Keskustelut Metsänomistus Metsästys

  • Tämä aihe sisältää 1,267 vastausta, 70 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten A.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 1,267)
  • Metsästys

    Merkitty: 

    Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.

  • Metsuri motokuski

    Se on kyllä tosiasioiden kieltämistä väittää etteikö nykyisellä metsänhoidolla olisi ollut vaikutusta hirvikannan kasvuun. Naaraiden hyvä talvikunto edesauttaa hyvää vasomistulosta. Toisaalta puutteellinen hirvikannan seurantajärjestelmä sekä huono tietoisuus hirvikannan kasvusta tuolloin aiheutti hallitsemattoman kasvun. Uskon että nykytietämys yhdessä oma riista järjestelmän seurannan kanssa antaa paremman tuloksen. Meillä ainakin hirvikanta pn pienin vuosiin.

    Timppa

    Hirvien talviruokailu on mielestäni varsin huonosti tutkittu asia.  Kuten olen usein kirjoittanut, niin joissakin kuvioilla kuusien seassa kasvavat männyt maistuvat.  Toisilla ei lainkaan.  Ainakin meillä puhtaat mäntytaimikot saavat olla käytännössä rauhassa ja hirvet ruokailevat varttuneissa metsissä alikasvustaimilla.

    Vaikka pystyttäisiin ennakoimaan ja käyttämään karkotteita, niin eipä siitä apua olisi, ellei hirvikanta olisi riittävän matala suhteessa taimikoiden ulkopuoliseen ruokasilumahdollisuuteen.

    jees h-valta

    Metsuri motokuski siis sitä mieltä ettei metsiä kuulu hakata eikä uudistaa eikä hoitaa koska se voi edesauttaa hirvikannan talvikuntoisuutta ja siten vasomista? Etköhän syö hiukan omaa leipääsi arvelusi perussanomalla? Tosiasioista puheenollen.

    Visakallo

    Useammassa yhteydessä on kerrottu, että hirvikanta olisi pienentynyt. Mikä siihen voisi olla syynä? Vaihteleeko hirvien lisääntyminen jostain muustakin syystä kuin ravinnon määrästä? Ymmärtääkseni kaatomäärät eivät ole olleet sen suurempia kuin aikaisemmin. Paikallisia eroja on, koska täälläpäin hirviä on aivan niin kuin ennenkin.

    Tolopainen

    Hirvien kaatolupamäärä ei perustu mihinkään faktatietoon eikä hirvien todellista määrää kukaan tiedä. Niitä oli 80-luvulla moninkertainen määrä nykyiseen. Kaatomäärä jää meilläpäin jo kolmannekseen niistä ajoista. Kyllä nuo sudetkin jo vie oman kiintiönsä. Niitähän ei ollut aiemmin länsi-Suomessa. Tuoreita syönnösjälkiä ei pahemmin taimikossa näkynyt eilenkään.

    Gla

    Mm: ”Se on kyllä tosiasioiden kieltämistä väittää etteikö nykyisellä metsänhoidolla olisi ollut vaikutusta hirvikannan kasvuun.”

    Onko joku noin väittänyt vai keksitkö ihan itse väitteen, joka ei pidä paikkaansa? Minä sanoin, että lain mukaan hirvikantaa säädellään kaatolupajärjestelmällä. Jos hirvien elinolosuhteet paranee, kaatolupia voidaan ja pitää lisätä. 70-luvulla näin ei ainakaan riittävästi tehty, koska hirvien kantakäyrä muistuttaa tämän hetken peurojen määrän kehitystä. Järjestelmä on aika neuvostoliittolainen, jos sen mukaan hirviä ammutaan vuosittain x kpl riippumatta siitä, mikä on kannan tuottavuus.

    ”Toisaalta puutteellinen hirvikannan seurantajärjestelmä sekä huono tietoisuus hirvikannan kasvusta tuolloin aiheutti hallitsemattoman kasvun.”

    Nyt alkaa kuulostaa paremmalta, vaikka ihan tarkkaan en tuohonkaan usko. Jostain on saatu tieto, jonka perusteella kanta on laskettu. Tietoa joko ei ole käytetty katolupien hyödyntämiseen tai sitten hirvikanta on tietoisesti haluttu nostaa nykytasolle kaatolupia panttaamalla. Niin tai näin, syy on tuossa organisaatiossa, eikä missään metsänhoitomenetelmissä. Eikä syy ole hirvikannan seurantajärjestelmässä, koska eihän seurantajärjestelmä saa kunniaa siitäkään, että se olisi alentanut 2000-luvun alussa ennätystasolle paisunutta hirvikantaa takaisin ns. normaalitasolle eli n. 100 000 suuruusluokkaan. Kantaa alennettiin, koska näin haluttiin tehdä. Oli käytössä oleva järjestelmä mikä tahansa.

     ”Uskon että nykytietämys yhdessä oma riista järjestelmän seurannan kanssa antaa paremman tuloksen. Meillä ainakin hirvikanta pn pienin vuosiin.”

    Eiköhän järjestelmät ole olleet riittävän hyviä vuosikymmenien ajan. Nyt on kyse sopivasta tavoitekannan koosta. Siinä metsästäjien ja sidosryhmien näkemykset poikkeavat kuin yö ja päivä toisistaan.

    mehtäukko

    Tv:n aamulähetykseen Hoskonen ja Lumiaro olivat sotkeutuneet saman pöydän ääreen. Ja kylläpä sll:n ukkeli oli tyhjän päällä jutuissaan. Kertoi mm.,että Portugalissa on pari tuhatta sutta, Espanjassa yli tuhat. Olkoon vaikka 5000, mutta jos/ kun ne ovat puhtaita elukoita ja pysyvät erämaissa, saahan ne olla.

    jees h-valta

    Susiahan me tarvitsemme paljon lisää että saadaan luontainen hirvieläinkannan säätelyjärjestelmä. Metsästäjäthän ovat luottamuksen jo pilanneet. Susi on varma koska tarvii jokapäiväisen ravintonsa ja onneksi hirvieläimet kuuluu ihan ykkösravintolistaan.

    Tolopainen

    Hirvikantaa arvioidaan hirviporukoiden havaintotietojen perusteella. No joo niihin merkitään jokunen havainto, jotta herrat ovat tyytyväisiä.

    Gla

    En minä nyt kuitenkaan kaipaa tällaisia uutisia:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.1212839

    Täysin turhaa kärsimystä niin koiralle kuin sen omistajallekin sekä turhaa työtä poliisille ja oikeuslaitokselle. Eikä taatusti edesauta metsästäjien työtä. Sellaista susilaumaa ei olekaan, että tämän seudun peurakanta siitä alenisi, saati hirvien määrä. Siihen tarvitaan sellainen määrä susia, että niiden ruokavalioon mahtuu jo muutama metsänhoitaja ja koulukyytiä odotteleva lapsi.

    Sen sijaan tavoite susien määrän vähentämisestä pitäisi kytkeä hirvieläinten määrän leikkaukseen. Silloin lopputulos olisi hyvä (ellei luontoväki tavoitetta torppaisi).

     

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 1,267)