Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 410)
  • Tomperi

    ”Esimerkiksi metsäneuvonnassa olisi hyvä huomata, ”

    sitaateissa ketjun aloitus….   Mutta eihän enää ole olemassa metsäneuvvontaa siinä merkityksessä kuin sitä oli joskus aikoinaan. Oli organisaatioita joissa oli nimekkeellä neuvvoja olevia toimihenkilöitä.  Nykyään ovat nimikkeellä asiantuntija.  Asiantuntija ei esimerkiksi edellytä mitään koulutusta tai muutakaan osaamista.  Esimerkiksi nämä asiantuntijat jos keskittyvät neuvvontaan metsäyhdistyksissä eivätkä saa neuvvojaan täysmääräisesti laskutettua tai muuten saa riittäästi laskutusta aikaiseksi lentävät kuin leppkeihäs organisaatiosta.  Sen takia tiedän monta tapausta joissa metsänomistajia on laskutettu väärin perustein tai tarpeettomasti.  Vaqrmasti laskutus on mennyt juuri niin kuin metsäomistajan kanssa on sovittu, siinä ei ole tehty virhettä mutta se neuvvonta on ollut vain sitä että euroille neuvvotaan reitti mhyyn kassan kautta maailmalle….

    Puuki

    Miten kävisi mittariksi tyytyväisyys tulokseen ? Jos on tyytyväinen niin se riittää.  Liika rahakaan kun ei tee yleensä muuta kuin sijoitushuolia lisää.

    Kuviokohtaista rahallista kannattavuutta voi arvioida esim. NNA:ja laskemalla tai sama toisin päin prolongaamalla sen hetkistä tilannetta kuhunkin tapaukseen sopivilla oletuksilla eteenpäin ja yhdistämällä eri kuvioiden tiedot sitten yhteen. (Esim. verrata päätehakkuun tod.näk. nettotuloa valitulla metsänkäyttötavalla tehtynä suhteessa johonkin toiseen tapaan).   Sillä on tosin jotain yhteistä ilmastonmuutoksen mittaamisen kanssa, kun muuttujia on paljon ja epävarmuutta tulevaisuudesta riittää.

    A.Jalkanen

    Asiantuntija ei esimerkiksi edellytä mitään koulutusta tai muutakaan osaamista.

    Nyt joku roti Tomperi! Metsäfirmojen ja mhy:n asiantuntijoilla on järkiään metsätalousinsinöörin koulutus eli kovan luokan ammattilaisia ovat.

    Tomperi

    Nimikkeen käyttö ei edellytä minkänlaista koulutusta.  En väittänyt ettei heillä olisi koulutusta.  Aikoinaan metsäalalla oli ns suojattuammattinimikkeitä tai joihinkin tehtäviin edellytettiin tiettyä koulutusta.  Toisaalta iso osa metsäalan töistä tehdään alihankkijoiden toimesta, sitä millaista koulutusta heiltä edellytetään siitä minulla ei ole mitään käsitystä.

    A.Jalkanen

    Veikkaisin että nykyään ei ole pulaa koulutetusta työvoimasta joten kellään ei ole tarvetta palkata kouluttamattomia. Ulkomailta tulevilla ruohonjuuritason työntekijöillä ei välttämättä ole mitään alan koulutusta, mutta hehän tekevät niitä töitä joita metsänomistajatkin tekevät – ilman alan koulutusta. Kunnollinen työhön opastus riittää siinä kohtaa. Mitä Miisu4F:n kirjoituksia olen lukenut, niin se käsitys on syntynyt että ainakin sahahommissa on aika tiukat vaatimukset mm. suojavarustuksen ja ohjeistuksen suhteen mitä on työnantajan noudatettava.

    Jos työn laadussa on ongelmia niin syynä lienee usein kommunikaation puute eli työn tilaajalla ja työn tekijällä oli eri käsitys siitä mitä oli sovittu tai mihin on mahdollista päästä. Esimerkiksi hoitamattoman metsän ensiharvennus joka menee liian harvaksi.

    Puuki

    Konsultiksi ryhtyminen ei vaadi mitään koulutusta.  Asiantuntijaksikin voi heittäytyä mutta ei voi olla toimessa asiantuntijana esim. ihan perus-/kansakoulupohjalta.  Metsän suhteen melkein jokainen on asiantuntija omasta mielestään , kun on käynyt metsässä tai ainakin nähnyt metsää kuvissa ja lukenut lehdestä mitä mieltä pitäisi olla.

    Tomperi

    ”Metsäasiantuntijat ovat metsä- ja luonnonvara-alalla työskenteleviä henkilöitä. Asiantuntijuutta voi olla myös biologian, luonnonsuojelun tai harrastuksen kautta.”
    Noin kirjoitti Wikipedia, ja miksi emme uskoisi mitä Wkipedia kirjoittaa, sen virheethän voi käydä korjaamassa…
    Eräs tyypillisimpiä kohteita ovat ensiharvennukset joista kauppa tehdään ilmakuvan perusteella ja kokematon motokuski hakkaamassa … kukaan ei varmista pehmeiköitä yms esteitä jotka eivät ilmakuvasta erotu ja sitten voikin ihmetellä miksi hakkuun jälki on mitä on, ajouraa kertyy kertyy ja leveydessä löytyy, joskus ei edes ajeluun työmaakohteen pinta-ala riitä vaan pitää vierailla naapuri kuviolla ajelemassa, metsäkeskuksen arvioinnit ovat keski arvoja ja tehty siten etteipä niistä löydy todelliset voimakkaasti ylimitoitetut hakkuut….. pitäsköhän  suunnitella opintokäynti ko kohteille, saiskohan kulut kasaan ja hilloa leivän päälle?

    A.Jalkanen

    Jos haluaa asiantuntevia neuvoja kannattaa muodostaa pysyvä asiakassuhde metsäasiantuntijaan, jonka kanssa käydään aika ajoin läpi metsälön hoitotoimet ja hakkuut. Vaihtoehtoisesti teettää metsäsuunnitelman mutta sekin on vain työkalu; toimenpiteiden ajoitus pitää kuitenkin suunnitella maastossa eikä etähavaintojen pohjalta. Paraskaan paikkatieto ei korvaa täysin maastokäyntejä.

    Visakallo

    Husq165R näkyi aamulla jo turhautuneen, kun päivittäiset kasvuluvut puuttuivat. Kyllä sitä uutta puuta muutama kymmenen mottia päivässä nyt kasvaa. Ritinä vain kuuluu metsässä!

    A.Jalkanen

    Otan vielä erikseen esille hyvän esityksen kannattavuudesta joka löytyi metsänhoidon suosituksista. Myös muuta omaisuuden hoitoon liittyvää tarinaa kuten omistajan tavoitteiden huomioimista ja metsä sijoituskohteena (linkki ”metsätilan hoito” suositusten etusivulla).

    http://www.metsanhoidonsuositukset.fi/fi/metsatalouden-kannattavuus

    Huomautus. ”Jos perilliset myyvät metsän tai oman osuutensa alle vuoden kuluessa omistajan kuolemasta, voidaan luovutusvoittolaskelmassa käyttää hankintamenona metsäalueen myyntihintaa, jolloin luovutusvoittoveroseuraamuksia ei tule.” Jos muistan oikein, tämä määräaika on nykyisin pitempi, ettei peräti 5 vuotta?

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 410)