Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
”Noilla Planterin eväillä saadaan takuulla hirveläinmäärät rajuun nousuun”
Nyt kyllä herää kysymys, ettekö ihan oikeasti ymmärtäneet viestiäni? Rauhoittukaa hyvät herrat, lukekaa alla oleva linkki ja palatkaa edelliseen viestiini katsomaan mitä se voi merkitä rahallisesti.
Kyseessä ei ole Planterin eväät vaan Riistakeskuksen metsästyksen kaupallistamisen hanke, josta ei ole metsänomistajille edes kerrottu. Jos se toteutuu tulee taimikon kasvattaminen ja sen myötä metsätalouden harjoittaminen lopullisesti mahdottomaksi. Harrastajapohjalta toimivat seurat voivat saada keskimäärin sen 30 donan laskun, eli kaupallinen metsästys kaappaa vallan.
Ollaan kerrankin samassa veneessä molemmat häviävät. Ahneella on paskanen loppu, olisi kannattanut pitää riistakannat maltillisina, niin näin ei olisi käynyt.
Taas kerran saatiin suorittavalta vastaukseksi asian kieltämistä, mutta konkreettiset näkemykset jäi puuttumaan.
Tietysti joku omistaja voi olla hankala, mutta kuten Visakallo totesi, suorittavan seurankin alueella on taatusti erinomaiset edellytykset metsästää. Tällöin yhteistyö ei ole pullonkaula. Kun sidosryhmät tavoittelee nykyistä pienempiä tavoitekantoja, missään yhteydessä ylisuurien lukujen taustalla ei ole kerrottu olevan puutteellinen maanomistajien ja metsästäjien yhteistyö. Minulle tämä kertoo siitä, että suorittava käyt keskusteluissa vain toivotonta viivytystaistelua, jossa ainoa tavoite on pitää nykytilanteesta kiinni.
Kiinnostavaa on se, että kolaritilastot kelpaa tiedoksi kauriiden määrästä. Kun kolaritilastot kertoo hirvien määrän kasvaneen, se ei riitä perusteeksi olettaa hirvikannan kasvaneen ja lisätä kaatolupia. Ei, pitää selvittää, tutkia, seurata tilannetta ja laatia suunnitelmia. Eihän sitä tiedä, vaikka metsästyksen ajankohdan muutos kahdella viikolla olisi ajanut hirvet teille. Tai sudet. Tai taimikon hoitajat. Ehkä kuun asentokin vaikuttaa siihen. Sama juttu peuran osalta.
Metsäkauriiden määristä, tarkemmin sanoen niistä tehdyistä havainnoista, saa jotain osviittaa Luken riistakolmiolaskennoista. Niiden mukaan kanta on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut selvästi Rannikko-Pohjanmaan alueella. Siellä kaikki kolme hirvieläintä ovat suunnilleen tasoissa jälkien määrällä mitattuna. (www.riistakolmiot.fi/lajikehitys-grafiikka/?selected_season=winter) Tiheyskartan mukaan metsäkauris on edelleen painottunut etelään. (www.riistakolmiot.fi/tiheyskartat/?selected_season=winter)
Mikael Wikström kirjoittaa tuossa em. aitomaaseutu-linkissä, että hirven kokonaisarvo (siis ilmeisesti liha-arvo ja virkistysarvo) olisi 2700 euroa, vhp:n 600 ja metsäkauriin 400 euroa. Jos noista vähennetään vuotuiset vahingot, kuinka paljon menee miinukselle? Luke ja Suomen Riistakeskus koettavat laskea. Tuota selvitystä luetaan tarkkaan. ? (https://www.metsalehti.fi/uutiset/luke-ryhtyy-selvittamaan-hirvien-vaikutuksia/).
Jutun laskentaesimerkissä hirvieläimiä saatiin saaliiksi 15/1000 hehtaaria, ja jahdin kokonaisarvoksi saatiin sattumalta sama luku euroina eli 15 euroa per hehtaari (44000 euroa/3000 ha). Tuollainen luku ei mahdollista kovin suurta maa-alueen vuokraa ja tuollaisiin kaatojen määriin on mahdollista tällä hetkellä päästä vain etelässä. Jos nyt sitten tavoitteeksi asetetaan kauriiden ja hirvien määrien lisääminen muuallakin saaliin kuvat silmissä, muut haitat kyllä kumoavat hyödyt, mutta nehän tulevat kätevästi toisten tahojen maksettaviksi! 15 euroa per hehtaari on kovin pieni luku verrattuna esimerkiksi metsätalouden tuottoon Etelä-Suomessa.
Ymmärrän hyvin, että metsästyksellä on suuri yhteisöllinen arvo ja ulkoliikunnalla myös terveyttä parantava arvo, mutta nämä vaikutukset on varmaan mahdollista saavuttaa huomattavasti nykyistä pienemmilläkin kaatomäärillä? Jos metsänomistajilta kysytään kuten tuossa hankkeessa varmaan tehdään (?), minä vastaisin, että kunhan varmistatte metsätalouden harjoittamisen edellytykset, muuten saatte olla kuin ne kuuluisat Ellun kanat!
