› Keskustelut › Metsänomistus › Metsät ja vaalikevät 2019

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 322)
1 2 3 … 11 12 13 … 31 32 33

  • Metsät ja vaalikevät 2019

    Lähetetty: 19.3.2019, 15:51

    Merkitty: 

    Vaaleihin liittyvä keskustelu leviää moneen ketjuun, josko saisimme tähän keskitettyä ajankohtaiset asiat. Alkuun pari linkkiä: https://www.vasemmisto.fi/wp-content/uploads/2018/10/vas_ilmasto-ohjelma_web-1.pdf

    Lainaan sieltä  pätkiä metsäosiosta, käykää itse lukemassaloput:

    Vastuullisella metsäpolitiikalla tulee ylläpitää ilmaston kannalta optimaalinen metsien kehitysluokkajakauma. Tehokkaimpia hiilen sitojia puut ovat kasvaessaan kuitupuusta tukkipuuksi. Uudistuskypsät metsät sitovat hiiltä, mutta ne ovat erityisesti hiilen varastoja, joten liian nuorta metsää
    hakattaessa tämä potentiaali menetetään. Metsien kiertoaikaa olisikin saatava pidennetyksi, niin että puu ehtisi käyttää hiilensidontapotentiaalinsa ennen raaka-aineeksi päätymistä.

    Metsien maaperään on sitoutuneena merkittävä määrä hiiltä sekä kivennäismailla että eloperäisillä mailla. Voimakas maan muokkaus päätehakkuiden yhteydessä heikentää maan hiilitasapainoa, ja maaperän hiiltä vapautuu myös ojitettujen kasvuisien metsien maaperästä. Toisaalta puuston lisääntynyt kasvu osalla
    ojitetuista soista kompensoi maaperän hiilipäästöjä. Poimintahakkuita toteuttamalla voidaan pohjaveden tasoa pitää korkeammalla, jolloin hiili pysyy sitoutuneena eloperäiseen maahan, eikä kunnostusojituksia tarvita. Haittana voi olla metaanipäästöjen lisääntyminen, mikäli suo vettyy.

    Metsänomistajat ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Puihin sitoutuvan hiilen määrää voidaan lisätä parantamalla metsänhoidon käytäntöjä. Tämä on usein myös metsänomistajan etu. Tulisikin rakentaa kannustinjärjestelmä, joka kannustaa hiilinielun vahvistamiseen. Kannustinjärjestelmän tulisi olla
    sellainen, jossa metsänomistaja palkitaan hakkuiden lykkäämisestä ainakin aikaisemmassa metsälaissa määriteltyihin uudistamisikiin. Mikäli metsä kuitenkin kaadetaan etuajassa, osa saadusta kannustimesta perittäisiin verotuksessa takaisin. Tuen tulee kasvaa sitä mukaa, mitä vanhemman metsän säästämisestä on
    kyse, jotta kiertoaika pidentyisi. Järeämmästä puusta saa paremman hinnan, joten vaikka tulot viivästyvät ja osa kannustimesta perittäisiin verotuksessa takaisin, saisi metsänomistaja kuitenkin taloudellisen hyödyn
    hiilivaraston kasvattamisesta.

    Metsien hiilinielun vahvistamiseksi Suomen tulisi mm.
    · asettaa hakkuut kestävälle tasolle hiilinielujen vahvistamisen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun näkökulmasta. Tämä on huomattavasti alempi taso kuin puuntuotannollisesta näkökulmasta. Oikea taso määräytyy viimeisimmän tieteellisen tiedon avulla.
    · kehittää kannustinjärjestelmä maanomistajille hiilinielujen kasvattamiseen.
    · parantaa metsätalouskäytänteitä neuvonnan ja ohjauksen kautta siten, että puuston ja maaperän hiilensidonta ja monimuotoisuus lisääntyvät talousmetsissä.
    · ohjata puuta erityisesti pitkäikäisiin korkean arvonlisän puutuotteisiin.
    · tukea metsänhoitotapoja, joissa maanmuokkausala minimoidaan siten, että riittävä
    uudistamistulos saavutetaan.
    · uudistaa Kemera-tukea niin, että se ohjaa aidosti kestävään metsätalouteen.
    · kohtuullistaa Metsähallituksen tuloutustavoitetta.

