Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 410)
  • Panu

    Jyrki Ketola sanoi siirtyneensä yhteen raivauskertaan, joka on aikainen varhaisperkaus. Veikkaan kuitenkin, että hän ei ole vielä tällä mallilla ensiharvennukseen asti mennyt.

    Apli

    Olen varma että jatkossa poltetaan yhä enemmän kuitupuuta ja jopa tukkia, hullulta se kuulostaa mutta näin se käy koska energian hinnoissa ei ole näköpiirissä merkittävää laskua, sekä turpeen käytön lasku/lopetus.  Ensikeväänä nähdään kuitupuussa merkittävää hinnannousua, syitä on monia, baltian yms muu tuonti ei kata venäjän tuontia alkuunkaan, sahojen investoinnit lisää tukista kilpailua myös kuidusta joudutaan kilpailemaan yhä enemmän, UPM lakon vaikutukset ohi silloin jäi paljon leimikoita tekemättä, Kemin uuden sellutehtaan vaikutus alkaa näkyä puumarkkinoilla, odotan myös Storan investointia Oulun kartonkiin sekin lisäisi puunkäyttöä.. Empä yllättyisi jos metsähallituksen puun myyntiä joudutaan rajoittamaan vihreistä johtuvista arvoista, metsien suojelukin lisääntyy pikku hiljaa.. Metsänomistamisen kannattavuus on hyvällä tolalla uskon sen paranevan jatkossa.

    A.Jalkanen

    Artikkelin mukaan koivikossa voi kasvattaa ensin erittäin tuottoisasti pakuria ja lopuksi puut kelpaavat vielä polttopuuksi.

    http://www.forest.fi/fi/artikkeli/pakurikaavalla-voi-tienata-hurjia-summia/#a2d61de6

    Puuki

    Aikaiseen varhaisperkaukseen siirryin minäkin.  Keväällä ensin ja syyskesällä sitten toisen kerran piti tehdä vp.      Kitumänniköissä kyllä onnistuu pelkkä 1 varhaisperkaus mutta ei juuri rehevämmillä metsämailla, jos haluaa taimikon kasvavan hyvin.    Mieluummin th:kin pitäisi aikastuttaa siitä nykyisestä  7 v:n kemerarajasta .

    Yhdellä vp-alueella jäi sekalaisia taimia kasvamaan keskimäärin n. 1500 kpl/ha.  Istutettiin sinne kuusta n. 1250 kpl/ha.   Nopeammin ne puut kasvaa harvennuskuntoon , kun ei ole liian tiheässä.  Kuusia voisi  kasvattaa vielä  vähän harvemmassakin kuin 1500 /ha laadun kärsimättä liiaksi.

    Panu

    Minä teetin ostetulle tilalle 8v kuusentaimikkoon MT-pohjalle myöhäisen varhaisperkauksen muutama vuosi sitten, kuusia ei näkynyt ollenkaan. MHY hoiti homman hyvin ja ennenkaikkea raivasi tarpeeksi harvaksi. Kuusentaimia oli varmaan kuollut jonkin verran ja sekaan jäi sopivasti luontaista koivua ja mäntyä. Myös boorilannoitus tehtiin. Kasvu on nyt kovaa enkä usko, että toista raivauskertaa enää tarvitaan. Ennakkoraivauksen voi tietysti joutua tekemään ennen eh:ta.

    Tässä oli tehty aika iso aukko kolmen tilan alueelle ja on mielenkiintoista seurata mitä hoitotoimenpiteitä naapurit valitsevat ja kenen taimikko kasvaa parhaiten. Maapohja vaikuttaa samanlaiselta koko alueella. Naapuri teki varhaisperkauksen vuotta aiemmin mikä kuulostaa ihan järkevältä. Nyt heinäkuun lopussa ihmettelin kun taimikko on selvästi matalampaa tämän naapurin puolella kuin minulla. Muuta syytä en keksi kuin boorilannoituksen, jota naapuri ei ehkä ole tehnyt. Äkkiseltään siellä ei näkynyt mitään boorinpuutokseen viittaavaa mutta kasvu varmasti paranee lannoituksella jos boorista on minkäänlaista niukkuutta.

    Visakallo

    Maailman muutokset näkyvät vaikuttavan omiinkin päätöksiin.  Aikaisemmin rakennutin metsätien yleensä vasta siinä vaiheessa, kun sen vaikutuspiirissä oli tulossa päätehakkuu. Nyt onkin tullut teetettyä pari tietä jo siinä vaiheessa, kun on energiapuuhakkuu tulossa.

    A.Jalkanen

    Väittävät että boorin puutos vaikuttaa puiden juuristoissa jo ennen kuin latvuksessa näkyy kasvuhäröjä, joten heikompi kasvu vaikuttaa loogiselta seuraukselta. Kaikilla aiemmin kasketuilla alueilla puutos on mahdollinen. Matti Kärkkäinen vinkkasi, että kasketun alueen tunnistaa siitä että siellä on kiviä kivien päällä. Myös siitä, että ollaan Itä-Suomessa ja rehevällä kasvupaikalla.

    Per Ä Reikäs

    Hullu ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa.

    A.Jalkanen

    Mielenkiintoinen yhtymäkohta nykyiseen kannattavuuskeskusteluun: hakataanko metsiä nykyään liian nuorina? Muistettakoon kuitenkin että nykyinen ns. luonnonläheinen metsänhoito (closer-to-nature forestry) poikkeaa olennaisesti tuosta Karl Gayerin systeemistä. Nykyään muun muassa ei kielletä avohakkuita. Kts. esimerkiksi webinaarista Boreal Eco-Forestry  Timo Kuuluvaisen esitys. (Linkki esityksiin monimuotoketjussa.)

    A.Jalkanen

    Kansalaiset uskovat yhä metsätalouteen – metsätilat käyvät kaupaksi. Epävarmassa maailmassa haetaan ehkä sijoitusrahalle turvasatamia ja hajautusta.

    https://yle.fi/a/74-20005035

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 410)