Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
Tuollainen yhteen kohdistuva jatkuva kalvaminen ilman asiajohdanteista kiistelyä on vain täysin turhauttavaa. Ja turhaa. Täällä tottakai mielipiteet voi riirellä metsäaiheen ja oman taustankin metsäjohdanteen kautta mutta että yritetään vain tehdä toinen jotenkin alisteiseksi jatkuvalle pilkanteolle. Minusta metsäkansa on reilua väkeä jossa tapellaankin reiluin eväin eikä kalveta kuin lapamato. Varsinkin kun omaan persoonaan ei kuitenkaan päästetä ollenkaan kiinni kun ei kerrota itsestä mitään eikä edes mikä on johdanne tälle palstalle. Täällä on ennenkin ylilyöntejä ollut mutta pienen aikaa palstalla osallistuttuaan joko kadonneet tai alkaneet aivan hyväksyttävän asiaan perustuvan keskustelumoodin. Vaikka rönsyillen reippaastikkin mutta ei kokoajan samaa junnaavaa yhteen kohdistuvaa kalvamisviritystä.
Minä koen aina jotenkin onnistuneeni aihevalinnassani tai mielipiteessäni silloin, kun Haba ja/tai reva niistä aktivoituvat. Siinä mielessä nämä nimimerkit ovat minulle palstan suola.
A. Jalkanen: Just niistähän se hirvi ennenkin ravintonsa sai, mitä mainitsit. Niitä talviravinnoksi sopivia puita vaan oli paljon vähemmän ja ne oli hajallaan. Myöhemmin, kun ravintoa on tullut paljon enemmän ja sitä on saatavilla pienellä alueella, niin metsät myös elättää paljon suurempaa hirvikantaa. Siksi hirvikanta on niin paljon voinut yleensä kasvaakin. Se on varsinkin tärkeää hirven kannalta, että talvella sitä ravintoa saa vähällä liikkumisella. Siten se sitten ohjautuu usein sinne männyntaimikkoon, vaikka mänty ei se ensisijainen valinta muuten olisikaan, kun siellä on pienellä alalla paljon kelvollista syötävää.
Sen olen itse havainnut, että esim joenvarren ja metsäautoteiden penkkojen pajukot on houkuttelevimpia talviruokailumaita, jos niitä vaan on saatavilla, kuin ihan vieressä olevat männyntaimikot. Aina niitä ei vaan ole.
Kuten arvelinkin, Visakallon kantti kestää kaikenlaista. Onhan tämä välillä oikein viihdyttävää sanailua. Esimerkiksi mehtäukko on ollut kovassa vireessä viime aikoina.
Otsikko kertoo oleellisen. Lihan laskennallinen arvo oli tuosta 9 euroa kilolta eli 81 miljoonaa euroa. Mutta olisiko tuo sama virkistysarvo eli 124 miljoonaa saatavissa aikaan ilman ei-toivottuja ulkoisvaikutuksia menemällä vaan metsään, vaikka sieneen, marjaan, paistelemaan makkaraa kaveriporukan kanssa, metsästämään muuta kuin sorkallisia…?
”Tavoitteena on, että riistan tuloutettu taloudellinen arvo jakautuu maanomistaja-, metsästysseura- ja elinkeinotoimijoiden kesken reilusti ja läpinäkyvästi.”
Metsäluonnontuotteiden keräysarvo ( se osa joka marjoista, sienistä, jäkälästä ym. kerätään talteen) oli 2000-luvulla vanhan tapion taikakirjan tiedon mukaan n. 100 milj. € /vuosi. Hirvieläinten suurimmat haitat keskittyy E-Suomeen vhp:n liian suuren määrän takia . Pelkästään metsästävien ja metsänkasvattaja mo:en eturistiriita on iso ja vaikuttaa lähes ratkaisemattomalta, kun toiset pyrkii entisestään lisäämään ja toiset vähentämään elikoiden määrää. Pihapuutarhojen viljelijät saaristossa ja E-Suomessa lienee yhtä kyllästyneitä liian suureen peurakantaan kuin monet metsänkasvattajatkin.
Nythän pitää ottaa huomioon sekin, että ilmastonmuutos tuo uusia ongelmia metsänkasvatukseen ellei sekapuustoja pystytä kasvattamaan kuusikkojen sijaan. Lumitalvien väheneminen on lisännyt hirvieläinten menestymistäkin. Pystyvät liikkumaan entistä suuremmalla alueella. Siihen kun yhdistää vesakon kasvun parantumisen ja lisäruokinnan vaikutukset, niin ei ole ihme sorkkaeläinten aih. haittojen lisääntyminen. Aukkojen maanmuokkaus aiheuttaa nykyään vähemmän vesakoitumista ja hirven ruokaa kuin aiemmin , kun auraus oli yleistä. Kantojen nosto tosin lisää vesakoitumista mutta ei ole kovin suosittua enää nykyään .
Vh-peurojen aitaus olisi melko hyvä vaihtoehto, kun niitä ei muuten saada vähenemään riittävästi. Onhan niitä jossain isompiakin eläimiä kerätty aitauksiin tarhattaviksi syystä tai toisesta. Siinä olisi työllisyystöitä ymp. ja riistatalous – ihmisille muutamaksi vuodeksi. Laatia suunnitelmat ja pyydystää ylimääräset valkohännät aitauksiin. Nythän se ”aitaus” käsittää suuren osan koko maan alueesta. Kok. hyödyt olisi lopulta suuremmat kuin homman kustannukset.
Vielä yksi hirvien ruokapaikkoja lisäävä tekijä on ollut lehvästöruiskutusten lopettaminen joskus 70-luvun alussa . Myrkkyjen käyttö vesakontorjunnassa on muutenkin voinut vaikuttaa hirvien eliniän odotteeseen negatiivisesti. Mutta on joutanut lopettaa se kemikaalien kylvö silti, niitä myrkkyjä tulee muutenkin liikaa luontoon.
Tänä päivänä pitäisi siitä virkistysarvosta miinustaa myös metsästykseen liittyvän autoilla ajon hiilipäästöt. Taitaa nykyisin tulla keskimäärin aika monta ajokilometriä / lihakilo.
Kyllä on ollut mehtäukko aihetta, ja keskustelu on ollut ilahduttavan vilkasta.
Metsästys juontui jotenkin etsimättä mieleen kun luki Metsälehden uusimmasta numerosta suunnitelmia joutomaiden metsityksestä. Hintalappu voi olla kaikkine töineen jopa 5000 euroa hehtaarilta. Entäs jos ne eurot valuvatkin hukkaan eli sorkkaeläinten suihin? Pitäisikö kustannusarvioon lisätä varalta vielä alueiden aitaaminen?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.