Keskustelut Metsänomistus Metsät ja vaalikevät 2019

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 322)
  • Metsät ja vaalikevät 2019

    Vaaleihin liittyvä keskustelu leviää moneen ketjuun, josko saisimme tähän keskitettyä ajankohtaiset asiat. Alkuun pari linkkiä: https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/10/vas_ilmasto-ohjelma_web-1.pdf

    Lainaan sieltä  pätkiä metsäosiosta, käykää itse lukemassaloput:

    Vastuullisella metsäpolitiikalla tulee ylläpitää ilmaston kannalta optimaalinen metsien kehitysluokkajakauma. Tehokkaimpia hiilen sitojia puut ovat kasvaessaan kuitupuusta tukkipuuksi. Uudistuskypsät metsät sitovat hiiltä, mutta ne ovat erityisesti hiilen varastoja, joten liian nuorta metsää
    hakattaessa tämä potentiaali menetetään. Metsien kiertoaikaa olisikin saatava pidennetyksi, niin että puu ehtisi käyttää hiilensidontapotentiaalinsa ennen raaka-aineeksi päätymistä.

    Metsien maaperään on sitoutuneena merkittävä määrä hiiltä sekä kivennäismailla että eloperäisillä mailla. Voimakas maan muokkaus päätehakkuiden yhteydessä heikentää maan hiilitasapainoa, ja maaperän hiiltä vapautuu myös ojitettujen kasvuisien metsien maaperästä. Toisaalta puuston lisääntynyt kasvu osalla
    ojitetuista soista kompensoi maaperän hiilipäästöjä. Poimintahakkuita toteuttamalla voidaan pohjaveden tasoa pitää korkeammalla, jolloin hiili pysyy sitoutuneena eloperäiseen maahan, eikä kunnostusojituksia tarvita. Haittana voi olla metaanipäästöjen lisääntyminen, mikäli suo vettyy.

    Metsänomistajat ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Puihin sitoutuvan hiilen määrää voidaan lisätä parantamalla metsänhoidon käytäntöjä. Tämä on usein myös metsänomistajan etu. Tulisikin rakentaa kannustinjärjestelmä, joka kannustaa hiilinielun vahvistamiseen. Kannustinjärjestelmän tulisi olla
    sellainen, jossa metsänomistaja palkitaan hakkuiden lykkäämisestä ainakin aikaisemmassa metsälaissa määriteltyihin uudistamisikiin. Mikäli metsä kuitenkin kaadetaan etuajassa, osa saadusta kannustimesta perittäisiin verotuksessa takaisin. Tuen tulee kasvaa sitä mukaa, mitä vanhemman metsän säästämisestä on
    kyse, jotta kiertoaika pidentyisi. Järeämmästä puusta saa paremman hinnan, joten vaikka tulot viivästyvät ja osa kannustimesta perittäisiin verotuksessa takaisin, saisi metsänomistaja kuitenkin taloudellisen hyödyn
    hiilivaraston kasvattamisesta.

    Metsien hiilinielun vahvistamiseksi Suomen tulisi mm.
    · asettaa hakkuut kestävälle tasolle hiilinielujen vahvistamisen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta. Tämä on huomattavasti alempi taso kuin puuntuotannollisesta näkökulmasta. Oikea taso määräytyy viimeisimmän tieteellisen tiedon avulla.
    · kehittää kannustinjärjestelmä maanomistajille hiilinielujen kasvattamiseen.
    · parantaa metsätalouskäytänteitä neuvonnan ja ohjauksen kautta siten, että puuston ja maaperän hiilensidonta ja monimuotoisuus lisääntyvät talousmetsissä.
    · ohjata puuta erityisesti pitkäikäisiin korkean arvonlisän puutuotteisiin.
    · tukea metsänhoitotapoja, joissa maanmuokkausala minimoidaan siten, että riittävä
    uudistamistulos saavutetaan.
    · uudistaa Kemera-tukea niin, että se ohjaa aidosti kestävään metsätalouteen.
    · kohtuullistaa Metsähallituksen tuloutustavoitetta.

