Lähti maailmalle ennen tekstiä. Niin minulle joskus käy.
Olin Pääkaupunkiseudun metsänomistajien vuosikokouksessa, jossa Helsingin yliopiston ympäristön suojelun professori Pekka Kauppi käsitteli metsien merkitystä hiilidioksidin sitojana. Metsät ovat siinä tarkoituksessa maapallolle elintärkeitä. Millaisia metsiä sitten pitäisi kasvattaa?
Kankaan mukaan ideaalinen tilanne on runsaspuustoinen hyvin kasvava metsä, jota hakataan runsaasti. Ymmärsin, että hän oli sitä mieltä, että tästä syystä metsiä pitäisi kasvattaa ehkä nykyistä vanhemmiksi. Puustoakin olisi siis hyvä olla reilusti nykyistä n. 130 m3/ha enemmän.
Jokainen voi itse tykönään miettiä sitten, että miten omissa metsissä nuo tavoitteet täyttyvät.
Mä muistelisin lukeneeni jostakin, että kun puu on tosi vanha niin sen aineenvaihdunta tai hengittäminen tai miksi sitä sanotaankaan tuottaisi enemmän hiilidioksidia kun sitoisi sitä. Oon yrittäny ettiä tätä tietoa löytämättä sitä uudelleen.
Ei esitelmöitsijä tietenkään tarkoittanut puita ikuisesti säilytettäväksi. Päin vastoin, hän totesi, että hakata pitää. Mutta ympäristön kannalta katsottuna kannattaisi kasvattaa puut suuremmiksi. Se oli mielestäni hänen sanomansa.
Eipä tuohon luennoitsijan mielipiteeseen ole juuri muuta lisättävää, kuin se ettei heikkokuntoista ja aukkoista metsää kannata talouden eikä hiilensidonnan takia kovin isoksi kasvattaa.
Hyvää täystiheää metsää kasvatettaessa ilmeisesti taloudellisuus ja hiilensidonta paiskaavat hyvinkättä toisilleen. Eli harventaa tarpeen mukaan ja aukkoon sitten aikanaan taas hyvä kasvuvauhti päälle.
Jossain vaiheessahan luonnonpoistuma tulee suuremmaksi kuin metsänkasvukyky niin oikein ymmärrä perustetta miksi metsää pitäisi säästää ilmastonmuutoksen hyväksi. Miksi metsää pitäisi säästää ilmastonmuutoksen hyväksi? Hiilen poistaminen kierrosta on se punainen lanka, mutta puu ei ole ikuista taloissakaan niin onsekin vaikeeta. Keskiössä on minusta se, että metsänkasvupinta-ala ei vähene.
Paras olisi kun satavuotiaat puut kaadettaisiin kirveellä ja justeerilla ja kuorittaisiin paikalleen kuivamaan, jolloin hiili jäisi runkoon. Rungot jätettäisiin tietysti metsään, korjuu aiheuttaa ilmastokuormaa. Tietysti jotain rakennuspuita voidaan kuljettaa hevosella. Suolla kuorinta voitaisiin jättää tekemättä, eli pitää varmistaa että runko on turpeessa kiinni. Suolampien jäälle voitaisiin kuljettaa runkoja talvella hevosella, siellä vedessä ne voisivat köllötellä tuhansia vuosia ilman hiilidioksidi päästöjä. Älkääkä tyrmätkö, näin asia opetettiin pääpiirteissään 80-luvulla, siis ihanne vaihtoehto ilmaston kannalta, kyllä meillä konsteja on, puuttuu vain tahtoa metsänomistajilta osallistua talkoisiin ilmaston parhaaksi.
Pihkatapin ehdotustahan mukailee suunnitelmat biohiilestä. Biohiili hajoaa huonosti, jos ollenkaan, jolloin sitä on suunniteltu käytettävän maanparannusaineena ja näin samalla poistaa ilmakehän hiiltä kierrosta.
Biohiilen ja pihkatapin ehdotuksen sijasta paljon helpommalla päästäisiin ostamalla kivihiiltä ja varastoimalla se maastoon. Kivihiilivoimala sitten suljettaisiin ja tilalle tehtäisiin biovoimala. Lopputulos olisi sama, vaikkakin toimenpide olisi yhtä järjetön kuin muutkin edellä mainitut.
Minusta suojelumetsä on ilmastopoliittisesti huono vaihtoehto. Siinähän syntyy jatkuvasti lahopuuta, joka vapauttaa aiemmin sitomansa hiilidioksidin suoraan ilmakehään. Talousmetsissä tällä puuaineksella voidaan tuottaa lämpöenergiaa, sähköä tai biopolttoaineita. Toisekseen vanhojen metsien kasvu loppuu ja puuvaranto alkaa jossain vaiheessa vähentyä, jolloin nielusta tuleekin lähde.
Kyllä esitelmöitsijän yksikäsitteinen sanoma oli, että tehokkaalla metsätaloudella on paras vaikutus hiilitaseeseen. Ymmärsin, että hänen mielestään tilannetta voitaisiin vielä parantaa kasvattamalla uudistushakkuumetsät vähän vanhemmiksi. Ainakin meikäläisen ajatusmaailmaan ja meillä sovellettuun metsätalouteen tämä onkin kuulut.
No joo. METSO-ohjelman määräaikainen suojelusopimus tukee metsän kasvattamista ”hieman vanhemmaksi”. Periaatteessa metsänomistajan pitäisi kuitenkin uudistaa metsä kun arvokasvu on pienempi kuin hänen korkovaatimuksensa. Siis jaksollisessa menetelmässä.
Suojelumetsät on perustettu muita kuin ilmastopoliittisia tavoitteita varten. Suojelumetsiäkin tarvitaan jotta metsätalous olisi kestävää, eli virkistys- ja monimuotoisuushyötyjen vuoksi. Lisäksi niitä tarvitaan muun muassa tutkimustarkoituksiin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.