Vaikuttaa olevan joukossa ikärasisteja. Mihinkähän tutkimukseen perustuu tieto, että vanhat miehet tai naiset hoitaisivat metsiään huonommin kuin nuoret. Ainakin meikäläisen tuntemat ikääntyneet, esim äitini vielä 90-kymppisenä huolehti aktiivisesti perikunnan metsistä, tosin meidän nuorempien kanssa yteistyössä. Apuna oli hänellä luottomiehet MHY:ssä ja metsäyhtiössä.

Tuntemistani nuoremmista suuri osa sitä vastoin varmasti jättäisi metsät enemmän tai vähemmän huonolle hoidolle, jos metsät olisivat heidän vastuullaan.

Eläkeläisillä on aikaa ja näkemystä hoitaa metsiä kunnolla. Asia erikseen on sitten se, että milloin myydään. Jätetäänkö jälkipolvelle myytävää vai vain hoidettavaa. Tilanteet vaihtelevat perhekohtaisesti eikä yleispätevää ratkaisua ole.

Yhteismetsä on siitä mukava systeemi, että porukkaan kerääntyy nuorempia ja vanhempia, jos perintöasiat hoidetaan järkevästi. Silloin vastuuta voidaan sopivasti jakaa nimenomaan kiinnostuneille.

Eikä valtiolla ja kunnilla ole maksukykyä vanhenevan väestön vanhustenhuoltoon. Kyllähän sitä valtio ja kunta voisi suurennuslasin alkaa katsomaan laitoshoitoon johtuvien henkilökohtaista omaisuutta. Jos siellä on metsää niin voisi hyvinkin korottaa maksuja heiltä. Silloin metsän joutuisi myymään, laittamaan tuottavaan asentoon tai parhaimmassa tapauksessa antamaan ennakkoperintönä hyvän sään aikana.

Nyt on käynnissä valtava rakenteellinen muutos siinä ketä tulee metsänomistajiksi. Kaupungissa kasvaneita melkein eläkeläisiä itsekin. Sanonpahan vaan, että nykytilanteeseen säilyttämisessä on täysi työ. Näitä nyt hakattavia metsiä on ollu hurja määrä porukkaa hoitamassa. Nyt maaseutu on tyhjentynyt ja itse tekemisen määrä laskenut. Vissiin asiaa ei oikeen ymmärretä kun kaikki ihmisten suorittama omatyö metsissä ei näy missään tilastossa. Ulkopuoliselle avulla luulisi olevan paljon kysyntää tulevaisuudessa. Varsinkin ennakkoraivaukseen jos hakkuu sykli tulee olemaan perinnönjakojen väli.

No joo,taas näitä ehdotuksia jotka voi siirtää mappiin jossa lukee ”löysää sontaa -tunkiolle”.
Ensin pitäisi valita ollaanko vailla ”metsänomistajan valinnanvapauden” tilalle pakkolunastuksia jos metsänhoidon tyyli ei miellytä.
Toiseksikin metsätalous ei ole missään kyvyttömyyden tilassa.Aina kun metsäteollisuudella on oikeasti puun tarvetta niin puuta löytyy yllin kyllin ostettavaksi.Puukauppa tökkää oston loppumiseen jos tökkää,ei myyjien ikääntymiseen.
Kolmanneksi perustelu että jos ei itse kykene/osaa/jaksa tehdä kaikkia töitä metsissään niin metsät on pakkolunastettava on älyvapaa.Pitäisikö Kärkkäisen Matin metsät pakkolunastaa koska hän tekee vain murto-osan tilojensa töistä itse ja nekin harrastusmielessä?

Jotkut jopa nuoremmatkin taitavat olla kyvyttömiä hoitamaan päätään!
Niin kyvyttömiä horisevat.

Ihminen on silloin tehokkaimmillaan kun sillä on paljon velkaa. Olisi myös taloudellisinta kun nuorten ei tarvitsisi elättää pankkia. Vanhat ei enää edes tarvitse rahaa niin miksi tehdä hakkuita. Kyllä olisi järkevää, että metsänomistaminen sattuisi vuosille 30-65. Tästä kun saisi jatkumon, että joku sukupolvi ei jäisi roikkumaan ja siirtäisi ajoissa metsät seuraaville. Sitten se, että nuoremmilla ei olisi aikaa raivulle kuin vanhemmilla niin vanhemmilla ei ole enää kykyä ja kuntoa. Ulkopuolisen avun varassa sitä joutuu monikin olemaan jokatapauksessa. Suomea kuten muitakin länsimaita vaivaa lihavuusepidemia. Nuoret ovat paremmassa kunnossa tämänkin suhteen.