Metsänomistajille on tuputettu  vuosia malleja  joilla lisätä mahtavaa tuotantoa kiloja tai kuutioita yhä enemmän ja kustannuksista välittämättä.  Myynnin edistämiseen ei ole  juurikaan  ohjeistusta eikä koulutusta metsänomistajille.  Nykyinen maailma pyrkii  tuottamaan  yrityksissä  tavaroita ja palveluita vasta kun ne ovat myyty.  Suomen 600 000 metsänomistajasta evät kaikki hallitse edes perusteita omasta yrityksestään saati puunmyynnistä  .  Oletan ettei kovin moni mo hallitse  myyntiä koulutettujen ostajien pyörityksessä (oli  juttu konsernin lehdessä) .   On olemassa yhteismetsiä  ja metsärahastoja  joissa  vois olla nopea menettely  korjata myyntitaito ja siten parantaa puusta saatavaa tuloa..   Täältä varsin löytyy parasta asiantuntemusta miten kaupankäynti  tulisi tasavertaisemmaksi ja mo osuu kohenisi.

Pitää tehdä asiakkaille (puun ostajille) ”tilanteeseen” paremmin sopivia leimikoita ja leimikkokokonaisuuksia jos mahdollista.   Kilpailuttaa ne ja valita tarjouksista kokonaisuudeltaan paras tai jättää tarjoukset hyväksymättä jos ei natsaa.  Kilpailuttaminen kannattaa yleensä aina , ja vaikka uusi kierrros jos ostaja ei ole ymmärtänyt tai ottanut huomioon kaikkia hintaan vaikuttavia asioita .  Eräskin täällä uudehko toimija korotti tarjoustaan liki 30 % (kuitupuun osalta), kun kerroin miksi niin kannattasi ehkä tehdä.

Fingerporissa markkinointia ed. olleen Kamalan luonnon tyyliin;  ensitreffeillä  ”vävyehdokas” hurmasi ”morsmaikkuehdokkaan” kertomalla kuuluvansa isokenkäisiin mutta olevansa silti varsin rento tyyppi. (työskenteli  sirkuspellenä).

Samoilla linjoilla kokemani ja näkemäni perusteella.Timpan teeseillä ei tarvitse pakitella mielipidettä.