     

    Tämän linkin https://www.sll.fi/2019/02/25/luonto-pyrkii-eduskuntaan/?fbclid=IwAR1Wr-RdzRhCUjyw-Z-7nUiyTicUmkUbQU09PRNrC1rnBqMKknX5egfuwjE Takaa puolestaan löytyy luonnonsuojeluliiton kysely puolueille, kaikkien puoueiden vastaukset on sieltä luettavissa.

     

     

    Tekijä
    puunhalaaja
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 27.3.2019, 19:33

    Kerroppa sitten käpy65 mitä olisimme ilman metsäteollisuutta? kun tunnut olevan kait sillä mielellä ettei sitä tarvita?

    harrastelija 27.3.2019, 19:35

    Suomen metsätalous on vanhaa perua. Joskus 1500-luvulla on ollut metsäteollisuutta vesivoiman avulla sahoja pärehöyliä… Sodan jälkeen hävinneille tuomitut sotakorvaukset hoidettiin metsän, vesivoiman ja raskaan metalliteollisuuden voimin – ja pitkältoi kumminkin yhteisvoimin.

    Metsänomistajille metsä muodosti maaseudulla pitkälti elämisen perustaa – Maslowin 1. tason jalustaa. Tunnettua oli, että metsä oli maanviljelijän ”pankki” , josta otettiin tarpeelliset investoinnit. Nykymetsänomistajille metsä ei välttämättä tarkoita perustarpeiden tyydyttämistä vaan metsäteollisuuden  ja puun myynnin antamaa mahdollisuutta toteuttaa Maslowin ylempien tasojen tarpeita.

    harrastelija 28.3.2019, 07:46

    No niin, LA esitti räväkästi omaa itseään ja puolueensa nykyistä kantaa – kenen puolesta? Metsistä hän ei tainnut juuri mainita mitään vaikka nuoruuteni savottakämpillä SKDL:n punainen kortti oli varsin yleinen! Nykyinen vasemmistoliitto ei oikein tunnu ajavan rehtien työläisten asioita? Motto: ”Herrat haukutaan, mutta työtä paiskitaan urakalla”!

    Esiintyminen oli minusta selkeämpää ja uskottavampaa kuin aatetovereiden Rinteen ja Haaviston! LA hakkasi urheitermeillä ”kuulustelijat” 5 – 0! Teemat olivat selkeät:

    a) vanhusten hoito, pysyi sopivasti juuri nousseen kohun piirissä ja on helppo yhtyä siihen, että vanhusten kunnon hoidon puutteella ei kansainvälisten yhtiöiden – eikä kotimaistenkaan saa tehdä voittoa!

    b) koulutus, Suomen koulutuksen leikkaamisista puhuminen on kyllä jo ns. ”kaluttu luu”! Suomen koulutuksen tarjonta määrällisesti on hyvä. Koulutuksen suuntaaminen täytyy kyllä arvioida ja mikä tärkeintä nuoret on saatava mukaan olemassa oleville koulutuspaikoille! Saksan mallin mukaan ”mestari – kisälli” yhdistelmä pelaa siellä. Meillä jostakin syystä oppisopimuskoulutusta ei saada pelaamaan vaikka se oli monissa ammateissa käyttökelpoinen!

    c) ja tietysti ilmaston parantaminen! Suomalaisten osuutta maailman ilmaston parantamisessa liioitellaan härskisti! Kovasti tule sellainen käsitys, että se on juuri meistä kiinni, että se arvioitu lämpeneminen lähivuosina pysyy siinä 1.5 asteessaC.

    Oma neutraalisuus hiilinielun / päästöjen välillä voidaan saavuttaa jopa lähitulevaisuudessa! Mutta koko maailman mittasuhteessa 5 miljoonna / 7 miljardia on alle promillen! No toiminnamme vaikutus saattaa olla vähän enemmän, mutta paljon pitää muun maailmankin tehdä, ettei alavilla rannoilla käy köpelösti meren pinnan noustessa!

