Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
Supikoira on erityisen haitallinen maassa pesiville linnuille. Lajejahan on useita. Samoin supi on yksi pahimpia rabieksen levittäjiä. Joten haittavaikutukset ylettyvät huomattavasti useampaan lajistoon.
Toisaalta vhp ohjaa talousmetsien puulajivalintaa kuusen jälkeen kuuselle. Se taas estää kehityksen lehtipuuvaiheen kautta kuusikoksi, jolloin maaperä happamoituu, karikkeen laadun heikkenemisen takia mikrobitoiminta heikkenee eli ravinnekierto hidastuu ja lehtipuustoa kaipaavat lajit kärsivät, samoin sienilajisto yksipuolistuu, koska erikoistuneiden lajien elinympäristöt puuttuvat. Tästä johtuvan maaperän monimuotoisuuden supistumisen takia metsän vastustuskyky heikkenee. Myös sekametsien kasvatus vaikeutuu, koska tuhojen takia pyritään kasvattamaan vain kuusta. Sekametsät on yksi tärkein asia, kun halutaan parantaa luonnon monimuotoisuutta talousmetsissä (valtaosa puuta kasvavasta metsämaasta).
Lisäksi vhp laidunnuksellaan estää mm. haapojen (avainlaji) taimettumista ja aluskasvillisuuden elpymistä. Tämä kaikki heijastuu monimuotoisuuteen todennäköisemmin paljon laajemmin kuin muutama munarosvo ainakin täällä, jossa vhp-kanta on karannut käsistä. Muualla Suomessa, jossa peuroja on enintään suunnilleen hirvien verran, näitä ongelmia tuskin on. Vielä.
Minusta on harmillista, että tämän tason asiat sivuutetaan monimuotoisuuskeskusteluissa yleensä kokonaan. Tärkeämpää on, että luontoharrastajat saavat bongata mikrobeihin verrattuna kookkaita lintuja (hirvieläimet ovat kärsineet jo inflaation) ja silloin tietysti pesien hävittäminen saa suhteettoman suuren painoarvon luontokeskusteluissa. Toisaalta supikoiran ja vhp:n vertaaminen on täysin turhaa. Niillä ei ole mitään riippuvuutta toisiinsa. Molemmat pitää tunnustaa ongelmaksi, johon pitää löytää ratkaisu. Ensin tavoitetasolla ja sen jälkeen kohdentaa toimenpiteet tavoitteen mukaan. Supikoiran osalta tavoite on ok ja edellytykset kunnossa.
Kyllä Metsuri motokuski on oikeassa, supi syö maassa pesivien lintujen munia. Ei ole erikoistunut niihin, mutta kun pesän löytää, syö munat, satavarmasti. Rabieksen suhteen on myös oikeassa, tosin kotoperäinen kettu taitaa pahempi sinä suhteessa.
Gla on myös oikeassa omassa kommentissaan.
Vaikka supin ja vhp:n vertaaminen on tavallaan hölmöä, niin tarkoitus oli tuoda esiin, ovatko päätökset haitallisen vieraslajin määrittelystä rationaalisia?
Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy Suomen kansallisen hallintasuunnitelman haitallisille vieraslajeille. On selvästi nähtävissä, että ministeriössä on suurempi painoarvo metsästäjien hyvinvoinilla kuin luonnon ja metsänomistajien hyvinvoinilla.
28.10.2020 MMM vahvisti hallintasuunnitelman kansallisesti haitallisille vieraslajeille
”Haitallisten vieraslajien leviäminen on yksi suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. Leviämisen pysäyttämiseksi tarvitaan suunnitelmallisia toimia laajassa yhteistyössä. Myös kansalaisten rooli esimerkiksi kurtturuusun hävittämisessä omilta pihoilta ja puutarhoista tai metsästäjien harjoittama vieraspetopyynti arvokkailla lintukosteikoilla on keskeistä”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.
