Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
Nykyinen metsätilojen pirstoutuminen pitäisi estää pakolla. Ehkäpä 1000 ha:n tilakoko olisikin parempi. Naapurin systeemi perinmillään olisi hyvä. Ihmisen ahneus estää vain sen toiminnan.
Yhteismetsä ei paljon muuta tilannetta, jos pakolla pitäisi siis yhdistää. Joku osakas haluaa ehkä suojella kaikkia luonnon eläimiä eikä hakkuuta metsiään ollenkaan. Siinä sitten joku toinen ei voi tehdä mitään, jos ei ole enemmistöä päätösten takana. Kolhoosit ei toimi kunnolla , sitähän kokeiltiin jo naapurissa isossa mittakaavassa laihoin lopputuloksin.
Ennen kuin meidän yhteismetsää perustettiin huolena oli, että silloisen perikunnan eräs osakas lukkiinnuttaa puukaupan ja on tarpeen suorittaa tilojen jako. Yhteismetsää perustettaessa osakkaat saivat rantatontteja, mikä helpotti perustamisesta päättämistä. Siinä vaiheessa osakassopimuksella sovittiin, että jatketaan entistä, siis jaksollista kasvatusta. Näistä asioista on syytä olla yhteiset suuntaviivat ennen perustamista.
Sitten kävi niin, että suvun vanhin kuoli ja tämä riskitapaus halusi erottaa oman osuutensa. Ei tietenkään saanut. Olisi jättänyt tietysti metsät hoitamatta tai jossain vaiheessa ne olisivat vaihtoehtoisesti saattaneet päätyä jollekin metsän parturoijalle. Molemmat huonoja vaihtoehtoja. Oli vähän ikävä kokous, jossa tehtiin kielteinen päätös, mutta metsiä hoidetaan yli sukupolvien ja siksi ei voi myöskään lähteä siitä, että metsän käsittelyä muutetaan jonkun yksittäisen mielipiteen mukaan.
Kyllä ainakin meidän ”kolhoosi” on toiminut kunnolla. Metsiä hoidetaan tehokkaasti ja puuta myydään. Tietkin pidetään kunnossa. Mitä muuta voisi vielä tehdä. Toki huolena on se, miten sitten, kun meikäläinen ei enää kykene. Suuntaviivat ovat selvät ja porukka on täypäisiä, joten varmaan löytävät hyvät tavat toimia.
Ahneus estää kolhoosin toimivuuden. Se on totta . Jos pakolla tai ns. vapaaehtoisella pakolla( kuten esim Virossa 2.Ms:n jälkeen) aletaan tehdä muutoksia maanomistus ja -käyttökäytäntöihin, ei siitä tule mitään. Venäläisetkin on niin erikoinen sekoitusporukka, että aina löytyi ns. tasa-arvoisesta maasta se muita tasa-arvoisempi erikoisetuja saava porukka hallitsemaan ja kurittamaan muuta enemmistöä. Ei se ole onnistunut muuallakaan vaan aina tullut diktatuuri kommunistimaista jossain vaiheessa, yleensä heti uuden hallinnon synnyttyä. Oikeasti vapaaehtoinen yhteismetsä on ihan eri asia.
Mesuri mopotuski: ”…Supikoira on erityisen haitallinen maassa pesiville linnuille… …Samoin supi on yksi pahimpia rabieksen levittäjiä…”
Supikoiraa käsiteltiin erityisen perusteellisesti nisäkästieteen päivillä 2011: ”Kuten aina, kun mitä tahansa on paljon, on alettu syytellä eläintä milloin mistäkin haitasta. Eniten on epäilty supikoiran syövän riistalintuja ja niiden munia. Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta esitteli massiivisen aineiston, jossa oli mukana lähes kaikki supikoiran ruokavaliosta missään päin maailmaa tehty tutkimus. Tulos oli yksiselitteinen: kana- ja sorsalintujen osuus ruokavaliossa on mitätön, ja uhka riistalintukannoille kuviteltu.”
Entä tämä rabies. Siitä löytyy luotettavin tieto seuraavasta virastosta: European Centre for Disease Prevention and Control: ”…For 2018, one case of travel-relates rabies was reported by the United Kingdom. The case was bitten by cat in Morocco… …For 2015 none were reported…”
Euroopan unionin alueelta ei havaita joka vuosi edes yhtä rabiesta. Joten herrat ja rouvat voisivat hivenen hillitä tuota typerää revittelyä. Rabiekseen on kehitetty rokote 1880 (siis 140-vuotta sitten). Se tehoaa aina. Sen voi ottaa ennaltaehkäisevästi.
Supikoiran pääravintoa ovat myyrät, joissa eläviä borreliabakteereja (myös TBE-virusta) punkit välittävät eteenpäin. Montako myyrää jää levittämään punkkivälitteisiä myyrätauteja, kun pässinpäät metsästystalousministeri lepän johdolla tappavat vuosittain 200000 supikoiraa.
Jees: ”Mihin suorittava luulee tukijoukkoja tarvitsevansa? Onko ammunta mielestäsi niin raskas harrastus että pitää olla tukijoukkoja? Yleensä ilmakivääri on kovin epätarkka vekotin. Hankala sillä on ammuntatasoa ainakaan selvittää.”
Kyse taisi olla järjestelyistä. Sen verran raskasta, että itse kieltäydyit tapaamisenkin järjestämisestä, vaikka kiinnostusta haapaviljelmiisi tutustumiselle oli.
Markettipyssy voi olla epätarkka, vaikka sekin luultavasti paljon tarkempi kuin pystymetsästä otettu ampuja. Oikea ilmakivääri ei, etkä sinä millään ”markettiluokan” ruutiaseellakaan ala ampua.
Ilmakivääritaulussa kympin halkaisija on 0,5 mm ja kun yhdeksikön osumalla ei kisassa pärjää, siitä voit ottaa mittakaavaa tarkkuuteen.
Jees: ”Minkähänlaista osaamista suorittava mahtaneekaan tarkoittaa? Jos aseen kanssa reuhuamista, sen oppii jokainen noin kuukauden ampumarataharjoittelulla.”
Ilmeisesti olen poikkeuksellisen heikkolahjainen, koska en usko oppivani ampumaan ainakaan liikkuvaan maaliin kuukaudessa. Tuskin edes paikallaan pysyvään. Saan kyllä kuukauden harjoittelun jälkeen puristettua liipasinta ja luodin osumaan tauluun, mutta se ei riitä osaamiseen.
Toivottavasti pääsen näkemään joskus sen lahjakkuuden ampumaradalla, mikä tällaiset kommentit synnyttää.
Mitä sinun mielestä tarvitaan, jotta voi sanoa osaavansa ampua metsästystarkoituksessa?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.