Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
Laissa rajattu 1000 ha sallii vain sadalle ”kartanolle” metsästysoikeuden, muut ovat sen alle. On ollut jonkinmoinen juoni jotta laki on saatu hyväksyttyä kun laissa kuitenkin on, että mo:lla on metsästysoikeus rajauksetta. Lie tarkoitettukin, että ei voi edes porukassa metsästää ellei omista yli 1000 ha maata?
Tuskin löytyy Suomesta montaakaan yksityistä omistajaa, jolla on 1000 ha yhtenäinen alue. Todennäköisesti useimpien suurmaanomistajien maat ovat hajallaan, eivätkä muodosta riittävän yhtenäistä aluetta. Vain vuokrasopimusten avulla avautuu mahdollisuus hirven metsästykseen ja vain metsästysseuroilla on mahdollisuus tällaisen vuokrausjärjestelmän ylläpitoon.
Peurojen osalta tilanne ei paljon parempi ole. Eiköhän tämä ole tarkkaan metsästysministeriössä laskettu, kun tällaiseen sääntelyyn on päädytty.
Pykälät on muutettavissa nuijan kopautuksella, jos järjestelmää halutaan kehittää. Myöskin hirvien ankara suojelu pitäisi poistaa laista. Hirven ampuminen luvatta on isompi rikos kuin rattijuoppous tai kioskin ryöstö.
Pinta-alarajoituksilla on aikanaan rajattu mökkiläiset ja heidän perillisensä metsästystoiminnasta ja saaliinjaolta. Toisaalta suurikoiset saaliseläimet eivät tunne rajoja ja ovat hunon osuman saatuaan helposti ulkona pikkutilkuilta.
Vetäisen tähän sellaisenkin näkökulman ,että taidetaan keskustella lähinnä itroverttien ongelmasta. Halua liittyä seuraan ei tunnu löytyvän ,vaikka sitä kautta voi pienentää havaitsemaansa ongelmaa omia tiluksia laajemmallakin alueella sekä fyysisesti ,että henkisesti. Seuraan liittymällä ja koejäsenyyden aikana on myös mahdollisuus oppia ,kuinka temput tehdään. Auton rattiinkaan ei ole asiaa ilman koulutusta ja näyttöä osaamisesta.
Seurassa tyhmyys tiivistyy! On tässä porukassamme se ”virkamies” joka ei halunnut seurallemme kaatolupia kuin vasan. Lähin 100 ha sisältää jo viisi elikkoa, kertoi koiravalmentaja. Oppiminen porukassa on onnetonta. En tuhlaa aikaani niihin viisauksiin, ovat todella pimeää porukkaa, liikkuvat jäykkänä kuin olis peräreikä pingotettu paidankaulukseen.
”Vetäisen tähän sellaisenkin näkökulman ,että taidetaan keskustella lähinnä itroverttien ongelmasta.”
No vetäise. Sitä olet minullekin tyrkyttänyt, että olen sosiaalisesti rajoittunut änkyrä, joka ei tule toimeen paikallisen metsästysseuran kanssa ja siinä on syy ongelmiin. Ei pahemmin voisi analyysi pieleen mennä.
Jokainen tietysti ottaa ensimmäiseksi yhteyttä ”omaan” seuraansa, kun tulee hirvituho-ongelmia, niin minäkin. En soittanut ensimmäiseksi ministerille. Kysyin seuralta, voinko auttaa jotenkin. Kiikaritähtäimen taakse ei tarvittu lisää porukkaa. Ongelma oli lupien vähyys. Myöhemmin sitten selvisi, että alueelle oli riistaherrat asettaneet tavoitekannaksi 5 / 1000 ha, siksi lupia pantattiin. Ihan pyytämättä tein kuitenkin mailleni pari passipaikkaa raivaamalla ampumasektorit turvalliseen suuntaan hirvien käyttämälle polulle päin.
Ongelmahan tässä keskustelussa on se, että Vieremällä valmistetun metsäkoneen takana piileskelee hirvikeskustelua ohjaava riistakeskuksen asettama moderaattori. Hänen tarkoituksenaan on suojella riistaonganisaation ylintä tasoa, kansanomaisesti sanottuna hirvimafiaa.
