Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
Ja kuinkas sitten kävikään? Riistahavainnot.fi-sivuston mukaan vuonna 1991 saalispainot olivat keskimäärin seuraavat: usokset 183,2, naaraat 169,3, urosvasat 82,7 ja naarasvasat 78,6 kg. Uuteen metsästysaikaan siirryttiin vuonna 2017, jolloin edellisen vuoden aiempi metsästysajan aloittaminen vaikutti vielä vasoihin. Vuonna 2017 keskimääräiset saalispainot olivat: urokset 183,4, naaraat 168,3, urosvasat 79,3 ja naarasvasat 75,7 kg. Siis aikuisten hirvien painot olivat 26 vuoden seurantajakson aikana pysyneet liki ennallaan, mutta vasojen painot pudonneet n 3 kg.
Ministeriön teorian mukaan vasojen painojen olisi pitänyt nousta dramaattisesti, kun hirville annettiin 2 vikkoa lisää kiimarauhaa. Mutta miten kävikään? Kuluvana vuonna urosten keskipaino on 183,9, naaraiden 167,4, urosvasojen 78,0 ja naarasvasojen 74,1 kg. Siis aikuiset ovat jatkuvasti saman painoisia, mutta sama laskeva trendi näkyy vasojen painoissa, mikä on vallinnut jo kauan.
Ministeriö sai tuolla metsästysajan aloittamisen siirrolla toki jotain aikaankin. Lisää hirvionnettomuuksia. Tietysti myös sen, että metsästys vaikeutui ja hirvikannan paikalliset vaihtelut kasvoivat, koska kesälaitumilta ennätti poistua hirviä talvilaitumille. Varmaankin virkamiehet ovat moisista saavatuksista ylpeitä.
Sinänsä mielenkiintoista on, ettei vasojen painon pienentyminen korreloi aikuisten painojen kanssa
Planter on ehdottomasti yksi palstan asiallisimmista kirjoittajista. Jos hänen teksteistään loukkaantuu, ei se johdu kirjoitustyylistä, vaan kipeää tekevästä osumatarkkuudesta.
Lukekaa se Hirven biologia. Uros/naaras -suhteen lisäksi tiinehtymiseen ja vasojen määrään ja kokoon vaikuttaa kannan ikäjakauma, eli onko lehmille tarjolla niiden mieleisiä sonneja ensimmäiseen kiimaan.
”Oikeaan aikaan syntyneellä vasalla on yleensä noin viisi kuukautta aikaa syödä tarvittava määrä ravintoa ennen kuin syksy ja siten metsästyskausi on ovella. Tällainen vasa on suurikokoinen ja sen teuraspaino on noin 80 kiloa. Myöhään syntyneellä vasalla on sen sijaan ollut ehkä vain puolet tästä ajasta kasvaakseen riittävästi ennen syksyn tuloa. Sen paino saattaakin siksi olla vain noin 30–50 kiloa.
Tavallisesti 11⁄2-vuotias hirvi painaa noin kaksi kertaa enemmän kuin vasana vuosi sitten. Tämä merkitsee sitä, että 80 kiloa painava vasa painaa 11⁄2-vuotiaana hirvenä noin 160 kiloa, kun taas 50 kilon vasa painaa 11⁄2-vuotiaana noin 100 kiloa. Mikäli myöhään syntynyt vasa selviytyy hengissä ensimmäisen talvensa yli, se tulee aina olemaan pienempi kuin oikeana ajan- kohtana keväällä syntyneet samanikäiset hirvet.”
Näillä hirvien painoilla ei niin mitään merkitystä pyynnissä. Sitä paitsi nuo painot ei ole lihapainoja. Hirvestä yleensä syödään vain lihat ja sitä vastassa on n. 40kg. Pyyntiä ohjaa lupamäärä eikä vaaka. Ei metsässä juosta puntari kädessä hirvien perässä. Mitä nuorempia emät sitä pienempiä vasat. Tietenkin on iso ajallinen ero, jos vasa ammutaan lokakuun alussa tai joulukuun lopussa. Ei syntymä ajoissa ole kuukausien eroja.
Minusta nuo ovat teuraspainoja. Yleensä eläimistä ilmoitetaan teuraspaino tai ruhopaino. Pelkkä lihapaino on harvemmin. Noihin painoihin vielä että on varmaan aika moni seura jotka eivät punnitse painoja vaan arvioivat ne. Siksi Oma riistassakin on kohta teuraspainoista onko arvioitu vai punnittu. Me arvioimme kuten meidän lähiseuratkin.
Teuraspainoja nuo on mutta hirvi on luinen elukka, joten lihapaino on huomattavasti alle teuraspainon. Eli rahallista arvoa on vain lihapainolla. Esim. lehmän teuraspainon arvo on kilomäärä kertaa n. euro. Hirven ruhosta ehkä maksaisin 50sent kilo.
Miksi noita lukuja sitten kannattaa seurata? Jos alueen hirvikannan sukupuoli- ja ikäjakauma on hyvällä tolalla, alhaiset vasojen teuraspainot saattaisivat kieliä siitä, että ravintoa on liian vähän.
Kaikenlaista seurataan nykyään, kun ei ole parempaakaan tekemistä. Vasa pyynti voitaisiin lopettaa kokonaan ja puolittaa hirvien talvikanta, jos halutaan maksimoida lihatuotto ja minimoida hirvivahingot.
Tolopaisen linjoilla, kyllä se vain ja ainoastaan on metsästysorganisaation kokonaistahdosta kiinni kuinka paljon hirviongelmaa meillä metsissä kasvaa. Siksi kummastuttaa kun tällä riskeerataan kokoajan myös ihmishenkiä niin liikenteessä kuin itse metsästystapahtumassa. Mitä vähemmän hirvieläimiä sitä vähemmän kolareita, mitä vähemmän hätäpäissään roiskittuja laukauksia metsämaastossa sitä vähemmän tapaturmia jahdin lähiympäristössä. Aika simppeli ja selkeä ohje riistaorganisaatiolle, vähentäkää tätä hullunkierrettä joka tappaa jo lähes kaikkea mikä liikkuu. Niin maantiellä kuin luonnossammekin. Miksi esimerkiksi moottoripyöräily harrastuksena ei kelpaa tasa-arvoiseksi harrastukseksi valtiovallallemme jonka tulo siinäkin aika huomattava. Taitaa hyvinkin pärjätä tämän riistatuoton tuloutuksille veroina ja liikennevakuutusmaksuina. Miksi toinen harrastus saa tappaa toisen harrastuksen parissa viihtyviä?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.