Keskustelut Metsänomistus Metsät ja vaalikevät 2019

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 322)
  • Metsät ja vaalikevät 2019

    Vaaleihin liittyvä keskustelu leviää moneen ketjuun, josko saisimme tähän keskitettyä ajankohtaiset asiat. Alkuun pari linkkiä: https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/10/vas_ilmasto-ohjelma_web-1.pdf

    Lainaan sieltä  pätkiä metsäosiosta, käykää itse lukemassaloput:

    Vastuullisella metsäpolitiikalla tulee ylläpitää ilmaston kannalta optimaalinen metsien kehitysluokkajakauma. Tehokkaimpia hiilen sitojia puut ovat kasvaessaan kuitupuusta tukkipuuksi. Uudistuskypsät metsät sitovat hiiltä, mutta ne ovat erityisesti hiilen varastoja, joten liian nuorta metsää
    hakattaessa tämä potentiaali menetetään. Metsien kiertoaikaa olisikin saatava pidennetyksi, niin että puu ehtisi käyttää hiilensidontapotentiaalinsa ennen raaka-aineeksi päätymistä.

    Metsien maaperään on sitoutuneena merkittävä määrä hiiltä sekä kivennäismailla että eloperäisillä mailla. Voimakas maan muokkaus päätehakkuiden yhteydessä heikentää maan hiilitasapainoa, ja maaperän hiiltä vapautuu myös ojitettujen kasvuisien metsien maaperästä. Toisaalta puuston lisääntynyt kasvu osalla
    ojitetuista soista kompensoi maaperän hiilipäästöjä. Poimintahakkuita toteuttamalla voidaan pohjaveden tasoa pitää korkeammalla, jolloin hiili pysyy sitoutuneena eloperäiseen maahan, eikä kunnostusojituksia tarvita. Haittana voi olla metaanipäästöjen lisääntyminen, mikäli suo vettyy.

    Metsänomistajat ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Puihin sitoutuvan hiilen määrää voidaan lisätä parantamalla metsänhoidon käytäntöjä. Tämä on usein myös metsänomistajan etu. Tulisikin rakentaa kannustinjärjestelmä, joka kannustaa hiilinielun vahvistamiseen. Kannustinjärjestelmän tulisi olla
    sellainen, jossa metsänomistaja palkitaan hakkuiden lykkäämisestä ainakin aikaisemmassa metsälaissa määriteltyihin uudistamisikiin. Mikäli metsä kuitenkin kaadetaan etuajassa, osa saadusta kannustimesta perittäisiin verotuksessa takaisin. Tuen tulee kasvaa sitä mukaa, mitä vanhemman metsän säästämisestä on
    kyse, jotta kiertoaika pidentyisi. Järeämmästä puusta saa paremman hinnan, joten vaikka tulot viivästyvät ja osa kannustimesta perittäisiin verotuksessa takaisin, saisi metsänomistaja kuitenkin taloudellisen hyödyn
    hiilivaraston kasvattamisesta.

    Metsien hiilinielun vahvistamiseksi Suomen tulisi mm.
    · asettaa hakkuut kestävälle tasolle hiilinielujen vahvistamisen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta. Tämä on huomattavasti alempi taso kuin puuntuotannollisesta näkökulmasta. Oikea taso määräytyy viimeisimmän tieteellisen tiedon avulla.
    · kehittää kannustinjärjestelmä maanomistajille hiilinielujen kasvattamiseen.
    · parantaa metsätalouskäytänteitä neuvonnan ja ohjauksen kautta siten, että puuston ja maaperän hiilensidonta ja monimuotoisuus lisääntyvät talousmetsissä.
    · ohjata puuta erityisesti pitkäikäisiin korkean arvonlisän puutuotteisiin.
    · tukea metsänhoitotapoja, joissa maanmuokkausala minimoidaan siten, että riittävä
    uudistamistulos saavutetaan.
    · uudistaa Kemera-tukea niin, että se ohjaa aidosti kestävään metsätalouteen.
    · kohtuullistaa Metsähallituksen tuloutustavoitetta.