Supi hävittää riistalintujen pesiä, siksi se on erityisen haitallinen ministeriön mielestä. Riistalintujen suhteen on luonnon kannalta kyse tavallaan 0-summapelistä. Supeja hävittämällä saadaan ehkä maassa pesivien riistalintujen kantaa elpymään. Elpymisen jälkeen metsästäjät ampuvat elpyneen kannan ”ylimääräiset” pois. Supi on siis metsästäjien kilpailija ja siksi erityisen haitallinen.
Ministeriö näkee kurtturuusun yhdeksi suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. Valkohäntäpeuraa ei mainita uhkana, koska se on arvokas riistalaji, silloin se ei voi olla haitallinen luonnolle. Ummistetaan silmät haitoilta.
Gla jo hyvin valotti vhp:n vaikutuksia monimuotoisuuteen ja onpa sillä se 30 miljoonan euron vuotuinen kolarikustannuskin. Gla on varmaan nähnyt, että tiheän hirvieläinkannan alueella saa kävellä päivän metsässä eikä löydä yhtään metriä pidempää pihalajaa tai yli puolitoistametristä haapaa. Haapa on matala risukasa, kun vetää raivaussahalla poikki, niin ruskea sisältä. Kesällä kävelin yhden 10 000 hehtaarin saaren ympäri ja päästä-päähän. Sen olivat vhp:t aika totaalisesti tuhonneet, kaikki lehtolaikut oli kaluttu puhtaaksi, eikä pieniä ehjiä lehtipuun taimia ole yhtään.
Suomessa haittoihin ei ole puututtu juuri lainkaan. Muutama yksittäinen mielipidekirjoitus on hyväksytty lehtien palstoille.
Kun lukee mitä vhp:n ovat saaneet aikaan ameriikoissa, nousevat niskakarvat pystyyn. Täällä sitä lisätään tietoisesti.
Ruissalosta on vhp päätetty poikkeusluvalla tappaa pois, koska se tuhoaa saaren luontoa, lehtipuut eivät uudistu.
Muilla saarilla ei tunnu olevan väliä.
Päivitin blogini koskien hirvieläinkannan hoitoa helmikuulta 2017. Saa kommentoida. Lähetin tiedoksi myös Lukeen. Siellä kaipaillaan tutkimustietoa metsäkauriin ja vhp:n tuhoista. Sitä varmasti puuttuu kasvillisuusvaikutusten osalta, mutta kokemusperäistä tietoa alkaa näköjään jo olla paljonkin.
”Epäsuoria kuluja eli ulkoisvaikutuksia aiheutuu myös liikennevahingoista (keskimääräinen vahingonkorvaus 3000 euroa per liikennevahinko)”
Tämä lienee keskimääräinen vhp vahinko, ei hirvi tai hirvieläin
Lainsäädännössä todetaan, että hirvieläinkanta on pidettävä sellaisella tasolla, että metsävahinkoja ei tule…
että vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla
Sidosryhmien näkemys sopivista hirvieläinkannoista olisi hyvä olla alueellista riistaneuvostoa (ARN) velvoittava.
Metsätilojen koon kasvattaminen olisi hyvä asia. Silloin metsänomistajien vaikutus mahdollisuudet metsästyksessäkin olisi selvempi asia. Metsäpinta-alojen pirstoutuminen lisää mielivaltaa, joka pitäisi estää lakiteitse. Alle 100 ha:n tilat pitäisi yhdistää yhteismetsiksi.
Yhteismetsä ei paljon muuta tilannetta, jos pakolla pitäisi siis yhdistää. Joku osakas haluaa ehkä suojella kaikkia luonnon eläimiä eikä hakkuuta metsiään ollenkaan. Siinä sitten joku toinen ei voi tehdä mitään, jos ei ole enemmistöä päätösten takana. Kolhoosit ei toimi kunnolla , sitähän kokeiltiin jo naapurissa isossa mittakaavassa laihoin lopputuloksin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.