Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
AL on varmaan ihan oikeassa. Onhan tuo nykyinen hirvikoe enemmänkin aseen kohdistuksen tarkistustilaisuus kuin ammunnan taitokoe. Vanha koe oli jonkinlainen taitokoe myös mutta toisaalta uskon että kun taitoa on enemmän uskolletaan ampua myös haastavampiin paikkoihin. Toivottavasti ammutaan nykyään varmempiin paikkoihin mikäli juoksevaa hirveä ei ole harjoitellut.
Nykyään ne jotka radalla käyvät harjoittelemassa ampuvat pääosin juoksevaa hirveä eikä juurikaan hiekkasäkin päältä ampuilla.
Se on kyllä huomattu että ainakin meidän hirviseurueen ammuntataito on huonontunut. Syynä on metsämiesten iän kasvu sekä varmaankin harjoittelun laiminlyönti. Meidänkin seuralla oli 10 ohiampumista tai raapaisua viime syksynä ja se on kyllä liikaa.
Tuo muutos hirvikokeeseen taisi tulla pakon sanelemana. Kaikki kynnelle kykenevät oli saatava joukkoihin 2000-luvun alussa hirvien määrän räjähdysmäisen kasvun pysäyttämiseksi.
Seuroilla on nyt enemmän vastuuta metsästäjäjoukkonsa ampumataidon varmistamisessa. Tehtävä on haastava vanhenevan porukan kanssa. Pahimmillaan kaveri käy kokeilemassa asettaan vain kerran kolmessa vuodessa ,kun suorituslisenssi on menossa vanhaksi. Ketään ei valitettavasti pysty pakottamaan harjoittelemaan. Se on täysin vapaaehtoista. Tulos käy ilmi kollegan edellisestä kommentista.
Aktiivisiakin onneksi löytyy ja heidän harteilleen hirvikannanhoito pääosin lankeaakin. Joukoissa on mukana entistä enemmän niitä ,jotka eivät ole kaataneet hirviä vuosiin ja myös niitä ,joille ei ole kertynyt kaatokokemuksia vuosikymmeneen tai kahteen.
Metka juttu tuo, että on myös hengessä mukana olevia ja eturivissä metsällä mukana, mutta hirven kohtaaminen on liian jännä paikka. Niinpä he liikuskelevat passissa jatkuvasti, evästelevät ja raivailevat ampumalinjoja. Parhaimmillaan murjaisevat hetimmiten tortun.
Ja ennenkaikkea sosiaalinen tapahtuma, terveydellisesti monelta kantilta katsottuna todella tärkeä harrastus. Ja samoin myös pienriistan pyynti, monilla on harhaanjohtava käsitys että metsälinnut metsästetään yhettömiin, todellisuudessa metsästys on kärpäsenpaska lammessa verrattuna petojen ja luonnonvoimien kautta kuoleviin lintuihin ja ennen kaikkea nuoria metsästäjän alkuja saadaan harrastusten pariin pois ryyppäämästä ja paikkoja särkemästä.
Nuoria on hankala saada mukaan ,kun monilla pienillä seuroilla on tarjota metsästysmaiden lisäksi vain lämmintä kättä ja vanhojen ukkojen moneen kertaan jauhamia juttuja viime vuosituhannelta.
Pienten seurojen tulisikin jo kiireesti yhdistää maitaan ja voimavarojaan aktiviteettien lisäämiseksi ja kiinnostavuuden parantamiseksi. Jos edes kokouksia ei saada osaanottajamääriltään laillisiksi ja päätösvaltaisiksi ,ollaan jo kriisissä. Toiminta loppuu muutamassa vuodessa myös metsästyksen osalta. Metsäretkille virtaa vielä nipinnapin riittää ,mutta hallintopuoli ja seuran toimintojen ylläpitäminen alkaa olla ylivoimaista. Painollaan asiat sujuvat oman aikansa ,mutta toiminta saattaa halvaantua äkisti yhdenkin henkilön poistuessa kuviosta.
PS. Luen itsenikin jo mainitsemiini vanhoihin ukkoihin sillä perusteella ,että eläkeläiskortti löytyy lompakosta.
Joo kanalinnut voi joku ampua naapurin puolella, ei paljon suojelut auta tai kanahaukka käy nappaamassa. Satkunta hirveä on tullut ammuttua, laittakoot nuoremmat paremmaksi. Taas on lisenssi kolmeksi vuodeksi. Kaatolupia on niin paljon, että riittää koko hirvikannan ampumiseen, mutta puolet on tietenkin pankitettu, ei se hirvikanta tästä kyllä paljon vähene, kun lupia ei käytetä. Seuroista on tullut uusi lupaviranomainen, joka rajoittaa kannan vähentämistä. Hirvenkaatolupien pankittaminen pitäisi olla kiellettyä, kyse on vahinkoeläimestä.
Eikös pankittamisen tarkoitus ole suunnata kaatoja lisää tihentymäalueille kesken jahdin? Kannan arviointi kun ei ole eksaktia tiedettä niin maastossa voi tulla yllätyksiä. Tuhoalueet ovat tiedossa, mutta hirvet eivät ole jahdin aikaan vielä siellä vaan hujan hajan kesälaitumilla.
Metsästysrajoitukset ja petojen lahtaus eivät ole elvyttäneet metsäkanoja. Kannat ovat tänä syksynä himpun verran paremmat kuin aikoihin mutta ei mitenkään verrattavissa viime vuosisadan alkupuoleen, jolloin parhaimmat lintuvuodet havaittiin talvilintulaskentojen historiassa. Arvelenkin että pääsyy lintukatoon on elinympäristömuutos eli tehometsätalous. Metsätaloudessa olisi linnuille eduksi, jos riistatiheikköjä lisäksi jatkuvaa kasvatusta hieman lisättäisiin ja samoin lehtipuiden monipuolista valikoimaa ja niin että osa niistä saisi kasvaa isoiksi. Lisäksi kotimaiset pienpedot olisi rauhoitettava ravintoketjun ennallistamkseksi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.