Kun kolaritilastot kertoo hirvien määrän kasvaneen, se ei riitä perusteeksi olettaa hirvikannan kasvaneen ja lisätä kaatolupia. Ei, pitää selvittää, tutkia, seurata tilannetta ja laatia suunnitelmia. Eihän sitä tiedä, vaikka metsästyksen ajankohdan muutos kahdella viikolla olisi ajanut hirvet teille.
Todellakin se metsästysajan siirto kahdella viikolla lisäsi hirvionnettomuuksia. Ainakin, jos kolaritilastoihin on uskomista. Mistäkö päättelin? Siitä, että syksyisten hirvionnettomuuksien määrä suhteessa tammi-syyskuun onnettomuuksiin kasvoi. Ratkaisu tilanteeseen on tietysti palauttaa entinen metsästysaika ja lisätä edelleenkin metsästystä. Vähenee onnettomuudet ja hirvet. Valitettavasti näin yksinkertainen ratkaisu ei kelpaa.
Jos täysikasvuisista sonneista on pulaa vinoutuneen sukupuolijakauman seurauksena, hirvien luonnollinen käyttäytyminen kiima-aikana ei toimi. Jos hirvilehmä sopivien sonnien puutteen takia joutuu uusintakiimaan, seurauksena on synnytys normaalia myöhemmin.
Jos lehmät eivät ole hedelmöityneet varsinaisena kiima-aikana vaan vasta uusintakiiman yhteydessä, näyttää siltä, että ne saavat yksöisvasoja useammin kuin kaksosvasoja.
Täyskasvuisista hirvilehmistä 60 prosenttia saa kaksosvasoja, mutta 21⁄2-vuotiaista vain noin 20 prosenttia. Iästä johtuva ero tuottavuudessa voi aiheuttaa sen, että kannassa, jossa hirvilehmien keski-ikä on 6,5 vuotta, syntyy noin 30 prosenttia enemmän vasoja verrattuna hirvikantaan, jossa lehmien keski-ikä on 3,5 vuotta.
Norjalainen tutkimus osoittaa, että kun kannassa on saman verran sonneja ja lehmiä, vasat syntyvät keväällä suhteellisen lyhyen ajanjakson sisällä, mutta mikäli sukupuolijakauma on vinoutunut, vasat syntyvät pitkän, aina heinäkuuhun asti ylettyvän ajanjakson aikana.
Oikeaan aikaan syntyneellä vasalla on yleensä noin viisi kuukautta aikaa syödä tarvittava määrä ravintoa ennen kuin syksy ja siten metsästyskausi on ovella. Tällainen vasa on suurikokoinen ja sen teuraspaino on noin 80 kiloa. Myöhään syntyneellä vasalla on sen sijaan ollut ehkä vain puolet tästä ajasta kasvaakseen riittävästi ennen syksyn tuloa. Sen paino saattaakin siksi olla vain noin 30–50 kiloa.
***
Toisin sanoen: sopivan kokoinen hirvikanta, jossa on suunnilleen sama määrä uroksia ja naaraita, jotka molemmat ovat ehtineet aikuisikään, tuottaa enemmän ja painavampia vasoja. Tasapainoisessa kannassa lehmät löytävät mieleisensä partnerin jo ensimmäisessä kiimassa. Metsästyksessä kannatta siis pyrkiä optimaaliseen ikä- ja sukupuolijakaumaan. Riistakeskus saa Lukelta tiedot alueiden hirvieläinkannasta, ja ohjeistaa riistanhoitoyhdistyksiä, jotka puolestaan ohjeistavat metsästysseuroja tähän suuntaan.
Tuo metsästyksen aloituksen siirto oli pakko tehdä, kun syksyt on liian lämpimiä eikä monilla seuroilla ole kylmätiloja eikä kunnollisia jahtivajoja. Vaikka hirvimafian touhuilua se on tuosta voidaan suoraan laskea paljonko se lisää jäävien hirvien kantaa. Jokainen koirien hirvenhaukuille varattu viikonloppu myös on pois pyyntimääristä ja niitä kokeita riittää.
Tuo metsästyksen aloituksen siirto oli pakko tehdä, kun syksyt on liian lämpimiä eikä monilla seuroilla ole kylmätiloja eikä kunnollisia jahtivajoja. Vaikka hirvimafian touhuilua se on tuosta voidaan suoraan laskea paljonko se lisää jäävien hirvien kantaa. Jokainen koirien hirvenhakuille varattu viikonloppu myös on pois pyyntimääristä ja niitä kokeita riittää.
Jos Tolpan porukalla ei ole kylmiötä eikä kunnollista lahtivajaa kuten porukoilla yleensä on, niin miksi muiden pitäisi siitä kärsiä. Eihän ole pakko aloittaa heti lupa-ajan alussa.
