Keskustelut Metsänomistus Metsät ja vaalikevät 2019

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 322)
  • Metsät ja vaalikevät 2019

    Vaaleihin liittyvä keskustelu leviää moneen ketjuun, josko saisimme tähän keskitettyä ajankohtaiset asiat. Alkuun pari linkkiä: https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/10/vas_ilmasto-ohjelma_web-1.pdf

    Lainaan sieltä  pätkiä metsäosiosta, käykää itse lukemassaloput:

    Vastuullisella metsäpolitiikalla tulee ylläpitää ilmaston kannalta optimaalinen metsien kehitysluokkajakauma. Tehokkaimpia hiilen sitojia puut ovat kasvaessaan kuitupuusta tukkipuuksi. Uudistuskypsät metsät sitovat hiiltä, mutta ne ovat erityisesti hiilen varastoja, joten liian nuorta metsää
    hakattaessa tämä potentiaali menetetään. Metsien kiertoaikaa olisikin saatava pidennetyksi, niin että puu ehtisi käyttää hiilensidontapotentiaalinsa ennen raaka-aineeksi päätymistä.

    Metsien maaperään on sitoutuneena merkittävä määrä hiiltä sekä kivennäismailla että eloperäisillä mailla. Voimakas maan muokkaus päätehakkuiden yhteydessä heikentää maan hiilitasapainoa, ja maaperän hiiltä vapautuu myös ojitettujen kasvuisien metsien maaperästä. Toisaalta puuston lisääntynyt kasvu osalla
    ojitetuista soista kompensoi maaperän hiilipäästöjä. Poimintahakkuita toteuttamalla voidaan pohjaveden tasoa pitää korkeammalla, jolloin hiili pysyy sitoutuneena eloperäiseen maahan, eikä kunnostusojituksia tarvita. Haittana voi olla metaanipäästöjen lisääntyminen, mikäli suo vettyy.

    Metsänomistajat ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Puihin sitoutuvan hiilen määrää voidaan lisätä parantamalla metsänhoidon käytäntöjä. Tämä on usein myös metsänomistajan etu. Tulisikin rakentaa kannustinjärjestelmä, joka kannustaa hiilinielun vahvistamiseen. Kannustinjärjestelmän tulisi olla
    sellainen, jossa metsänomistaja palkitaan hakkuiden lykkäämisestä ainakin aikaisemmassa metsälaissa määriteltyihin uudistamisikiin. Mikäli metsä kuitenkin kaadetaan etuajassa, osa saadusta kannustimesta perittäisiin verotuksessa takaisin. Tuen tulee kasvaa sitä mukaa, mitä vanhemman metsän säästämisestä on
    kyse, jotta kiertoaika pidentyisi. Järeämmästä puusta saa paremman hinnan, joten vaikka tulot viivästyvät ja osa kannustimesta perittäisiin verotuksessa takaisin, saisi metsänomistaja kuitenkin taloudellisen hyödyn
    hiilivaraston kasvattamisesta.

    Metsien hiilinielun vahvistamiseksi Suomen tulisi mm.
    · asettaa hakkuut kestävälle tasolle hiilinielujen vahvistamisen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta. Tämä on huomattavasti alempi taso kuin puuntuotannollisesta näkökulmasta. Oikea taso määräytyy viimeisimmän tieteellisen tiedon avulla.
    · kehittää kannustinjärjestelmä maanomistajille hiilinielujen kasvattamiseen.
    · parantaa metsätalouskäytänteitä neuvonnan ja ohjauksen kautta siten, että puuston ja maaperän hiilensidonta ja monimuotoisuus lisääntyvät talousmetsissä.
    · ohjata puuta erityisesti pitkäikäisiin korkean arvonlisän puutuotteisiin.
    · tukea metsänhoitotapoja, joissa maanmuokkausala minimoidaan siten, että riittävä
    uudistamistulos saavutetaan.
    · uudistaa Kemera-tukea niin, että se ohjaa aidosti kestävään metsätalouteen.
    · kohtuullistaa Metsähallituksen tuloutustavoitetta.

