Keskustelut Metsänhoito Metsät nyt Suomessa

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 114)
  • Metsät nyt Suomessa

    Merkitty: 

    Suomessa on nyt metsää puuntuotantoon 20.3 milj ha,kitumaita 2.5 milj ha.Metsät nyt kasvaa jotain 103.5 milj m3.Yli 100-vuotiaita puita vähentynyt 20 %.120-vuotisista puista 85% on suojelualueiden ulkopuolella.Greenpiece arvostelee Suomen metsien hoitoa.Kuulemma monipuolisuus on katoamassa.Luonto kyllä on semmonen,että jos jokin laji katoaa,tilalle tulee uusi laji tai katoamassa oleva laji alkaa muuttumaan erilaiseksi.Semmonen on luonto,joka kulkee hitaasti ja muuttuu hitaasti.Eli katoavat lajit uusiutuvat ja mitään luonnon köyhtymistä ei tapahdu siksi,että vauhti on luonnossa hidas.400 milj vuotta on eletty kun metsät ja kasvit alko kehittymään viherlevistä eli metsät eivät elä vauhdilla sillai ,miten Greenpiece kertoo.Luontoa muuttaa myös laattojen liikkeet

  • Nostokoukku

    Niin näyttää Metsähallitus tehneen. Tänään viimeksi ihailin tulosta. Metsähallitushan jätti jo -70-luvulla parin ison männyn ryhmiä. Näkyi nyt yhdistetyn tuon mäntyparin muodostamaan kuvioon muutama hehtaari viisikymppistä männikköä. Ja eikun pinoon. Kuitukasa oli paljon isompi kuin tukkikasa.

    Rukopiikki

    Jos ne ikärajat on lapissa 50-vuotta ja rinnankorkeusläpimitta 15 cm? Vähän samanlaisia havaintoja kuin nostokoululla. Onko valtiolla edes järeämpää metsää kun tuollaista aukoksi hakataan.

    Nostokoukku

    Ei ole enää. Ja tulostavoite vain kasvaa.

    Visakallo

    Luonnolla on suurempi kyky vaikuttaa monimuotoisuuteen kuin ihmisellä. Luontojärjestöt ja -puolueet vain tahtovat etääntyä tästä tosiasiasta ja ne keskittyä yhä enemmän puhtaaseen valtapolitiikkaan.

    Havuparikas  sieni voi aiheuttaa männyille vaarallista etelänversosurmaa. Sieni itsessään ei ole puulle haitallinen, mutta ympäristön muutokset voivat aiheuttaa taudin kehittymisen. Ympäristötekijöitä, jotka voivat tehdä havuparikkaasta patogeenisen, eli tautia aiheuttavan, ovat muun muassa tavallista lämpimämmät talvet, runsastuneet raekuurot ja isäntäpuun altistuminen sitä lahottavalle juurikäävälle. Suomessa havuparikas havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2015 ja ensimmäinen etelänversosurma havainto tehtiin kesällä 2021. Havuparikkaan alkuperää ei tiedetä, mutta arvellaan, että se on tullut Suomeen jonkin isäntäkasvin mukana. Yle

    kaapo123

    Juu,nyt ei pidä ajatella,että ilmastonmuutoksen ja lajien katoaminen oisi vain yksin ihmisen syy.Eihän nyt edes co2 ole kuin 422ppm ja joskus kauan sitten jopa 4000–2000 ppm co2 ja sillon ei edes ihmistä ollut.Salamoitakin on vuodessa 3 miljardia ja kun salamoi vaikka 100 milj vuotta,niin tuhoja tulee metsään,Tuulet saa energian auringosta. Nyt pitää lopettaa metsävouhotukset ja hakata ja hoitaa metsiä

    A.Jalkanen

    En tiedä vaan spekuloin: voisiko hapen riittävyys tulla kynnyskysymykseksi elämän jatkumiselle maapallolla, jos ekosysteemit romahtavat niin laajasti että levien ja kasvien yhteyttäminen estyisi? Nythän puhutaan jo että Amazonin sademetsä ei ehkä ole enää pelastettavissa. Se tietää huonoa soijan ja pihvilihan ystäville kun viljelmille ja laitumille ei riitä sadetta.

    Toinen spekulaatio. Jos ennallistaisi maapallon väestön määrän vuoteen 1953, niin se pienentyisi noin kaksi kolmasosaa. Näin voi käydäkin jos onnistumme tuhoamaan elämän edellytyksiä maapallolla riittävästi. Sama kuin metsien ennallistamisessa: jos ei mitään tapahdu vapaaehtoisesti niin sitten pakolla. Väestön kohdalla pakottaja vaan saattaa olla luonto itse eikä EU:n komissio.

    Tomperi

    Jos metsä kasvaa vuodessa puustoa esim 100 miljoonaa kuutiota. Montako prosenttia siitä voidaan hakata vuosittain jos joka vuosi hakattas 100 miljoonaa kuutiota ja joka vuosi metsä kasvaisi 100 miljoonaa kuutiota?  Ei oteta sitä huomioon että varastopaikat ja metsäteitten rakentaminen vähentäisi kasvullista metsäpinta-alaa.

    mehtäukko

    Eihän se 100 miljoonaa kasva ainoastaan hakkuukypsiin metsiin. Isompia ja pienempiä taimikoita on hitosti,joiden hoidon laiminlyönti syö tulevaa tuottoa. Varastopaikat ja metsätiet ovat pikku tekijä ja ne on vain oltava olemassa. Tuulimyllyjen johtokadut, moottoritiet yms. oikaisuhankkeet pilaavat pelin.

    Apli

    Metsien hiilinielujen kasvun pilaa nimenomaan tuulimyllyt, niitähän nousee ja on noussut kun sieniä sateella, suosittelen joskus käymään niiden juurella, hämmästyy miten ison alan yksi mylly vie metsää… Mitä tulee metsähallituksen toimintaan, eipä muutos näkyvissä että antaisivat metsänsä kasvaa kunnolla ns vanhoiksi, kyllä kun ekat tukit saadaan niin nurin menee, niillä on ilmeisesti sen verran sitovat toimitussopimukset teollisuuteen että puut on jostain hakattava.

    Puuki

    Metsäautotie ei vie norm. metsässä kovin paljon tilaa. Jos/kun min. metsäala on esim. n. 70 ha jotta sinne kannattaa rakentaa 1 km tietä. Tiehen menisi maapohjaa n. 1,7 % , varastopaikat jonkin verran lisää mutta melko vähän nekin, kun puut varastoidaan osin ojien päälle.

    Muut alueet (rakentaminen, tiet, tuulimyllyalueet) poista metsämaata enemmän käytöstä ja hiilinielua kerryttämästä kuin metsätalous .  Metsän kasvusta on hakattu jo 70-luvultä lähtien n. 20-35 milj. mottia/v kasvua vähemmän.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 114)