Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 410)
  • Tolopainen

    Minulle riittää n.15% pääoman tuotto metsistä, en pyri huipputuottoihin hinnalla millä tahansa.

    A.Jalkanen

    Et Tolopainen tietenkään voi paljastaa muille miten temppu tehdään. Kell onni on…

    Puuki

    Voin kertoa ”salaisuuden” :  metsämaalla jonka maapohjan arvo on  150€/ha kasvatetaan niin vähän puita, että niiden pääoma-arvo on esim. 800 €/ha. Sieltä poimintahakataan vuosittain kasvun verran n. 4,5 mottia 32 € /motti keskihinnaltaan olevaa puuta.   –>  144/950 = 0,15 , tuotto% on siis 15 % .  Ongelma isommassa mittakaavassa on, että siltäkin metsäha:lta voi saada  enemmänkin tuloja paljon pienemmällä korkotuotolla.

    Panu

    Jos kasvu on 4,5m3/ha/v niin metsämaan markkinahinta on huomattavasti enemmän kuin 150€/ha, sijainnista riippuen todennäköisesti noin 1000€/ha. Siksi maan pitäminen lähes puuttomana ei tuo parasta %-tuottoa.

    Puuki

    Se on sen paljaan maan arvo.  Hyvinkin on mahdollista saada sen arvoinen maa kasvamaan keskimäärin 4,5 mottia/ha/v. Esim . suht. rehevällä suolla (joka on hankittu omistukseen joskus aiemmin) onnistuu. Kun uudistusvelvollisuus oli vanhan lain aikaan erilainen kuin nykyään, niin paljas maa oli edullista , jos sen uudistusvelvollisuus seurasi mukana. Voi olla jossain niin edelleenkin.

    A.Jalkanen

    Puukin esimerkki on jälleen hyvin havainnollistava, ja selittää osaltaan miksi korkeaa tuottoprosenttia haluavat metsänomistajat kallistuvat luontaisen uudistamisen ja jatkuvapeitteisen kasvatuksen suuntaan.

    Tolopainen

    Minulla ei ole tuota rajoitusta, koska katson metsäntuotoksi myös kaikki sen pääomatuoton, joka puunmyyntituloista tulee. Ne joka ainut euro on sijoitettu ja uudistamiset maksettu hakkutähteiden ja energiapuun myynnillä.

    Pääomista saa sijoitettuna tuottoa korkoa korolle.

    Perko

    Paljonko on tuotto % kun kasvu on keskimäärin 9 m3 / ha /v?   Se antaa myös  rahaa etenkin tukkipuun myyntinä. Pitää vertailla erikokoisilla puilla.  On taitolaji  ja tarvitsee osaamisen.   Panu on mielestäni siinä oikeassa ettei paljasmaa tuota hyvin, terävä havainto!

    Puuki jos taiot  5 m3 kasvusta suuremman tuoton samalta-alalta ”sauvallasi”  niin  silloin kahdella nopalla saa tuloksen myös 13 tai enemmän. Antaisit nyt ihmeiden olla.

    Puuki

    Siirrettyjen ja jalostettujen kuusten kasvu kääntömätästetyllä alalla on ~ 20 -30 % parempi/kiertoaika kuin luont. syntyneiden.  Kun siihen lisätään päätehakkuussa saatu kantohintaero, niin jk jää useimmiten  jälkeen kannattavuudessa  5 m³/ha/v ja myös 9 m³/ha/v keskikasvun metsissä.   Juuri eräältä n. 5 m³/ha/v -kasvun kohteelta tein ensimmäisen vertailutaulukon exelillä vuosia sitten (jonka kasvujen määrät tarkistin myöhemmin MOTTI-ohjelmiston avulla. )   Toteutuneilla menoilla ja lasketuilla tuloilla  jk jäi jälkeen 3%:n ja  4%:n korkokannalla laskettuna ilman mukaan laskettua tot. päätehakkuun kantohintaeroakin.  Lisäksi siinä kohteessa olisi ollut mahdotonta toteuttaa jk:sta koska alikasvosta ei ollut (kuten ei ole monissa vastaavissa tapauksissakaan) .   Mutta optimointilaskelman voi silti tietysti tehdä.  Ja kun optimoi molempia vaihtoehtoja , saa paremmin todellisuuteen sopivat tuloksetkin kuin vain  jk:ta optimoimalla.

    Siinä olen samaa  mieltä, että jk on   taitolaji eikä se helpoin ja halvin vaihtoehto toteuttaa vaikka jk-markkinoijat niin väittääkin.   ”Taikurihommia” metsänkasvatuksen puolella  harrastaa juuri jk:n markkinamiehet lähinnä, en minä.

    Perko

    Esitin huonosti asiani.  Lisäämällä jotain taikoja  ei kai  vaikuta  tulokseen  mikäli se kuutiomäärä pysyy samana lopputuloksessa per vuosi.   Pysytään siinä viidessä motissa.

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 410)