Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
Pyydän suorittavalta portaalta anteeksi, jos olen loukannut. Metsälehti saa poistaa kommenttini, jos katsoo sen loukkaavaksi. Itse nimenomaan olen pyrkinyt pysymään asialinjalla. Metsälehden moderaattori, Edit-neiti, ei ole vielä koskaan poistanut yhtään viestäni asiattoman käytöksen vuoksi. Ehkä sellainen sulka on syytä saada hattuunsa. Toisaalta, en ole koskaan painanut ”ilmoita asiaton viesti” nappulaa. Kritiikkiäkin pitää kestää.
Tuo erään organisaation moderaattori-määritelmä olisi pitänyt kuitenkin laittaa sitaatteihin. Kysehän on siitä miltä minusta tuntuu. Kukaan muu ”ruohonjuuritason rivimetsästäjä” ei puolusta riistahallintoa yhtä kiivaasti, enkä oikein keksi muuta motiivia. Yleensä ns rivimetsästäjät haukkuvat riistahallintoa. Toisaalta tällaisella foorumilla varmaan on senkin puolen edunvalvoja, tietysti kiinnostaa metsänomistajien näkemykset riistahallinon toimista.
Täälläpäin on sellainen sanonta, että ”se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa”. Mitä lie tarkoittaa.
Tässähän on sekin puoli, että käyttäjätunnuksen on voinut rekisteröidä vaikka Pekka ja kirjoittaja onkin Reijo, sitä ei Metsälehti voi tietää kuka kirjoittaa.
Sovitaanko kaikki, että jatkossa kommentoidaan ainoastaan asiaa, ei henkilöiden ominaisuuksia, kuten epäsosiaalista luonteenlaatua, se voi loukata.
Se sopii. Riistahallinto on rakentanut seurantajärjestelmän ja muita hyviä työkaluja metsästäjien käyttöön . Itse olen kokenut niistä oikein käytettynä olevan valtavasti apua. Se ,että kaikki eivät osaa tai halua näitä mahdollisuuksia käyttää ,ei liene hallinnon vika. Koulutusta asioiden tiimoilta on annettu kiitettävästi.
Mutta harvapa ottaa atostaankaan ,puhumattakaan tietokoneesta ,kaikkia tehoja irti. Avaimet ovat kuitenkin käyttäjän käsissä.
Nyt kun on saatu aikaan välirauha, olisiko sopiva hetki ottaa kantaa 1.11.20 22:49 kysymykseeni?
”Vaatimus pdottaa hirvieläinten määrää on helppo tehdä ,mutta toteuttaminen näissä olosuhteissa ei ole niin yksinkertaista. Suunnitelmallinen toiminta tuo lopulta parhaan lopputuloksen ,mutta prosessi kestää ,kun liikkuvat osatekijät vaihtavat paikkaa koko ajan.
Hirvikantaa on yritetty pitää aisoissa 50 vuotta ,mutta historiasta voimme lukea ,kuinka on onnistuttu. Haasteita on tullut koko ajan lisää ilmaston lämpenemisen ja asutuksen tiivistymisen ja liikkumisen lisääntymisen myötä. Syrjäkylillä ei puolestaan ole enää juuri ketään ,jotka pystyisivät vaikuttamaan hirvieläinten määrään eikä muualta ole apuja tulossa.Taajamiin on sitävastoin muuttanut maaseudulta erähenkistä väestöä ,jotka haluavat jatkaa perinteitään lähialueilla. Juuri tässä voi olla yksi syy eteläisen Suomen kasvaneisiin sorkkaeläinongelmiin. On kasvatettu riistan määrää ,että kaikki halukkaat pääsisivät metsälle . Tässä onkin sitten onnistuttu yli odotusten.”
Tässä onkin kiinnostava asia. 50 vuotta on koitettu pitää hirvikantaa aisoissa ja päädytty siihen, että hirvikantaa pitää suuren kysynnän takia pitää ylhäällä. Ei tässä mitään muuta uutta ollut, kuin asian toteaminen suorittavan kynästä. Yskimistä aiheuttaa vain tilanteen määritteleminen yli odotusten onnistumiseksi. Mikä siinä on, että asiaa joko et halua ottaa vakavasti tai et näe siinä ongelmaa?
Nyt siis pitäisi määritellä tavoitekannat alemmas ja hyväksyä se, että n. 100 yksilön tiheyksillä riittää eteläisenkin Suomen kavereille metsästettävää, vaikka kanta puolitettaisiin. Jyväskylän yläpuolella on aina pärjätty pienemmällä kuin 1/20 elukkamäärällä oikein hienosti. Vai joko siellä ruokintapaikkojen ääressä odotellaan peurojen levittäytymistä yhä pohjoisemmas?
