Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
Jo edes mennyt olympia ampuja Vilho (Ville) Ylönen joka työskenteli Tikkakosken asetehtaalla koeampujana ja ase suunnittelijana. Sain olla hänen kanssaan hirvijahdissa muinoin. Niin hänellekin tapahtui ohi ampuminen jahdissa. Joten eiköhän se kaikille tapahdu jossain vaiheessa. Hän jos kuka osasi ampua eikä kehunut itseään.
”Rk:lla ammuttiin kuten joku muukin muisti 150 m päähän. Jos joskus on ammuttu 300 m:iin , niin taulut on olleet silloin erikokoisia.”
Puuki on tässäkin asiassa väärässä. Silloin ennen vanhaan prikaatien todella panostaessa varusmiesten kilpa-ammuntoihin kolmen valion miehet pantiin ampumaan silloista RK 6 -ammuntaa 300 metriltä. Taulu oli täsmälleen sama kuin sen ensimmäisenä ammutun RK 3 -ammunnan taulu. Valioraja oli 76 pistettä eli huomattavasti alempi kuin pisterajat 150 metrin ammunnoissa. 1 m/s sivutuuli vie rynkyn patruunaa 300 metrin matkalla yli 10 cm tuulen suuntaan. Joku palstan matemaatikko voisi laskea, paljonko silmästä 0,5 metrin päässä oleva 2 mm leveä jyvä peittää 300 metrissä ja sen jälkeen voitaisiin muistella uudelleen, minkälaisia tuloksia tuli 300 metriltä ammuttua. Nykyiset kouluammunnat ovat taistelijan käsikirjojen mukaan ihan jotakin muuta.
Niin kuin aikaisemmin kirjoitin, jostakin syystä nämä miesten ampumataidon kuvaukset/muistelukset menevät usein tunteisiin ja niin meni tälläkin kertaa. Minun tulokset on niin hyvin dokumentoitu, etten valitettavasti oikein pääse samalle viivalle…
Olen sitten väärässä. Mutta kertonet itse miten sitten joku on ampunut ( aikoinaan nuorena ollessa) 300 m matkalta saamaa tasoa olevan tuloksen kuin Pv:n mestari 150 m :n matkalta ? Suurempi tod. näk. on , että ko. kertoja muistaa jotain väärin kuin että olisi niin paljon parempi ampuja kuin joku Pv:n ex-mestari. Minä olin niin paljon myöhemmin intissä, että rk:lla ei enää ammuttu 300 m matkalta tauluihin. Ja 76 p on tietenkin helpompi ampua kuin 89 p valioraja, jos ammuttaisiin samalta etäisyydeltä . Eli se vastaa taulun koon suurentamista, jos ammutaankin 300 m päästä.
Kerro vielä lisäksi missä muissakin asioissa olen ollut väärässä, niin voin korjata tilanteen vaikka pyytämällä anteeksi tjms. jos on siihen tarvetta .
Visakallo on oikeassa. Puolustusvoimat rynnäkkökivääreineen on metsäaihe, koska puolustusvoimat puolustavat koko Suomea, myös metsiä. Puolustusvoimat rynnäkkökivääreineen harjoittelevat myös metsissä (+merellä, ilmassa). Puolijoukkueteltan keskisalko on usein tehty puusta, samoin osa A-tarvikelaatikoistakin. Mistäs nuo puutavarat alkujaan tulevatkaan? Oikein, metsästäpä tietenkin!
Mikäs sotilastelttojen kaminassa palaa?
Taas oikein! Kotimainen puu todellakin!
Olisiko Scientistillä tai Tanelilla (Annelin lisäksi) muita ajatuksia siitä, miten metsät ja PV:n rynnäkkökiväärit liittyisivät toisiinsa? Yhdessä keksiminen on kivenpaa kuin yksin miettiminen!
Eri aselajeissa ja kenties varuskunnissakin rynkky on ilmeisesti otettu käyttöön eri aikoihin. Itse kuuluin 2/74 palvelukseen astuneeseen ikäluokkaan ja olin viimeisiä, jotka käyttivät peruskoulutuskaudella ”pystykorvaa” palvelusaseena. Ammunnat kolmeltasataa tehtiin siis sillä. Raukissa ja rukissa palvellessani olalla keikkui rk m62.
PS. Ei oikein olisi tullut edes mieleen kokeilla osua rk:lla johonkin 300 metrin etäisyydeltä . Pystykorvassa riitti puhti ja tarkkuus sillekin matkalle . Tosin palvelusaseenani ollut pystykorva 2s3 ei välttämättä ollut tarkkuudeltaan paras mahdollinen. Rk:n se kyllä päihitti tarkkuudessa siinäkin kunnossa. .
Visakallo: ”Milloin rynnäkkökivääri otettiin käyttöön Suomen puolustusvoimissa?”
Olin PohmJP:ssä Vaasassa 61 helmi-lokakuussa. Meille ei vielä annettu rynkkyä käteen, edes tutustuttavaksi. Aliupseeri koululla oli jo lokakuussa normaali aseistuksena. Toisaalta kruununmakasiinille tuotiin jo tuhansia rynkkyjä, siis liikekannalle panoa varten.
Tämä siis vaikka oltiin Jääkäripataljoonassa. Myöhemmin sain tietää, että joissakin muissa jalkaväen yksiköissä oli otettu käyttöön yleisesti 61. Sitten oli joku jääkäripataljoona, en muista mikä, jossa ne olivat olleet koekäytössä jo aiemmin, ammuttiin normaalia enemmän ja kirjattiin ylös jokainen pienikin risaus. Oli kuulemma kahvojen materiaaliakin muutettu, vielä sen koekäytön perusteella.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.