”Pääomaa voi sijoittaa siten, että ei ole markkinariskiä.”

”Missä toiminnassa ei olisi mitään riskiä, elämä sinänsä on jo riski.”

Onneksi mitään ristiriitaa tai epäjohdonmukaisuutta ei edelleenkään ole Tolopaisen viesteissä. Noudattaa tuttua linjaa. Osakkeet on myyty, niihin ei tarvitse koskea ja silti Nordean osinkoja tulee…. Ja väittämä markkinariskin suppeudesta koskemaan vain markkinoilla noteerattavia instrumentteja… juuei.

Muuten viikko kulunut vauhdilla. Puolustusvoimien huutokauppaa, sijoitusmessut, pihan ja puutarhan kevätsiivousta, tilit taas käytännössä tyhjennetty, kun arvo-osuustilejä täytetty.

Poltinpuut ja kuidut odottavat vielä tekijää ja ajajaa. Ehkäpä tässä viikonlopun aikana jo tuota aloittelisi.

Muista välitä, ite käyttäny kahden suven kuivausta polttopuista, saunojen pesiin ihan tuore koivuakin (kestää ja hiilustuu) edellyttäen että jo kuuma tulipesä on ?

Biohiili on arvokas myyntituote kaupassa. Samoja saa ilmatteeksi, kun vaikka  polttaa klapeja ja kerää hiilet ennen niiden palamista tai polttaa ranganpätkiä yms. puutarhataimien istutuskuopissa.  Istutusten alla maassa hiili sitoo ravinteita ja pidättää kosteutta.

Sijoituksissa on aina omat riskinsä, jos sijoittaa tulevaan senttiosakkeeseen sen olessa euro-osake, riski toteutuu.  Tai jos on sijoittanut V enäjälle sähköverkkoihin tai ihan mihin tahansa, rakentanut sinne jotain tai ylipäänsä luullut olevan sen jotenkin vakaa valtio.

Tomperi: ”Miten kannattavaa on jos metsän antaa kasvaa?”

Hyvä kysymys! Metsää kannattaa kasvattaa vain siihen asti, kunnes se on halutuimmillaan puunostajien silmissä. Jos kasvatat liian kauan, voi jäädä Musta Pekka käteen, eli tulee jokin suojelumerkintä, puunostajat kaikkoavat, mutta et saa suojelukorvaustakaan. Aavistushakkuu on nykyisessä ilmapiirissä metsänomistajan kannalta aivan perusteltu ratkaisu.

Paljonko oli motteja hehtaarilla? Oliko alle vai yli 500?