     

    Tämän linkin https://www.sll.fi/2019/02/25/luonto-pyrkii-eduskuntaan/?fbclid=IwAR1Wr-RdzRhCUjyw-Z-7nUiyTicUmkUbQU09PRNrC1rnBqMKknX5egfuwjE Takaa puolestaan löytyy luonnonsuojeluliiton kysely puolueille, kaikkien puoueiden vastaukset on sieltä luettavissa.

     

     

  • Gla

    Kokoomuksen ehdokkaan poika harrastaa peurojen metsästystä, mutta ehdokkaalla ei ollut minkäänlaista käsitystä metsätalouden ja luontoarvojen ongelman olemassaolosta, vaikka ollaan suomalaisittain lähes pahimmalla alueella. Kolareiden määrän sentään tiesi olevan suuri.

    Kurki

    <<<Ajattelin äänestää sellaista ehdokasta jolla on itsellä metsää<<<

    Sama ajatus täällä. Kun katson vaalipiirin ehdokkaita, keskustalta lötyy metsuri ja perussuomalaisilta metsätalousyrittäjä. Muilta puolueilta ei löydy ehdokkaan yhteydessä mainintaa metsä, mutta vihreillä ja SDP:llä ehdokkaissa pistää silmään julkisen sektorin ammattien suuri määrä.

    pihkatappi

    Aplin kanssa samat aikeet oli, eli metsätalouteen panostavaa metsänomistajaa äänestäisin. Ei löytynyt persujen listalta kuitenkaan metsää elinkeinoksi mainostavaa ehdokasta, varmasti niitäkin on. Ongelma on lopulta se, että vaikka sitä metsänomistajaa äänestää, äänellä valitaan todennäköisemmin kaupunkilainen rasisti. No tämä on puolueen ongelma ja syy miksi siniset perustettiin. Kepulaisilla on tietysti noita metsänomistajia, joille metsätalouden tulevaisuus on tärkeintä ja jotka tästä syystä ehkä saavat hyvän äänimääränkin. Kokoomus ei salli uusia biovoimaloita, kun ovat kaupunkilaishörhöjä. Demaritkin taitavat olla myönteisempiä metsän lisähakkuille kuin koksut.

    Aimo Jortikka

    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006060780.html

    Hyvä juttu jatkuu iltasanomissa

    isitok

    Olen käynyt kuuntelemassa vaalipaneleita Helsingissä. Emma Karin ja Sanna Marinin ajatuksia toistetaan siellä jopa perinteisten oikeistopuolueitten suulla. Vaarallisimpia eivät ole  vihreät, vaan nämä sinivihreät.

    Kun suomalaisten politikkojen asenne ja tieto metsätaloudesta on tuolla tasolla, niin on tosi tärkeää saada tietoa Europarlamenttiin, jotta metsänhoidon äänia ei hiljennetä.

    Muutama virhe, joka toistuu:

    * Kasvu 108 Milj. mottia. Hiilikasvu on jo nyt n. 150 Milj mottia, koska kuitupuun alittava, juuret, oksat ja latvat sitobvat myös hiiltä. Kokonaiskasvuna esitetään runkopuun kasvu.

    * Metsätalous uuhkaa monimuotoisuutta: uhanalaiset lajit ovat pääosin paljakalla ja (metsä)laidunnuksen vähentymisen uhkaamia.

    *Vanha metsä on hiilinielu.  Ei ole nielu vaan pankki, jonka talletuskorko on huono. Vanhenevan metsä hiilensidonta alenee. 30-60- vuotias on etelässä kiivain nielu. Ilmastoteko on uudistaa, raivata, harvetaa ja kiihdyttää kasvua.

    Puuki

    VMI:n laskentaan otettiin muistaakseni jossain vaiheessa (en muista vuotta) mukaan myös vähän pienempikokoiset puut.   Taisi olla , että 2 cm:n rk.lpm  luetaan mukaan mutta ei vesakkoa, joka sekin sitoo hiiltä taimikoissa varsinkin. Eikä kantoja, oksia  ym. lasketa .

