› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 410)
1 2 3 4 5 … 39 40 41
  • Puuki 3.2.2022, 16:35

    Ei kannattane yhden vuoden ajalta laskea tuolla tyylillä kannattavuutta. Jos arvopuun myynti on vähäistä jonain vuonna ,niin metsän kok.puuston arvo kasvaa ja tuotto% laskee samalla tavallista enemmän.    Uudistus-ja raivauskulut lisää metsän arvoa suurimmaksi osaksi vasta viiveellä.

    Arvokasvun muutos%: t saanee jo nykyään suunnilleen selville myös jollain laskentaohjelmalla  . Trestimalla tms:lla ehkä (?) .  Kannattavuus selviää yksinkertasimmillaan , kun vuoden lopulla verotuksen jälkeen katsoo henk. koht. pörssiä onko siellä mittään tähteellä vai ei ole.

     

     

    A.Jalkanen 3.2.2022, 16:44

    Aivan. Pitemmällä aikavälillä käyttökelpoisia tunnuksia. Yhtenä vuonna voi tulla mukaan satunnaisia eriä.

    Perassic Park 3.2.2022, 18:00

    Millaisen taipaleen käy innokas nuorimies joka saa elämänsä elinkeino-oivalluksen alkaa ammattimaiseksi metsäläiseksi?

    -Alkaa ostelemaan metsätiloja vieraalla pääomalla ja kuolettaa lainat metsätaloutensa tuotolla ja omantyön arvolla. Jos homma oikeasti kannattaa, tämän tulisi olla mahdollista.

    Metsäkupsa 3.2.2022, 19:04

    Ostohinta ratkaiseva tekijä. Jos nuorella miehellä on suopeita sukulaisia , jotka sukulaishinnalla myyvät yrittävälle metsää lähtökohdat oivat. Ei ole ainakaan minun sukulaiset olleet sellaisia, paremmin päinvastoin. Totuus on , että se aika taitaa olla takana,  jolloin vieraalla pääomalla pystyi tiluksia hankkimaan. Poikkeukset tietysti aina mahdollisia, joten ei lannisteta ammattimaiseksi metsäläiseksi suunnittelevia nuoria.

    mehtäukko 4.2.2022, 08:31

    Tv:n mainos tulvassa pisteli silmään ”edullista” puupellettiä: 15 kilon säkki n. 3€ / kilo. !!  🙁

    Puuki 4.2.2022, 09:41

    On aika kallista pelletti mutta toisaalta on kuitenkin rahalla saatavilla kaupasta.  Luin kirjaa P-Korean oloista (Pako jonka piti olla mahdoton) niin siellä jo -90-luvulla oli esim. lämmityshiili niin saamattomissa, että vain varastamalla valtion junista onnistui tavan kansalaiset henkensä uhalla sitä saamaan.

    Puun kuorikin on arvotavaraa, kun pakataan säkkeihin ja viedään kaupan hyllyihin myyntiin.  Irtokuution säästöpakkauskin kustantaan n. 100 € .

    R.Ranta 4.2.2022, 10:26

    Tutkimuksen tulos ei todellakaan yllätä. Käsityksiä on vaikka minkälaisia.

    Kauppa se on joka kannattaa – metsissäkin. Omalla kohdallanikin metsät olisi ilman muuta pääosin jääneet ostamatta ilman verotuksen muutosta ja ennen muuta sen siirtymäaikaa. Poikkeusoloissa on aina uhka ja mahdollisuus.

    Suomi on noussut metsistä ja niissä oloissa puuta on lainsäädännöllä pakotettu tuottamaan – kannatti tai ei.  Vielä muutama vuosi sitten, vanhan metsälain aikana perustuslakivaliokuntakin oli lausunut, että se on metsänomistajan edun mukaista, vaikka lapsikin näki ettei läheskään aina ainakaan taloudellisen edun mukaista. On sitä meilläkin osattu kansaa vetää kölin alta, eikä vain Venäjällä, jossa se on maan tapa. Ei se ole narri joka narraa, vaan se, joka antaa itseään narrata.

    Uusi metsälaki sitten vapautti ajattelun ja  kannattavuudesta on syntynyt melkoinen kalapaliikki. Vanhat opit on vuosikymmenien pakkopaidan aikana ymmärrettävästi  juurtuneet syvälle.  Toisaalta uskollaan kukin tulkoot autuaaksi.

     

    A.Jalkanen 4.2.2022, 10:31

    Kiitos historiakatsauksesta RR. Ennen oli ennen ja nyt on nyt. Jokaisen pitää nyt miettiä ihan itse omalla kohdallaan kuinka paljon sijoittaa hakkuutuloistaan takaisin metsään, kun viranomainen ei enää pidätä vakuustalletuksen nimellä kulkenutta uudistamisrahaa.

    Visakallo 4.2.2022, 11:32

    Metsänomistaminen vaatii myös sopeutumista. Minulla ei ollut sanottavia ongelmia vanhan metsälain, eikä tämän uudenkaan aikana.

    reservuaari-indeksi 4.2.2022, 11:45

    Jaa, tänään noin päin. Jyrkkiä mutkia.

    Viimeiset 3 v/5000 viestin ajan on sanomasi ollut se, miten metsälait ovat sietämättömiä, kokonaisuudessaan väärin ja ajavat Suomen konkurssiin muutamassa kuukaudessa. Tuovat kaiken kurjuuden ja pahan metsänomistamiseen (jättöpuut kiertoaikana min. 10k€, rantojen suojakaistat jne.), kansantalouteen (tehtaat lähtee), joinain päivinä mielestäsi ne lait tuhoavat luontoa (hakkuuaukko kun on kuitenkin monimuotoisin). Siitä luonnosta väität olevasi kiinnostunut n. yhtenä päivänä vuodessa.

    Hyvä tietenkin, että ihminen osaa muuttaa mielipidettään valistuneempaan suuntaan. Jatka vaan ponnisteluja päästäksesi pois perunakuopasta. Huomenna sitten taas toisin.

    Leena

    Edit: Tehtaiden lähteminen ja Suomi konkurssiin muutaamassa kuukaudessa. UPM:n päätös Rotterdamin investoinnin syistä on nyt aika monesta asiantuntijapiiristä, siis muista kuin viherhörhöistä, ajateltu johtuvan osaltaan siitä, että Rotterdamissa vihersiirtymä on huomattavasti pidemmällä kuin Suomessa. UPM:n bisneksen kannalta jo nyt ja tulevaisuudessa yhä tärkeämpää, markkinat antavat siihen suuntaa. Olisiko looginen päätelmä tästä se, että Suomen kannattaisi suunnata resursseja enemmän vihreiden tuotantomuotojen tukemiseen ja tuotekehitykseen niin investoinnit pysyisi paremmin Suomessa. Siinä olisikin maalaisliittolaisille linjaamista ohjelmiinsa ja tupailtoihin.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 410)
1 2 3 4 5 … 39 40 41