Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 410)
  • Nostokoukku

    Kaikki otetaan. Erikoisesti kiinnosta hirvitihentymäalueet ja valkohäntäpeurojen ja kauniiden remppaamisesta erroosiosta kärsivät alueet.

    Panu

    Löyhästi aiheeseen liittyen, paljonko Anton laittaa NP:tä / ha?

    Nostokoukku

    Anton

    Suurfirmojen raakapuunhinnoittelu juontaa juurensa 60-70 luvulle. Tuolloin oltiin vielä pienviljelijäyhteiskunta. Maaseutu oli täynnä alle 10 lehmän pikkutiloja, paljon siirtolaisten ja sotilaiden pikaasutustiloja, joissa muutama hehtaari peltoa ja muutama kymmenen hehtaaria metsää. Maataloutta pyörittääkseen niiden oli pakko työntää metsiään sontaluukun kautta Hankkijalle. Firmat tiesivät tämän ja oli siinä pankitkin mukana. Kun oli pakko myydä, ei hinnasta paljon neuvoteltu. Kaiken kruunasi vielä ns. savujako. Paljonko raakapuun reaalihinta on noista ajoista noussut?

    Metsuri motokuski

    Kumma että koivua vaan piisaa. Osa joutuu ajamaan polttoon kun tehtaat eivät kaikkia ota vastaan. Niin täällä keski-suomessa. Jyväskylän kaupungin energiayhtiölle ajetaan koivukuitua kattilaan koko ajan.

    Vanerikoivu ei tahdo kelvata kenellekään.

    Anton Chigurh

    Panu

    Nuo 1987 ja 1991 istutetut (lukijoiden kuvissa) olen lannoittanut 15 vuotta istutuksesta, muistelen, että 400-600 kiloa/ha. Viime kesänä toinen lannoitus (helikopterilla), tilasin 600 kg/ha. Tuosta eteenpäin lannoitus (MNP/600kg/ha) joka kuudes vuosi. Päätehakkuu tulee ajoittaa vähintään 6 vuotta viimeisestä lannoituksesta (muuten tukehtuu heinään).

    Jovain

    Saahan Anton pruttona keskihinnalla pystyyn, jos on esim. 30 euroa motti (kuituna esim. 18 euroa), sellutonnia vastaavan 180 euroa ja koivua vastaavan 120 euroa. Hyvin kasvavasta metsästä, norm. jää puoleen ja huonosta jopa neljännekseen. Jäähän siitä voittoa ”vaalruusille” ja yhteiskunnalle. Metsän omistaminen on edelleen ”halpaa”, jalostamisesta jo maksetaan.

    A.Jalkanen

    Jos ennustajia on uskominen, Suomi elää tulevaisuudessakin metsästä, ellemme sössi mahdollisuuksiamme. Jospa jopa kuitupuu saisi pian arvoisensa hinnan, kun puuta revitään eri tarkoituksiin entistä enemmän?

    Se mikä näistä ennustuksista puuttuu, on osaamisen ja teknologian vienti, sitä tarvittaisiin lisää. Onhan meillä paperikoneet ja metsäkoneet, mutta jos esimerkiksi monenmoisista puuperäisten tekstiilien valmistusmenetelmistä jokin lyö läpi, voidaan viedä tai lisensoida teknologia (eikä kangas) ulkomaille. Sama koskee puukemiaa ja monta muuta innovaatiota. Näin toimien saadaan lisää arvonlisää tarvitsematta lisää puuraaka-ainetta, jota ei enää riitä moneen isoon tehdasinvestointiin vaan kasvun rajat alkavat tulla vastaan.

    http://www.forest.fi/fi/artikkeli/metsatuotteiden-kysynnalle-ennustetaan-huimaa-kasvua-kestavan-metsatalouden-merkitys-korostuu/#549b250c

    Puuki

    Melko usein ne innovaatiot mennee ilmatteeksi tai liian halvalla ulkomaille. Miten lienee nytkin kun kuulemma esim. kiinalaisia ”valtion tutkijoita” on yliopistoissa töissä.  Eikä jenkitkään ole sen parempia;  xsylitolipatentti oli ”arvoton” eikä ksylitoli ollut ulkomaalaisten  as.tunt. suosittelema  kunnes se ostettiin USA:aan.

    Jovain

    Hyvätkään innovaatiot eivät ole nostaneet puunhintaa. Saadaan arvonlisää puuraaka-aineelle mutta ei hinnan lisää. Jos puusta tulisi puutetta, hinta voisi nousta. Tuskin kuitenkaan on odotettavissa, teollisuus on ankkuroinut puuraaka-aineen hankinnan vahvasti omaksi toimialakseen. Huonosti tutkimuksenkaan mukaan metsänomistajat siihen vastaavat.

    Korpituvan Taneli

    Muistatko Metsuri motokuski? Mehän tässä takavuosina jaoimme jo maan kahteen etupiiriin. Toisesta Sinä olisit kerännyt lahjoituksina kaikki kannattamattomat metsätilat, toinen olisi ollut minun heiniäni. Siinä oli vain se vika että ainakaan minä en saanut yhtäkään lahjoitusta ja tuskin sinäkään. Ja nyt taas olisi kannattamattomia tiloja tarjolla senkun ottaa vain.

    Kyllähän se niin on ettei metsä yleisesti ole mikään rahasampo, ellei oteta takavuosien inflaation tuomia kauppavoittoja huomioon. Mutta vaikka se ei ole rahasampo, niin silti pitää olla taitava jos meinaa saada metsätalouden pitemmällä jaksolla tarkasteltuna tappiolle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 410)