     

    Tämän linkin https://www.sll.fi/2019/02/25/luonto-pyrkii-eduskuntaan/?fbclid=IwAR1Wr-RdzRhCUjyw-Z-7nUiyTicUmkUbQU09PRNrC1rnBqMKknX5egfuwjE Takaa puolestaan löytyy luonnonsuojeluliiton kysely puolueille, kaikkien puoueiden vastaukset on sieltä luettavissa.

     

     

  • Aimo Jortikka

    Vielä käy puolalaiset ainakin Suomessa töissä, juuri törmäsin niihin yhtenä päivänä kun olivat sähkölinjoja raivaamassa oksasahoilla. Muuta eivät osaneet sanoa kuin – ei ymmärrä, ollaan puolasta- joten jäi keskustelut siihen.

    anttik

    Ei kannata hättäillä, laskusuhdanne on alkanut myöskin metsäteollisuudessa. Tämähän tarkoittaa, että puut saa kasvaa rauhassa aina siihen saakka, kun uusi nousukausi alkaa..

    harrastelija

    AJ: – Minustahan tuo lopputulema on hyvinkin negatiivinen! Mutta tuo lukujen käsittely ihmetyttää, että positiivinen toiminta antaa negatiivisen lopputuloksen? Meneehän se pää pyörälle poliitikollakin, joka ei jaksa perehtyä noihin yksityiskohtiin – kuten menee allekirjoittajaltakin!

    Paljonko se on päästö/hlö siis positiivinen lukema päästön kannalta? Vajaassaa kaudessa aurinkopaneeli ilmoitti, että CO2 säästö oli n. 2 000 kg. Niin että ollaanko sitä nyt negatiivisia vai positiivisia?

    Rane2
    Rane2

    Ei mikään yllätys että Tarmo Ketola antaa metsälausuntojaan raatobakteeritutkijan antamalla pätevyydellä.

    https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/lihaliemi_terastaa_bakteeria_haitallisemmaksi

    Visakallo

    ”Tämä ei ole sellainen tietämättömän kaupunkilaisen jopontyöntäjän heitto”, Ketola sanoo.”

    Puuki

    Olisiko tuo ollut sitten tulpattoman cityskootterin polkijan heitto ?

    Tolopainen

    Miksi turpeenpoltto pitäisi Suomessa kieltää, eihän siinä ole mitään järkeä. Millä se korvataan kaukolämmityksessä, kun nykyiset kattilalaitokset vaativat turpeen tukipolttoaineeksi, jotta niisä voidaan polttaa esim. haketta tai muuta biopolttoainetta. Turve on paras polttoaaine useimpien kaupunkien lämpölaitoksiin ja lisäksi kotimainen. Haketta ei kuitenkaan ole saatavissa riittävän suuria määriä. Polttorankaa joudutaan jo nykyisin tuomaan Suomeen Baltiasta. Tuossa Pohjanlahden rannikolla metsää on aika vähän kaupunkien länsipuolella, ei sellaisia hakepuureservejä ole missään, että turve voitaisiin vaihtaa kotimaiseksi hakkeeksi. Tarvitsisi ottaa järki käteen tässsä päästöjen vähennyshurmosliikkeessä.

    A.Jalkanen

    Minusta myös turve ja hake pitää sallia, että päästään mahdollisimman pian irti fossiilitaloudesta energiantuotannossa.

    Pidän sen takia esillä myös ojitettujen turvemaiden päästöjä, että jos niiden päästöjä saataisiin viljelyteknisin toimin alennettua, toisaalla voitaisiin taas hakata metsiä enemmän. Maankäytön päästöt ja nielut kun tarkastellaan kokonaisuutena. Turpeen lahoaminen on palamista sekin, hidasta mutta kuitenkin.

    Tolopainen

    Sehän on ihanteellinen tilanne metsänkasvulle, että maaperästä vapautuu hiiltä puuston käyttöön. Ilman hiilta ei tapahdu kasvua. Meillä on nyt vasta kasvulle riittävästi hiiltä ilmakehässä kun sitä aiempina  vuosisatoina on ollut liian vähän. Suomen ilmastosta ei koskaan tule liian lämminta. Finland first.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 322)