Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 410)
  • mehtäukko

    Aikoinaan jonkin verran mukana olleena, jossa…”myydä puut  eri puutavaralajien käyttäjille  suoraan eikä isoille toimijoille ensin,  jne. ..”, ei kyllä tainnu antaa kummoista lisä-arvoa. Myhistys kyni osansa kuitenkin joka nökkösestä, savotat venyi ja vanui naplatessa pikku nökkösiä sinne tänne. Linkomies viskoi lunta ja artisti maksoi. Ja automies noitui kuin turkkilainen kiertäessään kylää kuin jerusalemin suutari, saadakseen tolpat täyteen.. Tehdasmitalla kaikki,autokuormissa monenkin mo puita..

    Ei innostaisi yhtään.

    Puuki

    Ei ole pakkoa olla myhistys siinä välikätenä mutta vähän isompi homma tietysti .  ,  Joskus vain noita kauppoja olen tehnyt. Tuskin montaa ennää koska puulta alkaa maistua koko kauppahomma koska pyöreän puun kaupassa hinnan määrää pääosin ostajat eikä myyjä.  Muualta saa karkkirahat paljon helpommalla.   Lähinnä harrastusta se puukauppa pääosin onkin nykyään.  Arvokkaita oksattomia mä-tukkipuita jätin myymättä juuri siitä syystä, kun ei hyvää kannata liian halvalla myydä . Suurin osa jää jatkossakin pystyyn semmosille jotka ei haluakaan myydä juuri yhtään puuta koska jääpi rumat jäljet metsään ym. luontoperusteisia argumentteja puukauppaa vastaan.  Osin hyvin ymmärrettävääkin. Siksi ne parhaat kuviot saa jäädä pystyyn ja vaihdan ne metsäkuviot paremmin itselle sopiviin.    Yrittäjänä olleena ei osaa kuitenkaan  ihan kokonaan lopettaa kauppojan tekemistä , jos saa pysyä siinä kunnossa että pystyy touhuamaan.

    Lumen aurausta joutuu pakostakin tekemään eikä se ole yhtään vastenmielistä hyvillä välineillä.

    Jovain

    Paljon on puun tuottamiseksi tehty hyvää, mutta puunhintaan sillä ei ole vaikutusta. Suoramyynti ja jalostusarvon nosto jo sitä ovat ja se riittää hinnan nousuun. Pystyn palveluista maksaminen ei kuitenkaan sitä ole. Puun katkominen mitoille, kuten puunhankinta ja korjuu, ovat palveluja joista maksetaan. Suoramyynnissä kustannukset koostuvat puuntuottajan kustannuksista.

    On muitakin tuotannon aloja, joita tuotteen sisäänostohinnalla ohjataan ja jakelua ohjataan. On sisäänostotukkuja, päivänhintoja jne.

    Suoramyynnissä on paremmat mahdollisuudet menestyä. Jää pois monta välikättä ja ”jalostajaa”. Jalostajat myös ovat tarpeellisia, mutta siinä on se huono puoli, että se alkuperäinen jalostaja maksaa, jolla maksatetaan.

    mehtäukko

    Myhistyksen harjoittama lajikirjon ylläpito ja vekslaaminen eivät tuota aloituksen aiheeseen lisä-arvoa. Osa maksaa palvelusta miinuksen puolelle, kun määrät ovat pieniä ja kutistavat tavan lajeja.Nökkösten pyörittelyllä ja kuluja keräämällä hupenee puutili olipa se välivouhka kuka hyvänsä.

    Kannattavuus rakennetaan muilla toimin.

    Jovain

    Mehtäukon vastenmielisyys yhdistyksiä kohtaan tiedetään. Yhdistyksiä en ole nostamassa tikun nokkaan, vaikka yhdistykset rahastavat siinä kuin yhtiötkin. Yhdistykset eli metsänomistajat olisivat voineet hoitaa asiansa paremmin.

    Aika vähän on kelkkaan lähtijöitä, niin kuin ei ole mehtäukkokaan. Hänelle riittää kun saa ”laskuttaa” metsänomistajaa.

    Urakoitsijan tai yhtiön laskuttaminen on jo toinen juttu. Aiheuttaa tietyn varovaisuuden yhtiöissä ja palvelun tuottamisesta metsänomistajalle kieltäydytään. Jos olen oikein ymmärtänyt, urakoitsijoiden kuitenkin sallitaan puida omat puunsa??!

    mehtäukko

    Joovain..”Mehtäukon vastenmielisyys yhdistyksiä kohtaan tiedetään..” Mikäs tietäjä luulet olevasi, mainitsen monen kymmenen vuoden kokemuksista….ja töplöksistä! Jos olet p…een nuolijana, siitä vaan. Minä en. Myhistysten rahastus tulee ”pyytämättä ja yllättäen”, kun mukamas luulotellaan kaupoissa mo tienaajaksi.

    ”…Riittää kun saa ”laskuttaa” metsänomistajaa…” on Joovainen toistama punainen vale.

    A.Jalkanen

    Metsänhoitoyhdistyksen rooli ennen ja nyt. Ennen se oli arvokas metsätiedon siirtäjä, mutta johti vanhan metsälain aikana toisinaan yli-investointeihin metsänuudistamiseen ja metsänparannukseen kuten ojituksiin. (Tämä on pakko mainita muuten RR tulee lankoja pitkin.) Nyt mhy on enemmän: se on edunvalvontaketju, edelleen puun ostajista riippumaton metsäneuvoja ja palvelujen tuottaja, joka häärää nykyisin enemmän myös puukaupassa.

    Paras tae kannattavuuden parantamiseen on kahtalainen? Tehdään metsässä oikeansuhtaiset ja oikea-aikaiset investoinnit. Toivotaan että metsäteollisuuden puustamaksukyky ja -halu paranee uusien tuotteiden myötä. Ellei kannattavuus säily edes kohtalaisena, meidän kohtalona lienee rakennemuutos: metsäteollisuuden painoarvo alenee, matkailupalvelujen ja erilaisten metsäelämysten painoarvo kasvaa.

    mehtäukko

    ”..Paras tae kannattavuuden parantamiseen on kahtalainen? Tehdään metsässä oikeansuhtaiset ja oikea-aikaiset investoinnit. Toivotaan että..” -jätinkin raatilaisten arvuutettavaksi, ja tulihan se sieltä…  (pyytämättä ja yll..)

    Nyt kun Putleri sulkee virtauksia,ym, ym. sosialisoimista,  saattaapa kotimaan puun arvostus noustakin.

    A.Jalkanen

    Toivotaan niin mehtäukko, toivotaan. Kysymysmerkki siinä lauseen lopussa johtuu siitä että toivon teiltä muilta vastaväitteitä ja ehdotuksia, miten kannattavuutta voisi pyrkiä parantamaan.

    mehtäukko

    Niistä ehdotuksista ja kokemuksista on kyllä vanutettu pitkät litaniat. Ja kun tutkimuksiin perustuen jk:een ei höyrähdetä kuvitelmilla, paljon jo pelastuu.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 410)