› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 11 12 13 … 41 42 43

  • Metsätalouden kannattavuus

    Lähetetty: 1.11.2021, 09:13

    Merkitty: 

    Otetaanpa uusi ketju kun kannattavuus liittyy nyt jo kahteen keskusteluun: monimuotoisuus (metsäsertifiointi) ja jatkuvapeitteinen kasvatus. Linkin artikkelissa on haastateltu metsänomistajia Päijät-Hämeen alueelta – eli maamme parhaalta puuntuotantoalueelta – siitä miten he hahmottavat kannattavuuden.

    ”Haastatellut metsänomistajat mainitsivat runsaasti erilaisia kannattavuuden mittareiksi tulkittavia arviointitapoja, joiden perusteella kannattavuuteen suhtautumisessa voitiin erottaa kuusi perustyyppiä: absoluuttiset, suhteuttajat, tulojen turvaajat, riskin tiedostajat, arvon mittaajat ja markkinattomat.”

    http://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5966.pdf

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 10.11.2021, 17:20

    Aivan . Kantohinnoittelu on alkutekijöissään  vaikka muuten kehutaan oltavan metsätalouden ”suurvalta” monessakin asiassa.

    Esim. Jos lautatavarassa parhaan laadun lautojen myyntihinnat on 100 , niin  ulkomaan vientiin menevän pintalaudan arvo on 35 ja kotimaan 30  .    Soiroissa ero A lk:n ja B/C-luokan hinta ero on n. 80% .        Sahoilla saheiden myyntihintojen erot on otannan mukaan olleet aikoinaan liki 2 x:set pienillä min 15cm l-lmp tukeilla suhteessa n. >30 cm l-lpm:n tukkeihin.  (TTK) .     Hintaerot lisääntyy vielä , jos otetaan huomioon myös korjuukulujen erot ja sahojen saanto ja saanto/aikayksikkö eri kokoisista tukeista.   Järeys , suoruus ja muut laatutekijät vaikuttaa paljon enemmän sahatavaran arvoon  kuin tukin pituus.

    Sahatavaran lujuusluokittelu vaikuttaa  lisäksi rakennesahatavarassa arvon muutokseen. Lujuustekijöihin vaikuttaa mm. puulaji, oksaisuus, oksien paksuus, oksien määrä oksakiehkuroissa ,  oksakulma, luston paksuus ja niiden tasaisuus.   Muita tekijöitä on esim. nuorpuun määrä ,  sahaustapa, kuivatus jne.   Käyttökelpoisuuteen eri kohteisiin vaikuttaa myös pintalautojen  oksattomuus (erikoismänty esim. sisustukseen ja puusepän töihin) ja sydänpuun osuus (kosteuskestävyys) .

    A.Jalkanen 10.11.2021, 18:38

    Katselin melko mainion mhy:n webinaarin, jossa Taalerin Jyrki Ketola kertoi kannattavuudesta ja Markus Nissinen luonnonhoitoasioista,

    Alla linkki esitykseen, jossa on kaikki kuvat jotka Ketola esitti tänään ja vähän enemmänkin.

    http://tuohtametsasta.fi/wp-content/uploads/2019/12/Oma-metsätalous-Metsänomistajan-talouskoulu-Jyrki-Ketola.pdf

    Kommentteja.

    1. Ketola esitti kuvan puun reaalisista kantohinnoista (s. 4-5). Trendi näyttäisi siltä, että ainakin vuoteen 2014 puun kantohinnat ovat pitäneet pintansa. Merkittävin tekijä tässä on kuusitukin hinnan vahvistuminen. Kuitupuu on kauttaaltaan halventunut. Koivutukki myös vahvasti halpuutettu, kuten tiedämme.

    2. Taulukko metsän arvokasvusta s. 9. Tuosta voi oman korkovaatimuksen mukaan haarukoida sopivaa kohtaa tehdä nosto ”metsätililtä”.

    3. Täällä on vähätelty perintöveron vaikutusta metsätalouden kannattavuuteen. Katso esityksestä esimerkki, miten miljoonaomaisuus muuttuu veroiksi.

    4. Katso kannattavuuden tunnuslukuja sekä esimerkki muhkeasta päätehakkuutulosta 80-vuotiaasta kuusikosta. Kohde on kasvanut melko tiheänä, yleensä ei jätetä lähes 1000 runkoa päätehakkuuseen. Jos olisi kasvanut harvempana, päätehakkuu olisi ehkä tehty aikaisemmin. En kerro lukuja, mutta saatatte yllättyä, muut paitsi Visakallo jolla on näitä omasta takaa. ?

     

    A.Jalkanen 10.11.2021, 18:43

    Ketola mainitsi hiilikompensaatioista mahdollisena vaikka mallin, jossa metsänomistaja pidentää kiertoaikaa ja saa jokaiselta vuodelta korvauksen ja samaan aikaan kasvattaa tukkisatoaan.

    Muutama vinkki vielä Ketolalta.

