Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 430)
  • Metsätalouden kannattavuus

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

  • Petkeles

    Heh, Jykä on Jykä. Laittaa avohakkuusen kun runkoon syntyy ensimmäinen tukki. Heh. Tuotto prosentti kohdillaan. Heh.

    reservuaari-indeksi

    Heh. Lienee tuo toka vika kyselijä-seppo sama joka on ”merkittävästi vaurastunut” puun myynnillä, josta heh-kierto aikana menee hehtaarilta 10 k€ hirville ja toiset 10 k€ moni muotoisuuden heh-vaalimiseen. Ja mitäniitä nyt olinkaan.

    Leena

    Teufelin Zumi

    Kun on kaukana kaikesta silloin tekee ison tilin verotuksen matkavähennyksillä, heh!

    Rane

    Nämä hehettelijät olisivat paljon vakuuttavampia jos heillä olisi itsellään metsää.

    Puuki

    Nykyisin kannattaa useimmiten laittaa tukkimetsäleimikko  ”korkealaitaiseen”, kun tulee jokin pieni korkeasuhdanne sahatavarakaupassa.  Suurtahan ei enää ole tullut (metsäpäähän ylettyvää) sitten -07, öljykriisin 70- luvulla ja koreansuhdanteen 50-luvulla.    Tai sitten muuten tulee tarvetta esim. aavistushakkuuseen.

    A.Jalkanen

    Heh-tason kommentit voisi keskittää sinne ”Me keskustelemme taas” -höpöttelyketjuun!?

    Visakallo

    Leena ja Teukka eivät paljoakaan ymmärrä metsätaloudesta eikä metsänomistamisesta, mutta ei annata sen häiritä. Heidänlaisiaan tunnelmankeventäjiä tarvitaan etenkin näin pimeänä vuodenaikana. Kesällä heillä tahtoi mennä välillä vähän liiankin lujaa.

    Jovain

    Hyvät henkselit metsähommissa on oltava. Tiedä aina noista serteistäkään tai kannattavuudesta, voi tulla huomauttamista myös niiden osalta.

    Tuli viikko toista kaadettua halkopuuta ja siivottua metsää. Tuli tehtyä monenlaista metsänhoitoa samassa metsässä. Myös arvioitua seuraavaa hakkuuta, mikä voisi olla ajankohtaista siinä vaiheessa

    Motohakkuuksi näyttää menevän seuraavalla kerralla, mutta jaksottaista ja jatkuvaa metsänhoitoa näyttäisi olevan siinäkin vaiheessa. Valtaosaltaan kuitenkin tukkia, mitä jäi lihomaan tässä vaiheessa. Toisaalta vaikea metsänhoitoa on käydä erittelemään tai eriyttämään, paremminkin kysymys on keskittämisestä, ”sekametsän” hoidosta, myös kuvioiden hoidon osalta.

    Siinä ympärillä on 50 vuoden ikäinen tukkikoivikko ja alta nouseva kuusikko, joka odottaa hakkuuta välittömästi. Ja toisella puolen on 2 lk. jaksottainen sekametsä.

    Seuraavalla kerralla näyttää nämä alueet menevän hakkuuseen samalla kertaa. Tuo koivikon aluskuusikko 1 lk. ensiharvennuksena. Metsänhoito voi olla monivaiheista, ei välttämättä eriyttämistä, vaan voi olla myös keskittämistä. Kuviokokoa voidaan lisätä myös tähän tapaan.

     

    A.Jalkanen

    Metsälehti voisi napata kopin kannattavuudesta, ja tehdä vaikka Jyrki Ketolan kanssa jutun hänen esitelmiensä pohjalta. Esityksessä jonka linkitin oli jotain kannattavuuden tunnuslukuja jotka olisi hyvä osata tarvittaessa laskea eli tarvittaisiin esimerkkejä niiden soveltamisesta. Lisäksi Ketolalla oli kysymyksiä tyyliin ”osaatko laskea”. Muitakin voisi aiheesta haastatella, esimerkiksi Timo Kujalaa, Tapion mh-suositusten tekijöitä sekä Luken tutkijoita.

    Rukopiikki

    Olennaista rahan kannalta on vain sitoutuneen pääoman tuotto. Mitä kalliimmaksi metsämaan hinta nousee, sitä kannattamammattomaksi metsänomistus käy.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 430)