    Timppa 28.3.2019, 20:35

    Kyllä nuo tenttaajat yrittävät parhaansa mukaan syyllistää metsäalaa.  Huippuna se, että he väittivät Orpon tentissä varpusten ja hömötiaisten vähenemisen johtuvan hakkuista.

    Maalta varpuset hävisivät maatalouden muututtua.  Esimerkiksi Etelä-Espoon pientaloalueilla oli takavuosina miltei jokaisessa pensasaidassa sirkuttavia varpusparvia.  Nyt ne ovat vähentyneet niin Espoosta kuin koko Euroopasta.  Syytä tiedemiehetkään eivät tiedä.  Vaikea on kyllä löytää biologista mekanismia, joka voisi linkittää suomalaisen metsätalouden ja varpusten vähentymisen.

    Hömötiaisten vähentymisen vastapainoksi ovat eteläiset lajit kuusi- ja sinitiainen levinneet pohjoiseen.  Onko sittenkin niin, että ilmaston muutos  selittää tiaiskantojen vaihteluja enemmän kuin ihmisten toimet?

    Ennen kaikkea odottaisin vähentyneistä hömötiaista kiinnostuneilta tenttaajilta kysymyksiä siitä, miten ratkaistaan syrjäseutujen väestökadon tuomat ongelmat.  Koko ajan agendalla olevat hakkuurajoitukset lisäisivät tätä katoa ja jättämään asuntoja tyhjilleen.

    harrastelija 29.3.2019, 06:22

    Laura Huhtasaari kertoi kyllä kansanomaisesti, että mistä tässä massahysteriassa on kysymys! Vihervasemmiston ”tutkijat” ja agitaattorit rummuttavat suomalaisille maailman ilmaston pilaamisen vastuuta!

    Halla-aho perusteli asian ”kuulustelijoiden” hilseen yli menevällä tieteellisellä perustelulla. Siinä on oiva pari, joka nostaa satavarmasti persujen kannatusta taas vaaleissa!

    Tolopainen 29.3.2019, 06:33

    On siinä sellainen pari, että minuuttiakaan ei kestä kuunnella tuon Huhtasaaren kiihkoilua. Kaikenlaiset demokrtiaa uhkaavat demakoogit hääräävät valtaa tavoittelemassa.

    A.Jalkanen 29.3.2019, 08:59

    Selittääkö ihmisen toimet tiaiskantojen muutoksia enemmän kuin metsätalous? Tuohon on mahdotonta vastata, mutta on selvää, että osa tiaislajeista hyötyy ihmisen toimista ja osa kärsii.

    Lintuatlaksesta (http://atlas3.lintuatlas.fi) kannattaa käydä lukemassa kuvaukset eri tiaislajeista. Kovasti yleistyneen pyrstötiaisen kerrotaan hyötyneen runsaasti lehtipuuta sisältävistä metsätaimikoista! Sinitiaisen arvellaan hyötyneen leudommasta ilmastosta, mutta myös pöntötyksen ja talviruokinnan yleistymisestä. Harvinainen lapintiainen ja hömötiainen ovat ne lajit, joille metsätalouden lahopuukato aiheuttaa eniten haittaa.

    Hömötiaisesta sanotaan: ”Suomessa laji pesii koko maassa monenlaisissa metsissä. Aivan pohjoisimmassa Lapissa levinneisyysalue on aukkoinen. Hömötiainen suosii varttuneempia havu- ja sekametsiä, mutta myös nuoremmat metsät käyvät kunhan niissä on sopivia pökkelöitä pesäpaikaksi. Hömötiainen kovertaa pesäkolon pehmeään pökkelöön, mutta toisinaan pesii myös pönttöön. Hömötiainen on paikkalintu, joka talvehtii Suomessa.

    Hömötiaisen pesimäkanta maassamme taantui 1940- ja 1950-luvuilta huomattavasti (noin 60 %) 1980-luvulle asti. Taantuman yhdeksi syyksi on esitetty tehometsätaloutta, joka on vähentänyt pökkelöpuiden määrää metsissä. Talvien ankaruuden vaikutuksista pesimäkantoihin ei ole selvää käsitystä. Viimeisen 30 vuoden aikana maamme hömötiaiskanta ei kuitenkaan ole enää merkittävästi taantunut, vaan se on pysynyt vakaana (yhdistetty piste- ja linjalaskenta-aineisto 1975–2010).”

