Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
”Maamme runsaslukuisin sorkkaeläin ja ekologisilta vaikutuksiltaan merkittävin lienee edelleen poro. Seuraavaksi runsaimmat on nykyään valkohäntäkauris ja metsäkauris ja vasta niiden jälkeen tulee hirvi. Koska kauriskannat ovat runsaat etelässä ja lounaassa pienellä alueella, niiden haitatkin (maa- ja metsätaloudelle ja liikenteelle) keskittyvät sinne.
Hirvi on jakautunut kohtalaisen tasaisesti läpi maan ja sen haitat on saatu kovalla työllä vähenemään. Metsätalouden nuorista taimikoista vahinkoilmoituksia tulee kuitenkin edelleen ympäri maata; ne ovat nähtävissä riistavahingot-karttapalvelussa. Hirvikannan kokoon vaikuttavat nykyään myös runsastuneet susikannat, jotka huomioidaan kaatolupien määrissä.
Jos ei haluta että hirvieläinkannat ryöstäytyvät uudestaan käsistä, voidaan kannasta tehdä vähemmän naarasvoittoinen, urokset kun eivät lisäänny. Ryöstäytymisen vaara on olemassa, koska metsästysseurojen jäsenten ikärakenne on vanheneva. Seuroihin tarvittaisiin uutta verta. Monesti niihin ei kuitenkaan pääse mukaan ilman metsäomaisuutta. Lisäksi korkeat pääsymaksut ja harrastuksen sitovuus vähentävät kiinnostusta nuorten parissa.”
<p>Monet etläsuomen metsjät Käy pohjoissa hirvijahdissa Siinä ettisyys katoaa kuin olet maksanut lupamaksut Ilmiö korostuu kuin etelässsä et pääse seuraan Hirviporkuat vaatii.Maanomistusta tai massimiehiä jäseneksi</p>
Valkohäntien kohdalla näyttää kannan verotus käätyvän urosvoittoiseksi ja samaan suuntaan menee hirvienkin metsästys ,kun naaraita säästetään vasatuoton parantamiseksi. Näin se tuolla metsäpäässä tuntuu menevän ,vaikka riistahallinto seisoisi päällään naarsverotuksen puolesta.
Mielenkiintoinen uutinen borrelioosista osui MT:n palstalta silmiini. Pienet sorkkaeläimet ovat saaneet taudin levittäjänä synninpäästön. Eivät voi kantaa eikä levittää viimeisimpien tutkimusten mukaa bakteeria. Suurimmat syntiset olivat ( kuten olen joskus esittänytkin) supikoirat ,jänikset ja rusakot. Niissä viihtyy punkin ohella myös borrelioosia aiheuttava bakteeri. Pienien sorkkaeläinten tehometsästystä voi perustella ainoastaan taloudellisilla syillä. Terveydelliset putosivat tarkempien tutkimusten perusteella pois vaakakupista. Supi-ja rusakkojahteihin olisi sitävastoin lisättävä resursseja , jos terveysriskejä halutaan vähentää.
Riistahallinto on vuosia patistanut peurojen kohdalla naarasverotuksen kasvattamieen, perusteluna kannan tehokas pienentäminen.
Hirvien kohdalla naaraspainotteiseen verotukseen on patistettu uros-naarassuhteen oikaisemiseksi. Uroksia kuulemma liian vähän suhteessa naaraiden määrään. Työtä on tehty ohjeistuksen mukaan.
Lopputulos on ollut sama kummankin kohdalla. Peurakanta on pienentynyt ja hirvien vasatuotto on romahtanut. Perustelut vain olleet erilaiset vaikka hirvieläimiä kumpikin.
Kiitos suorittava vinkistä. Metsästäjä-ja Jahti-lehdessä on jo aiemmin puitu pienten hirvieläinten merkitystä punkkitaudeissa – Mikael Wikströmin ja Heikki Henttosen kirjoituksissa. Kjellanderin ja Wikströmin selvitystä (ei siis vertaisarvioitu tieteellinen julkaisu) on jo täälläkin muistaakseni aiemmin käsitelty, mutta kertaushan on opintojen äitee.
Tieto siitä että kauriiden veri ei oikein sovellu borreliabakteereille ei ole uusi ja siinä viitattiin siis aiempaan tutkimukseen.
Miksi pienet hirvieläimet sitten ovat tärkeitä punkkien elinkierrossa: aikuiset punkkinaaraat eivät mielellään ota verta pienistä eläimistä. Niistä ne saavat vähän verta ja syntyy vähän munia; sen sijaan hirvieläimistä saa paljon verta ja lisääntyminen sujuu hyvin. Siksi hirvieläinten määrä vaikuttaa punkkienmäärään luonnossa. Tästä on jonkin verran tutkimusnäyttöä Pohjois-Amerikasta valkohäntäpeuran osalta ja Ruotsista metsäkauriin osalta.
Punkin kannalta optimaaliseen tilanteeseen näyttäisi riittävän kohtalaisen alhainenkin kanta, joten punkkien määrä ei kasva loputtomiin vaan jää tietylle tasolle. Siinä mielessä Maaseudun Tulevaisuuden juttu on siis oikeassa: hirvieläinten kannan ollessa runsas, varovainen vähentäminen ei riitä avuksi. Mutta tämä ei tarkoita etteikö kauriskantojen kasvu Keski- ja Pohjois-Suomessa heikentäisi kansanterveyttä, vaan kyllä ne tuovat mukanaan kasvavan punkkien määrän sinnekin missä ongelma on vielä nyt vähäisempi.
Julkaisussa mainituista eläimistä jäniseläimet ovat hyviä punkeille lisääntymisalustoiksi. Vaikka supikoirakin mahdollisesti on, sillä on kaksoisrooli: se on hyödyllinen samalla lailla kuin muutkin keskikokoiset myyränsyöjät: näätä, kettu ja ilves. Borreliabakteerin kantajat kuten myyrät ja jänikset ovat tärkeitä borreliabakteerien määrälle luonnossa.
Ihmisen riskiin saada borrelioosi vaikuttavat molemmat edellä mainitut eläinryhmät, koska riski riippuu bakteereja mukanaan kantavien (infektoituneiden) punkkien määrästä luonnossa. Niiden määrä riippuu siis sekä siitä kuinka paljon punkkeja syntyy että siitä kuinka moni niistä infektoituu.
Tässä oma tämänhetkinen käsitykseni, alan tutkijoilla on tarkempaa tietoa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.