Pitäs tilata uusi metsäsuunitelma, edellisen teki metsäkeskus, mistä olette sen tilanneet? Oletteko olleet siihen tyytyväisiä? Hyvää Juhannusta kaikille(:
Vanha sääntö metsälön kuvioinnissa on ollut: käsittelytapa ratkaisee, eli jos on alue, jossa on samassa tilassa olevaa metsää, se pitäisi olla vain yhtenä kuviona. Se selkeyttäisi paljon.
Isot pinta-alat, vaikka ne olisivat omat, edellyttävät edes kunnon karttaa. Harva omistaa metsää niin paljon, että ei jaksa sitä joskus läpi kävellä, vaikka pala kerrallaan.
Onkin sitten eri juttu, jos ei ymmärrä metsästä yhtään mitään. Silloin kannattaisi käyttää kaverina vaikka metsäammattilaista. Eläkkeelläkin oleva metsätalousteknikko / insinööri osaa melko paljon antaa tietoa metsänkäsittelystä, vaikka vain pyytäisi metsäretkelle nokipannukahvien kanssa ja nuotiomakkarat mukana, sekä illalla saunaan.
Justiisa noin ku jätkä sanoo. Ei se työkokemus vanhoilla teknikoilla ainakaan haitta ole. Siellä on muutakin ku kirjaviisautta. Ovat nähneet töidensä onnistumiset ja myös ei niin onnistuneet hommat.
Kunnon kartat ja kuvioinnit on kyllä se perusta ja on kyllä nykyisin kunnossa jo metsään.fi systeemissäkin. Nuo paperisuunnitelmat onkin sitte eri asia suuremmilla palstoilla. keskikokoisilla n. 50 ha tiloilla se tulee tehtyä suht tarkasti. Satojen hehtaarien tiloilla missä on satoja kuvioita ei joka kuviolla edes käydä joten ei siitä raamattua tule. Suurinpiirtein ihan hyvä siitä tulee….ihan niinku metsään.fi on. Kuten sanoit, kartat, ilmakuvat ja kuviot pinta-alatietoineen on ne tärkeimmät hakkuu ja hoitotoimenpiteiden suunnitteluun.
Isolla palstallahan tuo hoitokin mennään ”laitaluvulta” kuviot. jotkut ajallaan, jotku pikkusen aikasin tai myöhässä. Ei siitä mitään tule jos hypitään ku sähköjänis. Käsittelen palstan hommat kerrallaan valmiiksi kerrallaan ja seuraavaan palstaan koneet. Eihän se sillai oo ni optimistista oo joka aarille ku esim. 50 ha tilalla.
Se on niin, että kun wanhajätkä tekee satojen hehtaarien alueella persereiän kokoisia käsittelyaloja, niin niistä ei vuosien kuluttua ota selvää Erkkikään, ellei muuta telttaan sinne metsän keskelle, eikä poistu tilalta muualle kuin kakkimaan.
Samassa savotassa voi tekaista enskaa, toiskaa ja vaikka avohakkuuta kauppasuhdanteista riippuen.
Yleensä MH – ja firmat tekaisevat samalla tien leimikolle, eli niin paljon hakattavaa, että tie kannattaa itsensä laakista.
Jos joku ährää juontokouran kanssa tuulikaatoja kilometrin matkan, niin voisipa pistää laskimen käyntiin ja katsoa, paljonko pitäisi puista saada, että touhu kannattaisi. Ei paljon kannattaisi metsätöistä puhua, menee kyllä hupailun piikkiin.
Mulla nyt kevättalvella menin läpi muuntumaa ja mitä vastaan tuli. Pari kilometriäpitkä palsta. Pengertien taaetin parivuotta sitten. syksyllä kaivinkoneella kaks varsitietä poikittain ojat loiventaen. Olipa lyhyet ajomatkat. Mitenpä muuten ojikolla jossa sarat on joa sen kaks kilometriä. puuta kerty rääseiköiltä 1000 mottia enerkiarankaa, kuitua 1500 ja tukkia vajaa 500. Yks alle hehtaarin aukko ja muut kakkosta ja kolomosta. Koko alueelle ajourat 20m välein, sen minkä timperin puomi yltää ja tuhka lentää. Muutamia alueita menin raivaussahalla mutta uraltahan karttui sieltäkin jotaki. Olihan siellä tietysti niinkin heihhoja pätkiä että ois voinu panna tuhkaluukun kiinni mutta empä pannu ku vesitalous on kuitenki kunnossa. Näkkyypähän miten semmonenki toipuu reilulla tuhkauksella.Eli mottoni on; laitaluvulta tuli vastaan mitä tuli, alue kuntoon. Aina se jotakin massaa hoidettuna työntää.
Ota kuvia työmaastasi. Myös niistä kituliaista rämeistä, jotka olet tuhkannut. Veikkaukseni on, että kymmenen vuoden kuluttua siellä on neulasissa aivan eri väri ja paljon pituutta. Kasvu moninkertaistuu myös huonoravinteisilla suopohjilla.
Omalla toimeliaisuudella isovarpuiset rämet tai niukkaravinteiset sarapohjat saa tuottamaan ja niissä saavutetaan merkitävä kasvunlisä.
Parisen vuotta sitten tartuin Otson tarjoukseen ja tilasin suunnitelman. Sen jälkeen ei mitään kuulunut maastokäynnistä ja suunniteman luovutuspäiväkin umpeutui. Otin itse yhteyttä ja kyselin, missä mennään. Ehdottelivat uutta aikataulua. Peruin koko homman. Metsään.fi palvelulla aktiivinen mo pärjää. Aiemmin se ei mulla pelittänyt, mutta nyt toimii.
On jo yli 5 vuotta kun viimeisen suunnitelman asiakkaalle väsäsin. Kyllä ne puumääräarviot suunnitelmaan heitettiin silmämääräisellä arviolla. Relaskooppi oli mukana ja 1 tai 2 koealaa edustavimmista paikoista oman arvion tueksi, jos siltä tuntui. Järkevä kuviorajaus ja toimenpide-ehdotus ovat tärkeintä. Aivan sama onko päätehakkuukuviolla 250m3 vai 290m3 arvioitu olevan puuta. Harvennuskuviolla pätee hyvin sääntö kertymä m3/ha=puuston ikä+10, siitä voi sitten päätellä kokonaiskuutiomäärän hehtaarille, jos juuri harvennettu, ppa onkin siinä 18-22.
Kyllähän minäkin olin innoissani metsaan.fi palvelun tulosta. Näin todella vaivaa että sain tiedot kuntoon. Sitten kun päätilan keilauksen yhteydessä homma oli mennyt alkutekijöihinsä, niin suljin luukun kiireesti. Tietysti pitäisi joskus paneutua asiaan ja tehdä korjauset, mutta ei ole oikein motivaatiota kun kokemuksesta jo tietää että seraavassa keilauksessa homma voi olla taas sekaisin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.