Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 410)
  • Puuki

    Jos sijoittaisi metsänkasvatukseen esim. kaatamalla ensiharvennuspuuta 50 mottia/ha lannotteeksi(tietysti laatuharvennuksella),  niin se vastaisi vähintään yhtä lannotekertaa jonka kustannus on nykyään jotain 600-700 e/ha.    Voisi tietysti olla vielä  parempi hakettaa puut metsään ja lisätä mahdollisesti jotain  puuttuvia ravinteita ja kompostoida hakekasat ennen levitystä.    Tukkipuun kasvu nopeutuisi ja  lisääntyisi ja olisi ehkä odotettavissa  seur. hakkuussa parempi kantohinta tukillekin kuin nykyään .

    Keinolannoitusta parempi lannoitus suunnilleen samoilla kuluilla.  Lisänä fossiilisten raaka-ainevarojen kulutuksen ja päästöjen  vähentäminen.  Lisän extrana vielä hiilivaraston lisääminen tukkipuuhun (josta kukaan ei maksa mitään lisää mutta siinä se samalla sivussa tulisi ).

    Kalle Kehveli

    Oksat ja neulaset riittää lannoitukseen. Rungot voit laittaa polttopuuksi, tai myydä pystyyn innokkaalle tekijälle. Pärjää siten parhaiten, jos sattuu vielä palstat olemaan ison kaupungin vieressä.

    R.Ranta

    Kukin ajatelkoot kannattavuudesta kuten haluaa AJ. Metsien tuotto lienee Suomesssa prosentista vajaaseen viiteen prosenttiin mm. paikasta ja metsän kehitysvaiheesta riippuen. Ei siis tappiollista. Mutta asia mutkistuu, jos otetaan huomioon investointi vastaavalla riskillä muualle, kuten tietysti talouttaan järkevästi hoitavan pitäisi.

    Jos kerrot jollekin nommaalilla järjenjuoksulla varustetulle, metsätaloudesta mitään tietävälle, että investoimalla puuntaimen istutukseen euron, niin saat siitä kahden- kolmenkymmenen vuoden kuluttua ehkä sen sijoittamasi euron  takaisin (ellei hirvi ole sitä syönyt), kun vaalit huolella  investointiasi tuon ajan. Tietysti vähän vaivaa ja kulujakin muodostuu tuona aikana. Mitä mahtaakaan tämä ”normaalilla järjenjuoksulla” tuumata toimen kannattavuudesta?

    Metsänomistajakunta on niin iäkästä, että he ovat 96.7 % todennäköisyydellä jo manan majoilla ennen investoinnin takaisinsaantia. Metsänomistajan ikuisuus kun tiedämmä on 30 vuotta, ei kannata pohtia jatkuvan kasvatuksenkaan  tai minkään muunkaan menetelmän ikuisuutta.

    Perintöverokin siis tulee jo maksuun ennen investoinnin takaisinsaantia. AJ ajaa vahvasti MHY-MTK asiaa, metsänomistajan edunajajana. Sinä päivänä, kun nämä tahot nostavat esiin esim. sen eriskummallisen epäkohdan, että puhdas metsänomistaja maksaa kymmenkertaisen perintöveron, muutaman hehtaarin peltoa omistajaan verratuna, minäkin saatan edes harkita asiaa edunvalvojasta uudelleen – jos silloinkaan. Omaan turhan paljon, laajalta alueelta, kalliiksi tulleita kokemuksia näistä ”edunvalvojista” – lähinnä oman edun valvojista. Poikkeukset vain vahvistavat säännöt sanotaan.

    Elän  AJ perintömetsien omistajien kanssa kokonaan erilaisessa maailmassa, jotka eivät oikein kohtaa toisiaan – valitettavasti.

    A.Jalkanen

    MHY-MTK asiaa, metsänomistajan edunajajana

    Eikö olekin hyvä että on edes tämä yksi edunvalvoja?

    Perintöveroihin voi saada kulumaan paljon rahaa. Jyrki Ketolalla oli siitä esitelmässään varoittava esimerkki, kun sama tila vaihtoi monta kertaa peräjälkeen omistajaa ja hakkuutulot hupenivat veroihin. En muuten ota kantaa omistusmuotoihin, kuin että ne saisivat olla verotuksellisesti suunnilleen samalla viivalla.