     

    Tämän linkin https://www.sll.fi/2019/02/25/luonto-pyrkii-eduskuntaan/?fbclid=IwAR1Wr-RdzRhCUjyw-Z-7nUiyTicUmkUbQU09PRNrC1rnBqMKknX5egfuwjE Takaa puolestaan löytyy luonnonsuojeluliiton kysely puolueille, kaikkien puoueiden vastaukset on sieltä luettavissa.

     

     

  • A.Jalkanen

    edit

    harrastelija

    Luulin, että koko ketju oli lyöty lukkoon, kun AJ pisti pisteen päälle 🙂

    Aihe on vielä vähän aikaa kyllä ajankohtainen. Illalla tuli katsottua vaaliväittelyä 2-ketjun viemänä. Aika hyvin pysyttiin minusta asiassa ja perusteettomia heittoja ei niinkään ollut – mitä nyt päälle puhumista!

    Lyhyt arvio oli, että monissa asioissa löytyi yhteinen näkemys kuten laitapuolueiden Paavon ja Elinan näkemys paikallisesta sopimuksesta – näkemyskulma oli eri suunnalta, mutta heidän esitys oli hyvä. RKP:n edustajan sosiaalinen lähestyminen myös lämmitti samoin PS:n edustajan fiksut mielipiteet. Kepun nuoren naisen esitys oli vaisua ja artikulointia tulisi harjoitella! Kinnari oli ylimielinen, koska vaalivoitto näyttää demareille olevan jo itsestään selvää, Vihreiden edustaja oli kovin vaisu ja sinisillä ei lyllä ole kompetenssia!

    A.Jalkanen

    Siirsin vain väärään ketjuun laitetun vastauksen parempaan yhteyteen. Siitä edit.

    Otsikon aiheeseen kyllä palataan vielä monta kertaa. Vaali ei ole toivottavasti mikään missikisa vaan paketin sisältö ratkaisee. Vasemmiston ehdotus metsien kiertoajan jatkamisen tukemisesta on kyllä hölmöimmästä päästä ja tulee sitä paitsi kalliiksi. Ei tule onneksi menemään läpi, vaan mieluummin luodaan kannusteita hiilinielun ja monimuotoisuuden kasvattamiseen.

    A.Jalkanen

    Nyt on kuusi lähtenyt maailmalle!

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006063023.html

     

    suorittava porras

    Hyvä tarina luettavaksi jokaiselle. Näkyy , kuinka nopeasti (hitaasti) kasvanut puu päätyy asiakkaan käyttöön. Ennen vanhaan odoteltiin vielä jälkimittausta , kun tänä päivänä puu on jo lautoina asikaan seinässä maame rajojen ulkopuolella .

    Gla

    Huomenna sitten äänestyskopissa:

    Virvon varvon tuoreeks, terveeks, tulevaks kaueks

    paikka sulle, palkka mulle!

     

    arto

    Serkkupojalle pitää käyvä äänet antamassa. Toivottavasti mene eduskuntaan.

    Gla

    Montako lappua sinulle kirjeessä tuli? Minulle tuli vain yksi.

    arto

    Jokaiselle täysi-ikäiselle se tulle. Perhettä tarkoitin. Jos ymmärsit.

    MIISU4F

    Ennakkoääni annettu kristilliselle naiselle. Sari Essayah puhuikin tentissä, että hakkuita voi jopa lisätä. Mutta äänestämiseeni liittyi muut arvot enemmän kuin pelkkä luonto/metsä.

    Ohessa nyt KD.n vaaliohjelmasta luontoteemaa.

