltu. Puuston osuus pitäisi olla vähennyskelpoista ja maapohjan osuus ei.

Metsien kanssa tuo osta&parturoi&myy onnistuu voitollisesti siis vain, jos palstan hankintahinta on jostain syystä niin alhainen, että tuo veroihin uppoava ”ylimääräinenkin” kuluerä saadaan katettua.

Esimerkiksi perintömetsän kanssa olisi selkeä virhe parturoida sen ensin ja myydä vasta sitten.

Rahoituskulut ovat oleellinen osa metsätalouden kannattavuuteen vaikuttava asia. Uskon monella olevan rahaa nollakorolla ja jos sillä ostaa metsää, ainakin ei korkokulu merkittävä ole tällä hetkellä. Mitä tulee metsävähennykseen, ei metsävähennyksen korotus 60%: sta  90%  paljon ostajaa loppujen lopuksi taida auttaa. Nimittäin silloin tilojen hinnat nousevat vastaavasti ja hyöty valuu myyjälle. Metsävähennys on osasyyllinen metsätilojen voimakkaasti nousseisiin hintoihin.

Metsätalouden keskimääräinen reaalinen nettotuotto suhteessa sijoitettuun pääomaan oli esim. v.- 20  2,6 %.   Siihen vaikuttaa mm. puutavaralajien myyntimäärät, mh-menot, kantohintojen muutokset ja puustopääoman kasvu suhteessa myyntiin.    Summaa verrataan  pystypuuston kantoraha-arvoon.     Siitä saadaan suht. nettotuotto/v  eli  kannattavuuden mittari.

Gla:   Näin toki, mutta kannattavuudesta tuo ei kerro mitään. Mikä on ollut esim. nyt päätehakattavien kohteiden kasvatus- ja hoitokulut ja millä korolla nyt saatu hakkuutulo tuottaa positiivisen tuloksen.

Mitään näistä kuluista ei ole realisoitunut  maksettavaksi, koska päätehakkuukuvion 1 ha uudistamista ei tehty velkarahalla, vaan kustannukset aikoinaan vähennettiin 100 ha metsäkiinteistön sen vuotuisista hakkuutuloista.

Sen sijaan sille erotukselle, myyntitulot miinus uudistamiskustannukset, korkoa korolle 4% 60 vuoden aikana yht. 70 000 e summa realisoituu ja näkyy tilillä sama summa joka vuosi tietenkin, kun hakkuita on tehty joka vuosi 1 hehtaarin verran 60m vuoden aikana.