    A.Jalkanen

    Nimimerkille isitok. Lainaukset kursivoitu.

    Muutama virhe, joka toistuu:

    * Kasvu 108 Milj. mottia. Hiilikasvu on jo nyt n. 150 Milj mottia, koska kuitupuun alittava, juuret, oksat ja latvat sitobvat myös hiiltä. Kokonaiskasvuna esitetään runkopuun kasvu.

    Katoppa jutusta https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006060780.html

    kuva, jossa sanotaan että kuusen biomassasta puolet on runkopuuta, latvusta neljännes ja juuristoa neljännes.

    Tuolla laskutavalla biomassaa kertyisi vuotuisessa metsien kasvussa runkopuuhun verrattuna lähes kaksinkertaisesti, lähes 200 miljoonaa mottia. VMI:ssä laskettu runkopuun kasvu on kuitenkin paras lähtökohta hiilinielulaskentaan, koska tuo 200 miljoonaa mottia ei jää metsään puustoon sitoutuneena, vaan markkinahakkuissa metsästä poistuu runkopuuta ja lopuista suurin osa jää metsään karikkeeksi. Eri ositteiden kertyminen ja hajoaminen otetaan mukaan kasvihuonekaasuinventaarion laskennassa.

    * Metsätalous uuhkaa monimuotoisuutta: uhanalaiset lajit ovat pääosin paljakalla ja (metsä)laidunnuksen vähentymisen uhkaamia.

    Pitää sikäli paikkansa, että näissä elinympäristöissä uhanalaisten osuus on suurin. Metsäbiotoopit ovat kuitenkin ne ratkaisevat niiden suuren pinta-alan takia.

    *Vanha metsä on hiilinielu.  Ei ole nielu vaan pankki, jonka talletuskorko on huono. Vanhenevan metsä hiilensidonta alenee. 30-60- vuotias on etelässä kiivain nielu. Ilmastoteko on uudistaa, raivata, harvetaa ja kiihdyttää kasvua.

    Tästä olemme samaa mieltä!

    Kurki

    Tuolla laskutavalla biomassaa kertyisi vuotuisessa metsien kasvussa runkopuuhun verrattuna lähes kaksinkertaisesti, lähes 200 miljoonaa mottia.Jos tuosta vähentää markkinhakkuun 80 miljoonaa, joka jo sisältää tulevien metsäinvestointien tarvitsemat lisähakkuut ja latvuksen ja oksat, niin hiilensidonnalle jää kasvusta 200-80-27=93 milj. mottia. Lisäksi hiilen pitempiaikaiseen säilytykseen jää kannot n. 27 milj. motia  ja sahattu puutavara ja hirret n. 12 milj.mottia, jotka mahdollistavat hiilivaston 30 vuoden ajalle, kun metsien runkokasvua nostetaan metsänparannustoimilla vuosikasvuun 150 milj. mottia vuodessa. Eli metsien biomassan kasvu yhteensä olisi tuona 30 vuoden aikana 93+27+12= 132 milj. mottia vuodessa, joka sitoo hiiltä.

    Hiilinielua siis tulisi 0,9*132= 118 milj.tonnia/v.

    Suomen kaikki hiilipäästöt ovat 45 milj.tonnia ja kaikki kasvihuonepäästöt 55 milj.tonia,

    Lainaus linkistä: Joissa ei ole mukana maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin päästöjä ja poistumia. Sektori on Suomessa merkittävä nielu, eli sen mukaanotto vähentäisi Suomen kokonaispäästöjä.

    Miten LUKE on saanut niinkin alhaisen hiilinielun Suomelle kuin 25 milj.tonnia/v ja puutavaran kanssa 35 milj.tonnia/v?

    Mistä löytyvät puuttuvat 60..70 miljoonaa tonnia päästöjä?

    https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

    A.Jalkanen

    Jos lukee raportin niin saa ehkä vastauksen.

    Kurki

    Mistä raportti löytyisi luettavaksi ?

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 322)