Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
Tässä jokin aika sitten kun lupa valovahvistimen käytöstä peuran kytisjahdissa tuli niin radiossa haastateltiin riistakeskuksen tutkijaa. Hän totesi suoraan että heillä ei ole todellista tietoa kuinka paljon valkohäntäpeuroja on. Sen vuoksi kanta on päässyt räjähtämään käsiin. Heillä ei ole tarpeeksi luotettavaa kannanlaskujärjestelmää. Olishan tuon voinut tunnustaa jo aiemminkin tai vaikka kysyä tämän foorumin kirjoittajilta.
Kun tieto kannan suuruudesta oletettavasti tarkentuu takautuvasti, jo 10 vuotta sitten olisi jo ollut nähtävissä trendi. Mitään vaaraa ylimetsästyksestä ei olisi ollut. Kolaritilastot kertoo samaa asiaa. Mutta kun vieraslajin suojelu ja kannan tuottavuuden maksimointi on tärkeämpää kuin varovaisuusperiaatteesta luopuminen metsästyksessä, silloin tulos on mikä se nyt on. Ainoa kiinnostava asia nyt on se, miten tilanne saadaan hallintaan.
Vielä kun malttaa parikymmentä minuuttia, niin lohkoperunat ynnä sorsapata ovat valmiita nostettavaksi uunista ulos.
Pari poikuetta jo juhannuksen nurkissa uiskenteli, nopealla vilkaisulla ei edes tiennyt, mikä oli emo ja mitkä poikia. Kolmas poikue, mikä tuli havaittua olikin sitten huomattavasti myöhäisempi, olivat vielä joitain viikkoja sitten aika palleroita.
Nyt jahdin alkaessa olikin normaali tilanne, paitsi että muutama sorsa oli vielä jäänyt majailemaan alueelle ja päätyivät siis uunin lämpöön.
”Mehtäukko. Jätkä ei ole koskaan ampunut kolmeensataan metriin millään aseella. Nuo tuollaiset kädessä kuljetettavat lelut ovat toisarvoisia meikäläisen (valioampujan) arvoasteikossa.
Kunpa tästä porukasta löytyisi edes yksi ( Jätkän lisäksi) – ampumahiihtäjä, jolla on piironginlaatikossa puolustusvoimien mestaruuskisoista hopealaatta. Sekin ammuttu kolmosluokan Ukko-pekalla.”
Kuule Jätkä . Täällä taitaa olla enemmänkin tuon vaatimuksen täyttäviä.
Pystykorvan viimeisin saavutus on viimeisistä järjestetyistä Hirvenhiihdon ja hiihtelyn suomenmestaruuskilpailuista – Kahden vuoden takaa kun koronan takia kisat -20 ja -21 on peruttu.
100 metriltä suksilla seisten hirvenhiihtotauluun 6-12 metrin puuskittaisessa sivutuulessa 96 pistettä eli 8x 10 p 1×9 p ja 1x 7 pistettä. Sillä tuli suomenmestaruus ja lajin suomenennätyksen kunniakirja. ja ikää on jo 75 vuotta. Ampumatulos oli paras 330 osallistujan joukossa.
Mistä mieleen ettei todellakaan urheilullisuuden kautta tullut prikaatin ampumasuunnistuksesta 3. sijaa. Mutta ei ollut valmiita latuja, vaan kartta kädessä tuli lähimmät rastit haeskeltua. Ammunnasta sitten jonkun laskutavan kautta täytyi tulla tuo 3. sija. Ilmeisen harvinaista, ettei tiedustelu vienyt perinteistä 3 voittoa tuolloin.
Sitä ihmettelen, kuinka hövelisti niitä kuntoisuuslomia muualla on jaettu. Näistä omista tuli tosiaan vain se pari päivää Parolankilvestä ampumasuunnistuksesta ei mitään ja alokas ammuntojen ampumamerkeistä väki sai sen todellakuluneen vitsin. Kaikille kl. Kahvilippu. Ei ollut hauska.
Osallistuminen on jo palkinto intissä. Silloin ei tarvi olla muualla , etkö muista enää nakkisuojaa yms. asioita ? Minä sain omasta mielestä ansaitusti 2 kuntsaria karvalakki päässä armeijan suksilla hiihdetyn kisan voitosta. Hiki siinä tuli eikä ollut ihan helppoa muutenkaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.