    Faktantarkistaja on hämmentynyt. Punainen kirja kertoo, että hömötiaisella menee huonosti. Lintuatlas kertoo, että kanta taantui jo vuosikymmeniä aiemmin ja välissä oli tasainen jakso. Olisiko viimeisen 10 vuoden aikana alitettu pökkelöpuiden määrässä joku kynnysarvo, joka johti hömötiaisen kantojen romahtamiseen? Aivan viime vuosina aloitetut metsätalouden pökkelötalkoot parantavat kyllä tiaistilannetta nopeasti, jos asiaan paneudutaan. Lahopuita tarvittaisiin erityisesti avohakkuiden ulkopuolelle jääviin erityiskohteisiin, joissa ne säilyvät pitempään käyttökelpoisina tiaisille (kuori ei kuivu).

    Timppa 29.3.2019, 14:20

    Mielenkiintoista.  Silloin nuoruudessani 40- ja 50-luvuilla oli aika runsaasti sopivissa metsissä pökkelöitä.   Ei niissä kuitenkaan joka pökkelössä ollut tiasen pesiä, joten vähäisemmänkin määrän luulisi riittävän.

    Olisiko toisaalta niin, että ne koivupökkelöt olivat kaskikauden peruja?  Eivätkä tietenkään pysyneet pystyssä ikuisesti.  Nykyinen pökkelöiden vähyys johtuukin siis maanviljelytavan muutoksesta enemmän kuin metsätaloudesta.

    Luonnollisesti kuitenkin kaikesta syyllistetään metsätaloutta.  Miksi niin on, sitä ei insinöörijärki selitä.

    reservuaari-indeksi 29.3.2019, 14:31

    Ihan sama kenen vika se on. Nyt vaan suuri osa uhanalaisista lajeista on nimenomaan metsälajeja. Ja niiden uhanalaistuminen johtuu hyvin pitkälti metsien monimuotoisuuden vähenemisestä. Ja siinä monimuotoisuudessa on mukana ne pökkelöt.

    Kuten tälläkin palastalla moneen kertaan kirjoitettu, joka tintille ei jokainen pökkelö kelpaa.

    Se, että metsien monimuotoisuus ei kaikkia insinöörejä kiinnosta, niin sille ei voi mitään. Siitä asenteesta se olisi kiinni, ei muusta.

    Onneksi nuo perusasiat näyttää menevän isommassa kuvassa läpi: jokaisessa metsäfirman, Metsäkeskuksen, MHY:n jne. toimijan julkaisussa on pari sivua aiheesta. Asia koetaan laajalti tärkeänä metsänomistajienkin keskuudessa, ei tietenkään kaikkien osalta. ”Ne pökkelöt kun ei lisää puun kasvua..”

    Markus
    Reva-ryhmän pökkelövastaava

    Timppa 29.3.2019, 16:14

    Meikäläinen on insinööri ja olen katsellut pökkelöitä jo 75 vuotta.  Joskus nuoruudessa saattoi olla tiedossa toista kymmentä tiaisen pesää.  Pökkelöt ovat toki vähentyneet, mutta harvoin niistä löytyy pesiä vaikka kuinka katselisi.

    Se mistä jonkin lajin muutokset johtuvat, ei taatusti ole niin yksinkertaista kuin Reva-Markus esittää.  Voitko esimerkiksi kertoa miksi kaupunkivarpuset ovat vähentyneet.  Tuntuu, ettei niiden elinoloissa ole havaittavissa muutosta.  Tiedemiehet ympäri Eurooppaa ihmettelevät.  Maalaisvarpusten kohtaloksi taisi tulla traktoreiden käyttöönotto.   Talviruoka loppui, kun ei ollut enää hevosten jätöksiä, joista löytyi sulamattomia jyviä.

    Tuntuu, että löytyy tyyppejä, joiden mielestä avohakkuut olisivat syyllisiä vaikkapa kolmannen maailmansodan syttymiseen.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 322)
1 2 3 … 11 12 13 … 31 32 33