    1. Tuhkalannoitus kannattaa tehdä saman tien turvemaan harvennushakkuun kanssa samoilta urilta.

    2. Jos suojelee metsäänsä METSO- tai Helmi-ohjelman kautta, ei kannata myydä maapohjaa valtiolle vaan muodostaa yksityinen suojelualue. Näin tuon pinta-alan voi laskea hyväkseen esimerkiksi FSC-sertifioinnin pakollisiin suojelupinta-aloihin.

    3. Sukupolvenvaihdos mielellään kauppana lähisukulaisen kanssa. Myyjä voi antaa korotonta lainaa. Tärkeä huomio: jos myyjällä on varaa, täysi-ikäisenkin lapsen elinkustannuksia voi maksaa, mutta silloin vanhemman pitää oikeasti maksaa laskut eikä tallettaa rahaa lapsen tilille. (Itse lisäisin, että nykyään myös metsälahja on vähennyksen ansiosta hieman parempi kuin perintö, ja metsäperinnön myyntikin voi olla verotuksellisesti järkevää.)

    Tolopainen 11.11.2021, 05:28

    Ei Metso ohjelmassa maapohjasta makseta vaan puuston määräaikaisesta tai pysyvästä hakkaamattomuudesta. Sehän on vain tapa saada verotonta rahaa metsästä. Joskus ne puut on kuitenkin hakattava ja korjattava pois, kun hyönteistuho tulee tai myrsky kaataa.                                Näin se sosialismi etenee, pakotetaan suojelemaan, kun ei haluta maksaa suojelusta, vaan se menee maanomistajan piikkiin, kun tehdään sertejä. Nehän ovat laittomia omaisuuden käytön rajoituksia. Sademetsiäkin hakataan ja ne ovat kuitenkin suomalaismetsiä paljon monimuotoisenpia, täällähän metsissä ei juuri mitään elämää olekaan. Voi käydä vaikka tammikuussa katsomassa,

    Puuki 11.11.2021, 08:00

    FSC on alkujaan kehitetty sademetsien ja niiden alkuperäisasukkaiden etujen suojeluun. Mutta kun ei oikein toimi siellä, niin laajennettiin mm. Suomeen. Joka maassa on erilaiset säännöt. Suomessa ehkä maailman tiukimmat .  Lisäksi koettavat lisätä alueita esim. HCV -alueita kartoittamalla toisten  metissä.     Mo:n etujen valvominen ei enää nähtävästi kuulu FSC-sertiin vaikka se firman säännöissä mainitaankin.  Iso organisaatio vaatii paljon tuloja jotta voi toimia.

    Suomen metsien maaperässäkin on paljon ”vipinää”. Grammassa metsämaata voi olla esim. miljardeja bakteereita.   Nykyään niitä tutkitaan paljon ja on valmistettu jo myyntiinkin hyviä metsäbakteereita sis. jauhetta.

     

    Aimo Jortikka 11.11.2021, 10:07

    Ketola! Asiaa

    UUDEN METSÄTILAN OSTO
    • Summa-arvomenetelmä on taloudellisesti huijausta • Laske vuotuinen arvokasvu % ja €
    • Laske kassavirrat €
    • Periaatteessa tuottoarvomenetelmä on ok

    Mitä kannattaa ostaa

    • Havupuuvaltaisia
    • Hyvin hoidettuja ja hyvälaatuisia • Reheviä metsätyyppejä
    • Kangasmaita
    • Hyvä tieverkosto
    • Kasvatusmetsiä (02-03)
    • Kaukana isoista kaupungeista

    Mitä ei kannata ostaa

    • Taimikoita tai aukkoja
    • Karuja metsätyyppejä • Turvepohjaisia
    • Hoitamattomia kohteita (pusikoita)

    • Lehtipuuvaltaisia
    • Läheltä isoja kaupunkeja
    • Pohjoisesta

    Rukopiikki 11.11.2021, 15:02

    Hyvät henkselit on ainoa asia mikä metsässä nykyään kannattaa.

    Visakallo 11.11.2021, 15:45

    Heh, pitäisköhän laittaa metsät myyntiin, kun täyttävät näköjään kaikki nuo ”kannattaa ostaa” -kriteerit!

    Gla 11.11.2021, 16:03

    En ymmärrä ei kannata ostaa-listaa. Kannattavuus riippuu ostohinnasta. Havupuuvaltaisissa kuusi on ongelmallinen ostettava etelässä juurikäävän ja ilmastonmuutosennusteiden suhteen. Toisaalta koivutaimikon ostaja ei voi ennustaa koivun hintaa päätehakkuajankohtaan.

    Visakallo 11.11.2021, 16:33

    Jospa laittaisi myynti-ilmoitukseen, että myydään hyvätuottoista hirvitalousmetsää. Optiona valkohäntäpeurat ja kauriit. Mitähän siitä täällä Päijät-Hämeessä mahtaisivat hehtaarilta maksaa?

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 430)
1 2 3 … 11 12 13 … 41 42 43