› Keskustelut › Metsänomistus › Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 410)
1 2 3 … 36 37 38 39 40 41
  • Puuki 12.8.2022, 12:48

    Vuotuisia kasvun ja arvokasvun muutoksia metsälle  voi laskea esim. laskemalla kuvion 5 vuoden kasvun. Mutta on vähän työläs tapa.   On kait siihen jo tk-ohjelmia olemassa joilla saisi tuloksen suoraankin muutamia puustotunnuksia syöttämällä.

    Nyrkkisääntönä voi  esim. verrata aiemmin harvennuksin hoidetussa päätehakkuukohteessa uudistamis-ym. kulujen  määrää saatavaan kantohintaan yläharvennukseen verrattuna (jos se on mahdollista toteuttaa järkevästi).    Nopean arvokasvun ”ovella” olevia puita ei kannata hakata , jos niiden arvokasvu ylittää esim. seur. 5-10 vuoden aikana päätehakkuun tulon lisäyksen (korkoineen).    Kuusikoissa varsinkin myös hankalat korjuuolosuhteet kannattaa tietysti ottaa huomioon ja pyrkiä vähentämään harvennuskertoja jos tilanne sitä vaatii.  Pystylahopuuta ei kannata tahallaan lisätä talousmetissä.

    Timppa 12.8.2022, 13:53

    Tietysti leimikon koko parantaa aina hintaa.  Nyt saattaa saada’ pätehakkuuleimikon kylkiäisenä myydystä ensiharvennusleimikosta hyvän hyvän hinnan.  Joskun on kannattanut myydä päätehakkuu ja isompi harvennus erikseen.  Nyt siis harvennushakkuun hintaa parantaa kummasti, jos samalla myy päätehakkuuleimikon.

    Hämis 12.8.2022, 16:41

    Olisiko joissain päätehakkuu leimikoissa syytä miettiä, että alle tukkipuu kokoinen ja laatuinen aines otettaisiin hankinnalla ? Tulisiko kyseeseen, jos hankinnan tekijä tai teettäjä voi luoda jalostusarvoa puulle ? Klapia , haketta jms.

    Metät kunnossa! 13.8.2022, 00:07

    Päätehakkuulla saa 14 € / m3 kustannuksella koivut lanssiin joten ei kannata hankintahommia siinä kohdin suunnitella (ajatellen klapien tekemistä).

    Hämis 13.8.2022, 10:28

    Tekeekö kukaan päätehakkuuta hankintana koneketjulla ? Jos tukkiprosentti huononlainen niin muu ainespuu jatkojalostukseen klapi energia,joku muu mikä ?

    Onko suomessa isot tilat tehneet ”porukalla” päätehakkuita tai muita hakkuita ?

    Itse olen valittanut kuidun hintoja,siksi koitan keksiä jotain asialle.

    Apli 13.8.2022, 10:53

    En ole itse tehnyt, mutta tuli mieleen niillä joilla on enemmän koivikoita tulossa ensi tai kakkosharvennukseen niin kannattaa kyllä kysyä muutamalta klapiyrittäjältä kiinnostusta, ne voisi tietää tuttuja korjuuyrittäjiä myös.. Ehkä paikallinen MHY voisi olla myös apuna, mutta riski siinä välistävetoon on olemassa..

    A.Jalkanen 17.8.2022, 12:52

    Kemeravaroja käytetty entistä vähemmän (Metsäuutiset). Huonompi juttu tulevan kasvun, hakkuukertymän ja kannattavuuden (hiilinielujen) näkökulmasta.

    Mhy:n rooli pitäisi pysyä puun välittäjänä avoimuuden ja luottamuksen takaamiseksi. Ei saisi lähteä tekemään pisnestä puukaupassa metsänomistajien kustannuksella. Välittäjän saamat palkkiot eli palvelun hinnat myös avoimiksi.

    derHorst 17.8.2022, 13:29

    Minkä takia on huono juttu, jos kemera-varoja on käytetty vähemmän? Sehän vain kertoo siitä, että:

    A. Valtion varoja säästyy tarkoituksenmukaisempiin kohteisiin

    B. Metsänomistajat ovat alkaneet maksaa harrastuksestaan itse tai kokevat kemeran hakemisen jotenkin muuten epätarkoituksenmukaiseksi.

    C. Markkinamekanismi alkaa toimia siihen suuntaan, että hyvistä tulevista harvennusleimikoista maksetaan ehkä joskus korjuuolosuhteiden mukaan.

    On aika maalaisliittolainen ajatuksenkulku, että esim. taimikot jäävät hoitamatta, jos niihin ei saa kemeraa. Aktiiviset hoitavat ja passiiviset jättävät hoitamatta kemerasta riippumatta. Pois koko kemera ja hoidon / hoitamattomuuden vaikutus puun hinnan kautta markkinoilta, niin sen markkinataloudessa pitäisi mennä. Jos puun hinta on niin alhainen, ettei taimikonhoito ole taloudellisesti perusteltavissa, niin se ei ole. Sitten pitää metsäyhtiöiden katsoa peiliin, että tulikohan pudotettua hinta liian alas.

    A.Jalkanen 17.8.2022, 13:46

    Periaatteessa näin. En osaa sanoa mikä noista on todennäköisin syy varojen käyttämättä jäämiseen. Kemeraa menee kyllä muuallekin kuin taimikonhoitoon. Itsekin olen sillä kannalla että puun hinnan tulisi nousta sellaiselle tasolle että metsää kannattaa hoitaa kunnolla eikä vain poimia rusinoita pullasta poimintahakkuin. Kemeralla on kuitenkin metsäpoliittinen eli ohjaava vaikutus: sen avulla viestitään passiivisille metsänomistajille ja aktivoidaan heitä.

    Apli 17.8.2022, 14:54

    Hyvä että muistutitte kemerasta, meinas unohtua kevään taimikonhoitojen kemerat ottamatta, työt jo tehty jotenka hakemus metsään.fi kautta pitääkin laittaa vetämään..

Esillä 10 vastausta, 361 - 370 (kaikkiaan 410)
1 2 3 … 36 37 38 39 40 41