› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 23 24 25 … 41 42 43

  • Metsätalouden kannattavuus

    Lähetetty: 1.11.2021, 09:13

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Teufelin Zumi 14.12.2021, 19:50

    Korkoja voi itselle laskeskella ihan miten vaan mutta kun joku muu on maksamassa pääoma on verojen verran pienempi ja hallintopalkkiot navertaa tulosta. Ei se metsän kasvu lopu kun nopalla heitetty korkoprosentti on suurempi kuin kasvu.

    aegolius 14.12.2021, 19:55

    Höpinöitä maailmaan mahtuu.

    Unohda kassojen virtaukset ja korkohäröilyt, mutta unohda samalla myös hakkuu- ja kasvatustapojen kannattavuusvertailut.

    A.Jalkanen 14.12.2021, 20:11

    Eikö aika hyvin pärjää, kun tekee sen periaatepäätöksen, suosiiko jaksollista mallia vai jatkuvapeitteistä. Sitten lukasee Tapion metsänhoitosuositukset ja noudattaa niitä. Jos erirakenteinen metsä sitten tarjoutuu pyytämättä ja yllättäen jaksollisen  suosijalle, alikasvoksen voi käyttää hyväksi. Kun taimien tulo loppuu, jatkuvapeitteinen kaverikin voi tehdä avohakkuun.

    aegolius 14.12.2021, 23:30

    Pärjää pärjää, tietenkin. Kommenteista vaan paistoi lähinnä se, että koska ei ymmärretä rahan aika-arvoa, niin sillä ei ole mitään merkitystä. Ei se epätotuuksien toistelu totuutta muuta.

    Gla 15.12.2021, 05:30

    Timppa: ” Metsänomistajan aukon ulkopuoliset puut jatkavat kasvuaan ilman mitään investointipanosta auringon energialla ja ilmaisilla rakennustarvikkeilla.  Rakennusliikkeessä en havainnut tuollaista tukimuotoa.”

    Ei puut ilmaiseksi kasva muualla kuin jk-mallinnuksissa, vaikkei valosta tarvitsekaan maksaa.

    Homma menee kuin rakennusliikkeessä eli kun talo on valmis (päätehakkuukypsä metsä), se myydään. Sen jälkeen alkaa uuden talon rakentaminen (puuston kasvatus). Ainoa ero on aika, joka rakennusliikkeessä on yksi vuosi, metsässä 60…100 vuotta ja sen takia korolla on suuri merkitys. Tosin rakennusliikekin yrittää saada jo hankkeen aikana kassavirran edulliseksi, jotta rahoituskulut pysyisivät kurissa.

    ”Siis kun myyn aukon puut ja hoidan taimikon, niin minulle jää myyntihinnasta 90 % eikä sen jälkeen tarvitse tehdä muuta, kun kertoa ostajalle tilinumero.”

    Näin toki, mutta kannattavuudesta tuo ei kerro mitään. Mikä on ollut esim. nyt päätehakattavien kohteiden kasvatus- ja hoitokulut ja millä korolla nyt saatu hakkuutulo tuottaa positiivisen tuloksen.

    ”Kun myyn asunnon, niin minulle jää myyntihinnasta 10 % ja sitten on ostettava uusi tontti, jotta voin jatkaa bisnestä.”

    Vuodessa jäi käteen 10%. Paljonko saat 80 vuodessa?

    ”Kyllä metsätalous on tosi helppoa ja tuloa saa vähällä vaivalla.”

    Ainakin, jos laskee nollakorolla Jessen tapaan.

    jees h-valta 15.12.2021, 06:03

    Yleensä on parempi kun ei jakuvasti laske jotain millä on kovin vähän merkitystä jos jotain haluaa. Elämme nollakorkojen maailmaa.

    Puuki 15.12.2021, 07:44

    Nollakorot on olleet lähinnä pankkien käyttö-ja säästötilien korkoja toistaiseksi.    Inflaatio% on muuten jo n. 3,5  %.  Siihen voi verrata myös muita rahanarvoja . Kohta nousee kyllä korotkin.  Energian hinta on noussut , samoin rakentamisen tarvikkeet ja työ.  Kantohinnat odottaa nousuaan , sitähän ne on tehneet jo 30v. muutamia poikeushetkiä lukuunottamatta.

    Sampo kannattaa varmaan hankkia 350 motin korjuuseeen . Nimikin jo sanoo että rahantekokonehan se on .

     

    Jätkä 15.12.2021, 07:49

    Gla:”Homma menee kuin rakennusliikkeessä eli kun talo on valmis (päätehakkuukypsä metsä), se myydään. Sen jälkeen alkaa uuden talon rakentaminen (puuston kasvatus). Ainoa ero on aika, joka rakennusliikkeessä on yksi vuosi, metsässä 60…100 vuotta ja sen takia korolla on suuri merkitys.”

    Voihan sen noinkin ajatella, mutta perusteet eivät ole balanssissa.

    Myös metsätaloudessa voidaan toimia saman kaavan mukaan: Ostetaan / peritään metsätila, joka on arvioitu ennen kauppaa kannattavaksi. Parturoidaan sileäksi päätehakkuut ja harsien kasvatushkkuut. Myydään tila ja ostetaan uusi.

    Silloin molemmat kuviot ovat samansuuntaisia.

    Gla 15.12.2021, 08:12

    Rakennusliike ostaa tyhjän tontin (avohakkuuala), rakentaa siihen talon (kasvattaa puuston) ja myy talon (päätehakkuu).

    Jätkän esimerkissä halutaan toimia samalla aikajänteellä kuin rakentamisessa, mutta jos noin ei tehdä, tarvitaan kannattavuuslaskennassa korkolaskua. Sama pätee pidemmissä rakennushankkeissa, esim. elinkaarimallissa. Niissä rahoituskuluilla on merkittävä osuus hankkeen kustannuksista. Tämän ymmärtää, kun rakennusliike saa kulut takaisin vähitellen esim. 20 vuoden aikana. Kukaan ei nollakorolla tällaista tee.

    aegolius 15.12.2021, 08:18

    >Elämme nollakorkojen maailmaa.

    Selkeästi jees ei omista asunto-, metsä- tai autolainaa. Vilpittömät onnittelut! Nollakorko ei tosiaan taida olla kuin säästötileissä, kuten puuki jo totesi. Ehkä myös pankki saa nollakorolla lainaa markkinalta. En tiedä, kun en ole pankki, eivätkä ne sitä kerro. Kokeile jees vaikka jättää joku lasku maksamatta pariksi kuukaudeksi. Huomaat, että korko ja kulut eivät ole nolla. Tai osta se vanha Sampo lainarahalla. Rahalla on aika-arvo, vaikka sitä ei lainaton ja varoja sijoittamaton peruskuluttaja ehkä heti näekään.

Esillä 10 vastausta, 231 - 240 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 23 24 25 … 41 42 43