    Aina puhutaan sijoituksista muualle vastaavalla riskillä. Mitähän ne olisivat? Juuri missään muuallakaan et saa muutamaa prosenttia suurempaa reaalituottoa, etkä varsinkaan yhtä alhaisella riskillä kuin metsästä.

    Jos jättää metsänuudistamisen herran haltuun, metsätilan arvo alenee. Metsälain mukainen taimikko on kuitenkin saatava aikaan tietyssä ajassa ellei ole siirtynyt jatkuvaan kasvatukseen. Metsänuudistamiseen on siis sijoitettava avohakkuun jälkeen vähintään muokkauksen verran. Tämä olisi ehkä minimitaso.

    Berza

    Metsätalous kannattaa, jos on hehtaareja tarpeeksi. Näin yksinkertaista se on. Muistan 70 luvulla lukeneeni , miten omatoiminen metsänomistaja perheineen tulee toimeen 100 ha.lla, jos tilalla on kohtuullinen puusto. Tänä pvnä taitaa olla 300-400 ha tämä luku.

    Samoin 70 luvulla riitti 4 ha kovaa metsää oktalon rakentamis kustannuksiin. Tänään pitää olla pian 20 ha. Joten karkean inflaation metsän omistaminen on kokenut.

    mehtäukko

    Pikkuisen kyllä ihmetyttää se, ettei asioista ole otettu tuonkaan vertaa selvää??! AJ:llehan  tuo purkaus tuli, mutta sivullista kummastuttaa.

    R.Ranta

    En millään muotoa vastusta minkäänlaista metsänuudistamista, päinvastoin – en istuttamistakaan. Joissakin olosuhteissa taloudellisestikin aivan perusteltua. On vain hyvä ymmärtää myös mitalin toinen puoli.

    Se on totta, että metsän tuotto on reaalituottoa sillä oletuksella, että puun reaalinen hinta säilyy nykyisellään. Mitään riskitöntä metsän tuottokaan ei ole. Uhkat ovat mieluummin  lisääntyneet kuin vähentyneet ja kustannukset ovat nousseet aivan eri käyrällä kuin tuotot.

    Omalla kohdallani yritän vain tarkastella asiaa avoimin silmin, omien kokemuksien valossa, ilman mitään ennakolta määriteltyjä oppeja tai periaatteita. Oman toimintani kannattavuuteen voin olla ainoastaan tyytyväinen, joka kuitenkin suurimmalta osin johtuu verouudistuksen aivan poikkeuksellisista mahdollisuuksista.

    A.Jalkanen

    Maatalouden spv-kohtelu on kieltämättä erikoista. Ymmärtäisin sen että maatila voidaan siirtää perillisille pienin veroin kun se on elinkeinotoimintaa jonka verohyöty  koituu meidän kaikkien hyväksi. Mutta että verohuojennusoikeus on sidottu peltoalaan eikä yritystoiminnan jatkumiseen…

    Metsäkupsa

    Maatalouden spv-kohtelu pitäisi koskea oikeita maanviljelijöitä, jotka saavat päätoimeentulonsa siitä. Tällä hetkellä kaikilla määrätyn peltoalan  omaavilla on siihen oikeus, kun muistaakseni 5- vuotta” paperilla” on viljelevinään peltoja. Useimmiten homma menee niin, että naapuri korjaa sadon näennäisviljelyksiltä, omistaja  nostaa tuet. Täälläkin miljonääri osti peltoa sitä varten, että saa sukupolvenvaihdoksen metsilleen edullisesti.

    R.Ranta

    Metsäkupasalla on omituinen käsitys oikeudenmukaisuudesta. Mulle kaikki edut ja sulle kulut! Millä ihmeen perusteella metsätalousyrittäjän pitää maksaa kymmenkertainen perintövero maatalousyrittäjään verrattuna – samanlaisesta omaisuudesta. Peltoa perittäköön vaikka ilman perintöveroa, mutta että samanalaisesta metsäomaisuudesta toinen maksaa kymmenkertaisesti – aivan käsittämätöntä.

    Metsänomistajien pitäisi vielä tukea tällaista MTK:n touhua. Rahaa kyllä oltaisiin metsänomistajilta vailla, mutta edun ajamisesta ja oikeudenmukaisuudesta ei ole tietoakaa.  Siinä on sitä ilta- ja aamulypsyäkin.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 410)