Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
Tietysti huomasin, ettei jahtipäivien ja metsästäjien määrä voi olla täsmälleen sama, kunhan ihmettelin. Kun uutisoitiin hirvestäjämäärän vähenemisestä, niin ajattelin tarkistaa minkälainen trendi on kyseessä, miten jyrkästi on vähentynyt. Mistä löytyy tilasto hirvijahtiin osallistuneiden määrän kehityksestä?
Toinen kiinnostava tilasto samalta ajanjaksolta olisi tässä ketjussa käsitelty hirviampumakokeen läpäisyprosentti ja montako uusintaa on tar vittu. Suorittavan kommentit aiheuttivat huolta. Ne tilastot varmaan löytyvät suorittavalta valtakunnantasoltakin, kun on paikallisesti ampumakokeita vastaanottanut?
Jos ja kun samaan aikaan hirvestäjien määrä vähenee ja ampumataito heikkenee, riistakeskuksen asettamien hirvieläintiheystavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu. Samaan aikaan riistakeskus kuitenkin pyrkii esimerkiksi lisäämään ja levittämään valkohäntäpeurakantaa, vain tihentymiä leikataan. Pelottava yhtälö.
Kun riistakeskus asettaa tavoitteita hirvieläinmäärille, niin samalla tietysti pitää asettaa tavoitteet metsästäjämäärälle ja laadulle, jotta kannanhallinta onnistuu. Riistakeskuksen vastuulla on, etteivät vahingot muodostu kohtuuttomiksi ja niitä estetään ennakolta. Mistä mahdollisesti löytyvät nämä tavoitteet ja tiekartta miten tavoitteisiin päästään?
Hirvikokeen läpäisyprosentti on paikkakunnalla 65:n tietämissä ensimmäisellä yrittämällä . Kaikki eivät saa suoritusta läpi viidelläkään kerralla(= 4ls x5). On vierailtava useammassa koetilaisuudessa.
Moni on todennut kokeen lapsellisen helpoksi. Sitä se ei valitettavasti ole kaikkien kohdalla. Valtakunnan tason tilanteesta ei ole tarkkaa tietoa ,mutta huhut kertovat tilanteen olevan yhtä onneton joka puolella.
Mitä sorkkaeläinkannan kehittymiseen tulee , ovat metsästäjät ja riistaneuvostot avainasemassa ,kun määritellään kehityksen suuntaa. Jos metsästäjät haluavat monipuolistaa harrastusmahdollisuuksiaan ,se on heidän asiansa ,kunhan ei ajauduta Lounais-Suomessa vallitsevaan hallitsemattomaan tilanteeseen. Uskon ,että virheistä on opittu ja tilannetta seurataan tiiviimmin. Valmisteilla oleva kannanhoitosuunmitelma luo hyvän pohjan seurannalle ja toimenpiteille. Tähän asti kukin on touhunnut tahollaan ilman tavoitteita ja suosituksia. Eläinmääristäkään ei ole ollut kunnollisia arvioita. On vain toistuvasti huomattu ,että arvioinneissa on oltu pahasti jälkijunassa. Kovatkaan korjaistoimet eivät ole ratkaisseet ongelmaa…..mutta ehkä jo tulevalla jahtikaudella osutaan lähemmäs oikeaa.
Täytyykö laatia budjetti kuluista? Hirvimerkkireissu n. 180e ilman autokuluja, metsästyskortit, osallistumis- ja seuran jäsenmaksut 667e. No, onneksi tälle kaudelle ei ole kalustohankintoja, paitsi itse ammuntaharrastukseen johon on sitten uponnut ilman auto- ja matkakuluja n. 7-8k€. Onneksi nyt puhutaan kuitenkin koko perheen menoista.
Tällä seudulla selkeästi parempi taso hirvimerkin suhteen, tai epävarmimmat ampujat ovat olleet jo ensimmäisillä yrityskerroilla liikkeellä. 1 papparainen joutui toistamaan, muut merkin ampujat pääsivät läpi kerrasta.
Seurueen hirvieläinkokouskin meni taas normaalin kaavan mukaan. Peuralle lupamäärä oli kasvanut 30% , mutta johtokunta tarkastelee kannan kestävyyttä talvella, jolloin harkitaan, voidaanko lisääntyneet luvat käyttää. Eli käytännössä kuulostaa siltä ettei kaatomäärät tule kasvamaan. Keinovalon poikkeuslupahakemus päätettiin kuitenkin tehdä, tosin erittäin pitkän vänkäämisen jälkeen.
Puu Hastelija: ”Peuralle lupamäärä oli kasvanut 30% , mutta johtokunta tarkastelee kannan kestävyyttä talvella, jolloin harkitaan, voidaanko lisääntyneet luvat käyttää.”
Aika huikea tilanne, jos lupia ei voisi käyttää. Kun kanta on yli 10 vuoden ajan kasvanut räjähdysmäisesti, nyt kaatolupien määrää pitäisi alkaa rajoittaa. Mihin aineistoon tällainen päätös mahtaisi perustua?
Lupia on reilusti ja vastuu sopivasta kaatomäärästä on metsästäjillä. Syksy näyttää onko tarpeen käyttää kaikki luvat. Ihan vastuullista toimintaa tarkastella tilannetta jahdin edetessä. Olosuhteet vaihtelevat pienenkin paikkakunnan sisällä.
Kyllä se siitä tasaantuu, vaikka johonkin tulisi vähän harvempi kanta kuin naapuriseuran alueelle. Mutta ei tällä lupamäärällä ole mahdollista liikaa metsästää. Vuosia on yritetty kantaa leikata ja kasvu on vaan jatkunut. 60 000 lupaa piti riittää kasvun pysäytykseen mutta tuottikin 15% kasvun. Mikä siis on se aineisto, jolla kesken kauden voidaan sanoa, ettei enempää pidä kaataa?
Sehän se luotettava menetelmä onkin ollut, näyttöä on vuosikymmenien ajalta. Tulokset löytyy valkohäntäpeuran kantaa kuvaavasta käppyrästä.
No, keväällä saadaan taas lukea lehdestä, että kaatojen määrä oli ennätyksellinen, mutta peurojen määrä kasvoi 10% eli 125 000 -> 140 000. Metsästäjät taputtelevat toisiaan selkään, riistanhoidon menestystarina jatkuu ja lehdessä julkaistaan kuvia onnellisista suurisarvisten peurojen kaatajista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.