    • Kansallisten päästövähennystavoitteiden asettamisessa on pidettävä huolta, etteivät päätökset johda niin sanottuun hiilivuotoon eli tuotannon siirtymiseen saastuttavampiin maihin.
    • Merkittävä osa bioenergian ja biopolttoaineen tuotannosta Suomessa perustuu metsäteollisuuden sivuvirtoihin ja hakkuutähteisiin. Biopolttoaineista esimerkiksi biokaasun liikennekäyttöä pitäisi jouduttaa edelleen. Hiilinielut lisääntyvät kestävässä metsätaloudessa, jossa hakkuumäärien lisäksi kiinnitetään huomiota puun koko elinkaareen, metsien ikärakenteeseen ja
    uudelleenistutuksiin.
    • Kotimaisen turpeen käyttö on perusteltua siirtymäajalla niin kauan kuin fossiilisista polttoaineista lämmön- ja sähköntuotannossa ei ole päästy eroon. Tiukoin vesiensuojelutoimin tuotantosoiden valumat saadaan pienemmiksi kuin luonnonsoiden valumat.
    • Suomen on panostettava aiempaa enemmän tutkimukseen, koulutukseen ja tuotekehitykseen. Teknologiset innovaatiot mahdollistavat hiilidioksidipäästöjen vähentämisen energiantuotannossa ja tehokkaamman talteenottotekniikan.
    • Päästöjen vähentämiseksi ydinvoiman lisärakentamista ei kannata kokonaan poissulkea. Tutkimusta on suunnattava esimerkiksi uudenlaisten pienten ydinvoimaloiden käyttämiseen muun
    muassa kaukolämmön tuotannossa. Korostamme kansanedustajien vapautta äänestää omantuntonsa mukaan eduskunnan käsittelyyn tulevista periaateluvista ydinvoiman rakentamiseksi.
    • Hiilen sitominen maaperään ja niin sanottu hiiliviljely tarjoavat maatalousmaille potentiaalin
    varastoida hiiltä maahan ja lisätä samalla peltoekosysteemin monimuotoi• Luonnossa liikkumisella on merkittäviä hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Yhteiskuntasuunnittelussa on huomioitava puistot ja lähiluontopaikat virkistysalueina. Lasten ja nuorten myönteinen luontosuhde ja kestävä elämäntapa rakentuvat tietoon ja omiin kokemuksiin
    luonnossa liikkumisesta. Yksityishenkilöiden osallistumista luonnonsuojeluun on tuettava
    muun muassa METSO-ohjelman rahoituksen jatkuvuudella.
    • Ympäristölainsäädäntöä on kehitettävä. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä ja sen
    köyhtyminen pysäytettävä.
    • Suojelun piiriin pitää ottaa riittävän suuria kokonaisuuksia, mikä varmistaa lajien siirtymisen paikasta toiseen myös muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.
    • Valtion on osoitettava rahoitusta kosteikkojen ja soiden ennallistamiseen luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja uhanalaistuneiden eliölajien kantojen vahvistamiseksi.
    Kosteikot ja suot ovat myös merkittäviä hiilinieluja. Samalla parannetaan tulvasuojelua,
    veden laatua ja riistamaita.
    • Metsästyksen on oltava luonnonvarojen kestävän käytön mukaista. Runsaat ja elinvoimaiset eläinpopulaatiot ovat paitsi suojelun tavoite, myös metsästyksen edellytys. Elinympäristöjen hoitoon ja suojeluun on panostettava, jotta lajien uhanalaistuminen estetään ja jo
    uhanalaistuneet lajit palaavat elinvoimaisiksi.
    • Metsäpolitiikan on parannettava metsien monimuotoisuutta, suojeltava lajistoa, varjeltava
    vesistöjä ja maapohjaa metsänhoidon kuormittavilta vaikutuksilta sekä estettävä luonnon
    köyhtyminen estämättä kuitenkaan kannattavaa metsätaloutta.
    • Uudistetaan kaivoslaki ja varmistetaan taloudellisten hyötyjen oikeudenmukainen jakautuminen ja vastaavasti “saastuttaja maksaa” -periaatteen toteutuminen.
    • Sisävesiin ja Itämereen valuvan ravinnekuormituksen ja haitallisten aineiden määrää on
    vähennettävä, vesistöjä kunnostettava ja kalakantoja palautettava.
    • On turvattava tasapuolisesti kaikkien metsänomistajien neuvontapalvelut metsälön koosta riippumatta. Metsän eri käyttömahdollisuuksia on kehitettävä, jotta metsätalouden arvoketjuun syntyy työpaikkoja, uusia tuotteita ja tuotantoa.
    • EU:n jäsenmailla on oltava jatkossakin oikeus kieltää GMO-tuotteiden käyttö ja määritellä
    tuotantomuotojen välille riittävät etäisyydet ja geenimuuntelusta vapaita vyöhykkeitä. Viljelykasvien, tuotantoeläinten ja metsäpuiden perinnöllinen monimuotoisuus on säilytettävä.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 322)