Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
Näyttää Visakallon metsien hiilijalanjälki olevan aika iso. Bensaa palaa enemmän kuin energuapuista tulee uusiutuvaa energiaa. Jos bensaa kuluu 50l/ha. Kannattais tehdä jotain sahan säädöille, vai vuotaako kombikannu.
Hirviporukat joutuvat tekemään kuten riistametsällä ohjelmassa, laittoivat ruuaksi närheä, kun isompaa saalista ei tullut. Hiukan jäi sitkeäksi, varislintu vaatii pitkän kypsennys ajan.
Olisikohan alettava oikein pitämään kirjaa hirvihavainnoista? Lähes päivittäinhän niitä täällä näkee, joskus käy vain niin, että tapaa aamulla taimikosta vielä lämpimät makuupaikat ja kuulee rutinan lähistöltä, kun hirvet poistuvat. Tätä ei kait lasketa hirvihavainnoksi, kun itse hirviä ei näe?
Kun miettii, keitä Suomen metsissä nykyisin liikkuu, ei tarvitse ihmetellä kirjattujen hirvihavaintojen vähäisyyttä. Marjastajat ovat Kauko-Idästä ja istuttajat ja raivaajat Itämeren eteläisemmiltä valuma-alueilta. Kotimaiset konemiehet keskittyvät omiin töihinsä, ja muut metsähommat hoidetaan ilmakuvien avulla. Kaikkein kovimmat metsien miehet tekevät työpäivänsä huoltoasemilla. Yhä suurempi osa metsästäjistäkin asuu aivan muualla kuin missä ne itse metsästysmaat ovat. Tietkin ovat nykyisin niin kovapintaisia, ettei niissäkään sorkanjäljet enää näy!
Hirvet tulevat mieluusti vasta raivattuihin taimikoihin ruokailemaan tuoreista vesojen katkaisupinnoista lähtevän tuoksun houkuttelemana. Lehtipuuvesakon latvukset ,jotka monilla raivaustyömailla ovat olleet aiemmin jo hirvien ulottumattomissa , ovat raivauksen jälkeen sopivalla korkeudella syötäväksi.
Aika kevyellä pohjalla Visankin havainnot ovat ,jos vasta nyt on aikomus ruveta pitämään niistä kirjaa. Jotta kirjanpidosta olisi jotain apua ,pitäisi tietää myös kirjatun elukan ikä ja sukupuolikin. Tätä nimittäin metsästäjät joutuvat pohtimaan toteuttaessaan valikoivaa metsästystä niukan kannan tilanteessa tavoitteena jättää metsästyksen jälkeen yksi uros ,yksi naaras ja yksi vasa tuhannelle hehtaarille. On myös hyvä tietää ,mikä otus on jäljet jättänyt ,että ei lasketa koiraa sellaisten ”jakeiden” jäljille ,joiden suunnitelman mukainen kaatokiintiö on täynnä.
Pienenä tarkennuksena edelliseen voin antaa vinkin ,että hirviporukat ovat erityisen kiinnostuneita vasoista. Juuri niiden puuttumisen seurauksena annetut kaatokiintiöt eivät täyty. Kaatoprosentit lasketaan kokonaisista pyyntiluvista , mutta pääluvuksi muutettuna onkin käytettävä kerrointa kaksi ,kun yhdellä pyyntiluvalla voi kaataa kaksi vasaa. Juuri se vasojen osuus suunnitelman mukaisista pyyntiluvista jää lähes poikkeuksetta vajaaksi. Aikuiset hirvet kaatuvat aina ja uroksia jostakin syystä jopa suosituksia enemmän.
Bensankulutuksen ihmettelijöille heitän kysymyksen: Mihinköhän minä mahdan käyttää sen kolme kpl neljän litran pyttyä Huskun 2-tahtiöljyä vuodessa, kun talossa ei ole muita 2-tahtivehkeitä kuin sahat? Ainakin ruoanlaitossa on meillä käytössä ihan muut rasvat, eikä emännän kanssakaan harrasteta ainakaan mitään öljypainin tapaista.
Lähinnä mietin tuota 100 päivän suoritusta. Taitaa olla n 6 tankillista ammattisahalla joka päivä. Hurjalla saattaa onnistua, mutta ei niitä montaa kyllä löydy.
No uusimmassa huskissa näkyy olevan yli litran tankki?
Raivattaavaakin pitää olla sata hehtaaria tai hommat pahasti myöhässä. Oikea-aikaisessa raivauksessa ei kulu bensaa hehtaarille kuutta tankkia enempää.
Suorittava: ”Jotta kirjanpidosta olisi jotain apua ,pitäisi tietää myös kirjatun elukan ikä ja sukupuolikin. Tätä nimittäin metsästäjät joutuvat pohtimaan toteuttaessaan valikoivaa metsästystä niukan kannan tilanteessa tavoitteena jättää metsästyksen jälkeen yksi uros ,yksi naaras ja yksi vasa tuhannelle hehtaarille. On myös hyvä tietää ,mikä otus on jäljet jättänyt ,että ei lasketa koiraa sellaisten ”jakeiden” jäljille ,joiden suunnitelman mukainen kaatokiintiö on täynnä.”
Vaikeaksi menee, jos hirviporukalla pitää olla tarkka tilasto alueen hirvistä metsästyksen jälkeen. Ennen metsästykseen on lähdetty katsomaan, saadaanko saalista. Jos jossain on hirvi nähty, sen perään lähdetään. Ennen laukausta varmistetaan, sopiiko kohde lupaehtoihin. Alkukaudesta pääsääntöisesti kaikki kelpaa, harvoilla on lupa vain uroksen tai naaraan tai vasan kaatoon. Ne kaadetaan, mihin luvat oikeuttaa. Silloin jää oikea kanta metsään. Mutta jos ennen jahtia ei ole tietoa siitä, montako naarashirveä jollain muutaman tuhannen hehtaarin alueella ja jos ollaan sitä mieltä, että hirviä on liian vähän, ei niistä havaintojakaan tehdä. Mieluummin jäädään kasvattamaan kannan kokoa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,121 - 1,130 (kaikkiaan 1,267)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.