Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
Hirven biologia -opus kertoo, että luonnontilassa sonneja ja lehmiä on suunnilleen yhtä paljon. Herääkin epäilys että 1,5 lehmää per sonni on tuottavin kanta, jossa vasoja syntyy maksimimäärä.
Lyhyesti: Ruusilankin mukaan lehmiä saisi olla korkeintaan (!) 1,5 kertaa sonnien määrä. Keskiarvo olisi tällä haavaa 1,7 joten tekemistä riittää. Sääntö pätee molempien sekä hirven että vhp:n kannanhoitoon. Suunnitelmat ovat helpompia toteuttaa kun kanta ei karkaa käsistä.
”Herääkin epäilys että 1,5 lehmää per sonni on tuottavin kanta, jossa vasoja syntyy maksimimäärä.”
Epäilykset vaihtavat muotoaan, kun katsot Luken taulukkoa alla. Keski-Suomalaiset ystävämme (KS) säästävät naaraita, suhde on yli 2, vasatuotto korkeampi kuin muualla.
Jos taulukkoa katselee tietokoneella, niin suurennus toimii painamalla Ctrl näppäin alas ja tökkimällä toisella sormella + näppäintä, peruustus tökkimällä – näppäintä.
Ahaa, mutta teoriassa noiden vasojen pitäisi olla teuraspainoltaan pienempiä, ainakin jos ravinnosta alkaa olla pulaa, kuten tihentymissä voisi olla. Kaksosvasojen osuuden piti myös alentua kun lehmäosuus on korkea. Ehkä se 1.5 on vain kompromissi jota koetetaan syöttää tavoiteluvuksi rhy:ille.
”Ahaa, mutta teoriassa noiden vasojen pitäisi olla teuraspainoltaan pienempiä,”
Ehkä teoriassa, mutta ei käytännössä, pulskia ovat. Lounais-Saaristossa vasapaino on 50-60 kg ja vasoja vähän, sillä valkohäntäpeurat ovat vikkelinä pöllineet sapuskat seisovasta pöydästä.
Eivät ainakaan kaikki keskisuomalaiset säästä naaraita. Yhteismetsällä on maita kahdessa pitäjässä. Se porukka, johon kuulun kaatoi 4 naarasta ja 2 urosta. Ammutut 4 vasaa taisivat olla kaikki naaraita.
Toinen porukka, jonka alueeseen kuuluu myös Yhteismetsän maita, ampui myös 4 naarasta ja 2 urosta. Vasoja ampuivat 8. Sanoivat, että hirvet ovat vähentyneet selvästi viime vuodesta. Sama havainto oli meidänkin mailla. Vastaavasti erään naapuriporukan mailla oli hyvin hirviä, toisen taas huonosti.
Ehkä tässä huippuunsa viritetyssä lihantuotantokoneistossa (suuri naaras/uros suhde) on joitain etujakin. Talvikanta on pienempi, kun vastaavan vasatuoton (määrässä) omaavassa tasapainoisessa kannassa. Voisi veikata, että kesäsyönti (koivikot) on keskisessä Suomessa suurempi ongelma kuin talvisyönti (männiköt), koska kesä ja talvikannan ero on noin suuri.
Luontainen naaras/uros suhde on noin 1. Meillä on päädytty lukuun 1,5. Tällä taataan mahdollisimman hyvä tiinehtyminen. Vhp on hieman eriasia koska vhp:n lisääntyminen perustuu valtauroksen ympärillä olevaan ”haaremiin”. Silloin pienelläkin urosmäärällä saavutetaan hyvä tiinehtyminen. Kunhan urokset ovat tarpeeksi iäkkäitä. Poikaset eivät kelpaa tähänkään.
Hirvien vasojen painoon vaikuttaa enemmänkin syntymäaika kuin kesäajan ravinto. Yleensä kesäaikana ruokaa on riittävästi. Talvi onkin eriasia jos lumipeite on kovinkin suuri niin kuin viime talvena. Silloin lapissa kuoli paljon hirviä ravinnon puutteeseen varsinkin vasoja.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.