Sopivan kannan suuruus riippuu siitä mitä halutaan. Jospa Keski-Suomessa kadehditaan niitä, jotka elävät täällä etelän runsaiden metsästysmahdollisuuksien äärellä. Tämä on ydinkysymys Mm:n 5 kohdan listan jatkoksi (vhp-ketjussa): aivan hyvä hirvikannan säätelyjärjestelmä ei tuota kaikille alueille samanlaisia mahdollisuuksia metsätalouteen eikä metsästykseen, vaan homma sujuu toisilla alueilla paremmin kuin toisilla.
Hirven biologia -kirjasessa sanotaan mm. että hirven lisääntymiskäyttäytyminen ei toimi normaalisti, jos sukupuolijakauma on vino, kuten nyt että naaraita on paljon enemmän kuin uroksia. Homma on terveemmällä pohjalla, kun emät tiinehtyvät aikaisin syksyllä, minkä ansiosta vasat syntyvät oikeaan aikaan keväällä, ehtivät kasvaa koko kesän eivätkä jää pienikasvuisiksi koko iäkseen. Tällöin sama lihamäärä saadaan ehkä pienemmästäkin kannasta, kun hirviyksilöt ovat hyvinvoivia ja suuria.
Ehkä varmaan noin jos mittarina on lihakilomäärä. Mutta sehän ei ole se mittari. Meidän hirvikannan hoidon tavoitteena ei tietääkseni koskaan ole ollut suurempien hirvien kasvattaminen. En ainakaan sellaisesta tavoitteesta kuullut.
Yksi hirvikannan hoidon tavoite voisi olla että vasat ovat normaalissa painossa eikä kitukasvuisia. Tiinehtymisen viivästyminen on yksi selitys alhaisin vasapainoihin joita on viime vuosina havaittu. Toinen selitys voisi olla ravintovarojen väheneminen suhteessa kaikkien hirvieläinten yhteenlaskettuihin kantoihin etelässä. (Lukekaa se Hirven biologia niin ei tarvitse koko opusta tähän referoida.)
Ehkä varmaan noin jos mittarina on lihakilomäärä. Mutta sehän ei ole se mittari. Meidän hirvikannan hoidon tavoitteena ei tietääkseni koskaan ole ollut suurempien hirvien kasvattaminen. En ainakaan sellaisesta tavoitteesta kuullut.
Mm tarkista ”kuulosi”. Hirvenmetsästyksen aloittamisen myöhentymistä perusteltiin Maatalousministeriön toimesta sillä, errä näin saadaan saaliiksi suurempia vasoja.
Ei ministeriön kiimarauhoitus taida toimia kuin metsästystä haittaavana tekijänä. Voi sitä joku tietysti ajatella, että kun herra hirvelle ja rouva hirvelle annetaan pari viikoa aikaa ”peuhata rauhassa yhteisessä sängyssä”, ennen kuin rouva ammutaan leskeksi ja yksinhuoltajaksi, niin saadaan pulskempia jälkeläisiä.
Kyllä Suomessa sota-aikana syntyi yllättävän paljon lapsia. Vähäiset yhteiset hetket käytetään tehokkaammin hyväksi. Kun hirvien sota-aikana, metsästysaikana, hirvet laitetaan liikkeelle etsimään hurmaavaa puolisoa naapuripitäjästä, oman mäntytaimikon sijaan, saadaan sisäsiittoisuutta pienemmäksi, geeniperimää paremmaksi ja isompia vasoja.
Minusta suurempaan vasapainoon päästään sillä että uros / naaras suhde on oikea. Kantavaksi tulo tapahtuu ensimmäiseen kiimaan eikä toiseen.
Minusta ei ole merkitystä metsästysajan kolmen viikon siirrolla juurikaan lihapainoon. En ole kuullut ja näin voin sen myös sanoa. Sen tiedän että Timppa on ollut hyvin kriittinen aloituksen siirrolle ja toivoisin että timppa pääsisi hirvimetsälle vanhaan aikaan niin hänkin saisi sen mitä haluaa. Ehkä joskus se tapahtuu. Minä puollan asiaa lämpimästi timpan omalle metsästysajalle.
Olen nähnyt sonnin hyppivän naaraan selkään myös metsästyksen ollessa käynnissä. Ehkä ne eivät välitä tuontaivaallista metsästyksen päivämääristä, vaan kehtaavat yhtyä jopa passiketjun edessä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.