Strategiana on osoittaa, että ongelma on metsänomistajissa ja ruhonjuuritason metsästäjissä, jotka eivät tule toimeen keskenään. Tahallaan ärsytetään ja provosoidaan ja valitettavasti monet lähtevät mukaan. Homma todella voidaan saada näyttämään siltä, että ongelmana on riitely ruohonjuuritasolla, kun luukee tätä palstaa. Toisaalta yritetään osoittaa, että riistaonganisaation yläpäässä tehdään hartiavoimin töitä, että hirvieläinkannat pysyisivät kurissa. Henkilö on kyllä älykäs, mutta käyttää lahjojaan valitettavasti väärän tarkoitukseen.
Suorittava: ”Pinta-alarajoituksilla on aikanaan rajattu mökkiläiset ja heidän perillisensä metsästystoiminnasta ja saaliinjaolta.”
Kuten edellä totesin, on tuolla aika paljon muitakin rajattu pois.
”Toisaalta suurikoiset saaliseläimet eivät tunne rajoja ja ovat hunon osuman saatuaan helposti ulkona pikkutilkuilta.”
Kauris ilmeisesti putoaa huonostakin osumasta omalle tontille? Onhan siinä pienikokoisena eläimenä osuma-aluekin pienempi kuin suuremmilla lajeilla.
”Vetäisen tähän sellaisenkin näkökulman ,että taidetaan keskustella lähinnä itroverttien ongelmasta. Halua liittyä seuraan ei tunnu löytyvän ,vaikka sitä kautta voi pienentää havaitsemaansa ongelmaa omia tiluksia laajemmallakin alueella sekä fyysisesti ,että henkisesti.”
Nyt pitää olla tarkkana, ettei sekoiteta kahta asiaa. Toinen on halu metsästää hirviä ja peuroja esim. lihan tai mukavan harrastuksen takia. Toinen on halu vähentää hirvieläinten määrää. Ensimmäinen syy ajaa liittymään seuraan, jossa introverttikin löytänee paikkansa peuran kyttäämisessä. Jälkimmäiseen ei seuraan liittyminen auta, koska uusi metsästäjä edes koejäsenyyden jälkeen ei hirvieläinpolitiikkaa tai eläinten tavoitekantoja muuta.
”Seuraan liittymällä ja koejäsenyyden aikana on myös mahdollisuus oppia ,kuinka temput tehdään. Auton rattiinkaan ei ole asiaa ilman koulutusta ja näyttöä osaamisesta.”
Ilman muuta seura on hyvä tapa oppia monia asioita, ellei lähipiirissä hyvää opettajaa ole.
Vaatimus pdottaa hirvieläinten määrää on helppo tehdä ,mutta toteuttaminen näissä olosuhteissa ei ole niin yksinkertaista. Suunnitelmallinen toiminta tuo lopulta parhaan lopputuloksen ,mutta prosessi kestää ,kun liikkuvat osatekijät vaihtavat paikkaa koko ajan.
Hirvikantaa on yritetty pitää aisoissa 50 vuotta ,mutta historiasta voimme lukea ,kuinka on onnistuttu. Haasteita on tullut koko ajan lisää ilmaston lämpenemisen ja asutuksen tiivistymisen ja liikkumisen lisääntymisen myötä. Syrjäkylillä ei puolestaan ole enää juuri ketään ,jotka pystyisivät vaikuttamaan hirvieläinten määrään eikä muualta ole apuja tulossa.Taajamiin on sitävastoin muuttanut maaseudulta erähenkistä väestöä ,jotka haluavat jatkaa perinteitään lähialueilla. Juuri tässä voi olla yksi syy eteläisen Suomen kasvaneisiin sorkkaeläinongelmiin. On kasvatettu riistan määrää ,että kaikki halukkaat pääsisivät metsälle . Tässä onkin sitten onnistuttu yli odotusten.
Tuohon Planterin perättömään väittämään riistakeskuksen moderaattorista pyytäisin Metsälehteä kohteliaasti puuttumaan. Väärän tiedon levittäminen ei ainakaan edesauta nimimerkin pyrkimyksissä oman asiansa puolesta. Tämä asia on toistunut varoituksista huolimatta jo liian monta kertaa. Eikä ole ainoa asia ,joka perustuu virheelliseen tietoon hänen viestinnässään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.