Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
En tiedä maissin sopivuudesta villieläimille, mutta säkkien päällä lukee suurilla kirjaimilla selvällä suomenkielellä ”RIISTAMAISSI”. Varmasti maissia käytetään myös kyyhkyjen houkutteluun, mutta koko syksyn ja talvikauden, aivan kesään asti sitä näyttää olevan kaupoissa tarjolla.
”Vaikka kuinka Gla:ta harmittaa ,ravintovarojen lisääntyminen on vaikuttanut hirvkannan kehitykseen”
On tietysti, senhän totesin jo itsekin. Mutta koska kannan hallintaan on olemassa lakiin pohjautuva järjestelmä ja koska se ottaa huomioon kannan tuottavuuden ja luontaisen poistuman, ravintovarat ei yksinkertaisesti voi olla pääsyyllinen hirvikannan kasvuun. Olen hämmästynyt, miten tinkimättömästi teet tuosta järjestelmästä naurunalaista.
”Veroleimikoista muodostuneet normaalia laajemmat uudistualueet tuottivat ravintoa ylenmäärin. Myös laman seurauksia paikkailtiin avohakkuin.”
Ei näy hakkuutilastoista tuollaista ilmiötä.
Kuten siis totesit, seuranta petti ja nyt vielä metsästäjien vähentyminen uhkaa kehitystä. Ravinnon määrä ei ole syyllinen tapahtuneeseen. Toisaalta kun kuitenkin ravintoa riittää, sitähän metsästäjäorganisaatio tarjosi lääkkeeksi hirvituhoihin. Melkoisessa disinformaatiotulvassa siis elämme. Sääliksi käy niitä päättäjiä, joilla ei omakohtaista kosketuspinta aiheeseen ole ja joutuvat tämän hybridivaikuttamisen uhreiksi.
Vaikka meidän kylä ei välttämäti olekkaan Suomi pienoiskossa….
1990- luvun puolessavälissä puukauppa oli lähes pysähtynyt..
Ravinnon määrä ei ole vuosikymmeniin lisääntynyt,vaan on pysytellyt hyvin alhaisena..,tämä johtuu siintä että metsät ovat varttuneita..,nyt toki siihen on tulossa muutos,koska hakkuut ovat ennätystasolla..,täytyy mennä 50-60 luvulle milloin on viimeeksi näin paljon metsää hakattu..
Toki edelleenkin olen ainoa joka puhtaan männyntaimikon perustaa..,tosin sorkkaeläinten mielen pahoitan tricoa ruiskuttamalla…
Tuskin se peurakantakaan sen takia täällä räjähti,että ravintoa olisi mielen määrin..,yksi osatekijä on se että ravinnon puute on ne saanut liikkeelle..,toinen osatekijä suotuisat talviolosuhteet…,kolmatta osatekijää minun ei tarvitse edes kertoa..,tiedätte kyllä..
Mahtaako olla järjestelmän vika ,jos patisteluista huolimatta pyyntilupia jää vuosittain käyttämättä yli 20%? Järjestealmä on tehnyt kovasti töitä sen eteen ,että hirvikanta on saatu puolitettua nykyiselle tasolle. Olisi ollut värkeissä varaa isompaankin pudotukseen ,mutta metsästäjät ovat tahollaan alkaneet jo rajoittaa metsästystä omatoimisesti omiin havaintoihinsa perustuen. On todettu ,että talvikantana yksi uros ,yksi naaras ja yksi vasa ovat keskimäärin sopiva määrä tuhannella hehtaarilla. Ne eivät syö ketään vararikkoon.
Ravintoresurssit toki mahdollistavat kannan nopeankin kasvun ,jos ote alkaa herpaantua. Pyyntilupia on edelleen käytössä reilusti tarpeeseen nähden ,kuten oli silloinkin kun hirvikanta lähti edellisen kerran kasvuun runsas 10 vuotta sitten. Lupien kyttöaste oli silloinkin pitkään 80%:n tuntumassa, vaikka niitä oli vähemmän tarjolla. Käyttämällä tarjolla olevat luvat ,kanta ei olisi kovin paljoa kasvanut.
Ruuhkasuomen hirvieläintilanne on oma lukunsa. Siellä toiminnan kaupallisuus on muovannut tavoitteita eri suuntaan. Jos on kysyntää ,on lisättävä tarjontaa. Niukoilla riistavaroilla ei bisnekset etene.
Ei käyttämättä jääneet luvat ainakaan maanomistajista ja ravintovaroista johdu.
En usko, että ruuhka-Suomen hirvikantaan kaupallisuus vaikuttaa. Valtaosin ollaan tavoitteessa. Samaa mieltä ollaan kaupallisen metsästyksen kyvystä leikata kantaa.
Nyt on ollut tarjolla ainakin ravintovarat, raivausrästit, ruuhka-Suomen kapallinen metsästys, ruuhka-Suomen metsästäjien suuri määrä, muun Suomen metsästäjäkato ja saalisvarmuuden puute syiksi hirvikannan hallinnan ongelmiin. Noista voi valita aina tilanteeseen sopivan.
Jos minulla olisi valtuudet, niin kehittäisin valtakuntaan sellaisen riippumattoman tahon, joka selvittäisi kulloisetkin todelliset hirvieläinmäärät. Nykyinen systeemi on lähes täysin metsästäjäpiirien omissa käsissä, ja sieltä saadaan juuri sellaisia lukemia kuin se heidän kannaltaan on tarkoituksenmukaista. Valitettavasti siinä toisessa rinnakkaistodellisuudessa elävät sitten ne metsänomistajat, jotka kaikista hoito- ja torjuntakeinoista huolimatta kärsivät merkittävistä hirvieläintuhoista.
Visan mielestä siis jonkun uuden, riippumattoman tahon valtuutus riittäisi. Hoitaisikohan tämä taho homman pyyteettömästi ilman rahoitusta? Tuskin, ja valtiolla on rahat tiukassa. Näillä mennään vielä pitkään.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,241 - 1,250 (kaikkiaan 1,267)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.