Toinen ongelma on se, että hirvillä on kesä- ja talvilaitumet. Kun hirvet aloittavat muuttoliikkeensä talvilaitumille siitä seuraa kesälaitumia käyttävien hirvien aliveroitusta ja vastaavasti ylipainetta talvilaitumille.
On jo seurattu noita vasapainoja pari vuotta, mutteivat ne ole nousseet kuten Ministeriö lupasi. Ovat päin vastoin laskeneet. Vaikka olisivatkin nousseet, niin ei sillä muutamalla lihakilolla ole mitään merkitystä pelkästään kolarihaittojen vuoksi.
Ainakin meidän mailla koirakokeet on järjestetty sellaiseen aikaan, ettei muutenkaan metsästettäisi. Riippumatta siitä pitääkö koirakokeista vai ei, niin niitä on tarpeen joka tapauksessa järjestää, jotta voitaisiin valita siitokseen parhaat yksilöt. Ainakin minun vähäisten havaintojeni mukaan hirvikoirien laatu on jatkuvasti kasvanut.
Hirvillä on erilaisia vaelluksia ja siksi yhden porukan toiminta saattaa vaikuttaa suuntaan tai toiseen. Joskus meillä on ollut metsät täynnä uroksia joskus naaraita. Jos kaikki porukat ampuisivat enempää valkaamatta, niin kokonaisuus tasaantuisi.
”Merkittävä osa metsänomistajista on metsästäjiä ja siten voivat vaikuttaa hirvieläinkantoihin.”
Merkittävä osa metsästäjistä varmaankin on metsänomistajia. Toisaalta merkittävällä osalla omistamisen tarkoitus on metsästysmahdollisuus ja riistanhoito, ei metsähoito ja puuntuotanto. Tällöin hirvivahingot eivät haittaa ja harmita.Yhdellä metsäomistaja riistaherralla näkyy oleva 5 ha metsää ja ruokintapaikka, sillä pääsee tilastoihin.
Täällä näkee toisinaan uudistuksen laiminlyönneen metsätilan myynti-ilmoituksissa ”mahdollisuus päästä metsästysseuran jäseneksi”.
Merkittävällä osalla metsästävistä metsäomistajista metsästyksen motiivi on pudottaa haittaa aiheuttavien eläinten kanta lain sallimaan minimiin. Kyse ei ole harrastamisesta. Esimerkiksi pitkään metsästystä harrastaneita on siirtynyt ”uusia fiiliksiä” saadakseen jousimetsästyksen pariin. Kaikkein parhaat jahtaajat siirtyvät tehottomaan tapaan metsästää.
Montakohan puuntuottaja-metsästäjää, joilla metsätalous on merkittävä tulonlähde kiipeilee puissa jousipyssyn kanssa? Eivät kiipeile he pudottavat tehokkaimmalla mahdollisella tavalla hirvikantaa alas.
Tässäkin ketjussa sivulla 14 kuvakaappauksessa riistanhoitoyhdistyksen metsäomistajajäsen kertoo tuohtuneena liian suuren hirvikannan vaikutuksesta, samassa kokouksessa oli useita metsänomistaja-metsästäjiä, jotka eivät hyväksyneet tällaista hirvipolitiikkaa. Heidän motiivinsa metsästykselle on laskea kantaa.
” rhy:n maanomistajajäsen: Totesi, että jos hirvikanta on liian suuri, se rassaa metsänomistajia. Ne HT-alueet, jotka ovat kovinpeltovaltaisia, niillä tiheys 2,5 on paljon”
”rhy:n metsänomistajajäsen:Totesi, että ollaan hakoteillä, kun hirvi määrää mille lajille metsä uudistetaan. Kuitenkin tämän vuoksi mäntymetsämaita laitetaan kuuselle ja menetetään tuloja tulevaisuudessa.”
”rhy:n maanomistajajäsen:Kertoi, että laskentapäivänä oli oitis tavattu 9 hirven porukka metsästä ja 5 hirven laumoina kulkijoita tavataan metsänhoitotöissä. Sudet siirtävät lisää hirviä talvehtimaan entisestään vahvalle hirvialueelle.Kun hirvikannan tiheys on kovin korkea, kannankehitys ei ole enää niin tasaista ja ennustettavaa”
Puuntuottaja-rivimetsästäjät haluavat hirvieläinkantaa alas, ongelma on, että he eivät ole intohimoisia metsästäjiä, jotka pyrkivät riistaorganisaatiossa päättäviin tehtäviin. Ne tehtävät on miehitetty ”suorittavan portaan klooneilla”.
Tästäkin Petäjistö-Matalan suuntaa antavan kyselyn tuloksesta näkee motiivit :
Timpalle sanoisin, esim. tänä viikonloppuna on varmaakin kymmeniä koirakokeita ja kaikki ne alueet ovat olleet pois pynnistä koko viikon ja nyt viikonlopun.
Siis ennen aloitettiin hirvenpyynti syyskuun viimeisenä lauantaina ja hirvimafian halusi sen siirtää, koska pyynti kuulemma häiritsee hirvien kiinaa eli lisääntymistä. Eli kanta pienenisi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.