Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
Helppoa olisi hirvenpyynti jos hirvet jäisivät kiville päivä kausiksi toljailemaan. Varsin yleinen tilanne on, että hirvistä on aamuhämärissä kuvat kiveltä, mutta hirvet löytyvät parin kilometrin päästä. Samoin lumikelillä, jolloin on varmempi todeta, että samat aamuyöllä kivelle tulleet hirvet ovat päivän valjettua jo kaukana kivistä. Suositun kiven ympäriltä kyllä maa tallentuu ja sille tulee polkuja, mutta siltä myös lähtee polkuja. Lahovikaisia en ole kyllä hirvien tekemänä vielä tähän päivään nähnyt. Mutta ehkä siitäkin pitäisi kehittää uusi korvausperuste.
Raivattavaa Visan tiluksilla on ollut reippaasti. Pari vuotta sitten Visa tuskaili ihan julkisesti,kuinka hankalaa ojanvarsien pöheiköiden raivaus on. Ja 500 bensalitran polttaminen vuodessa vaatii jo suuria pinta-aloja ja rutkasti rästejä joukossa ,ellei osaa bensoista lurauteta auton tankkiin. Oikea-aikaisiin raivauksiin riittää paljon vähäisempi määrä.
Voithan visakallo kieltää nuolukivien sijoittelun. Ihan samalla lailla kun metsähallitus on kieltänyt riistakamerat. Mitään takeita ei tietenkään ole säästyykö koivikko. Onhan tuo 500 l litraa vuodessa melkoinen määrä jos sen visakallo sahassa polttaa joka vuosi. On siellä sahaamista.
Minä oon nakellu aina suoraan menemään nuolukivet jos on ilmestynyt männyntaimikoiden lähelle, samoten sen tolpan katkassu samalla. Ei ne niitä enää minun maille kyllä sitte laitakkaan.
”Lahovikaisia en ole kyllä hirvien tekemänä vielä tähän päivään nähnyt.”
Kun maa on tallottu paljaaksi ja kuusikossa puiden juuret näkyvissä, riski juurikäävälle on suuri. On enemmän todennäköistä kuin epätodennäköistä, että kuuset saavat tartunnan. Tai jos vaikutat Lapissa, siellä juurikääpää ei vielä taida olla. Etelässä menee helposti leimikosta 30% lahoksi. Jos kasvattaa seuraavankin sukupolven kuusta, menee 1,5-kertainen määrä. Siitä voi alkaa pohtia suhtautumistaan juurikääpään.
Suorittava: ”Vaikka puhutaankin metsätaloudesta , puolet maamme taimikoista on huonolla hoidolla ja niihin ne vahingot tilastojen perusteellakin enimmäkseen keskittyvät.”
Turha silti on kasvattaa hoidettujen taimikoiden tuhoriskiä. Se nyt vaan kannattaa ymmärtää, vaikka metsästyksen edunvalvojana toimiikin.
”Korostan vielä ,että kiven päällään pitävä ”kameratolppa” kerää aktiivisesti havaintoja ,jotka eivät päädy tilastoihin ,mutta ovat käyttökelpoisia operatiivisessa toiminnassa. Ei kiveä eikä kameraa jolloin havaintoja ei kerry. Tällöin myös metsästysaktiivisuus luonnollisesti laskee , kun tullaan johtopäätökseen ,että riistaa on niukasti. Metsästäjä uskoo vain näkemäänsä.”
Sanotaan sitten miten asiat on. Hirviä houkutellaan metsästäjien tarpeisiin, taimikkotuhoriski ei ole kiinnostava asia jos kiviä laitetaan alueelle, jossa taimikoita sijaitsee. Täällä niitä on kaikkialla eli nuolukiville sopivat paikat on vähissä.
Itselläni on tältä vuodelta jo useampi havainto hirvistä, vaikken niitä kameralla nuolukiviltä seuraakaan. Ja vaikken hirviä näkisikään, mutta näen tuoreet jäljen, voin uskoa siinä horven äskettäin olleen. Kelpaako metsästäjille vain näköhavainto eläimesta?
Gla:n asuinympäristössä taitaa olla hiekkapintaisia teitä. Täällä suurin osa teistä on päällystettyä tai tiukaksi pakkaantunutta mursepintaa ,joista kummastakaan ei hirven jälki erotu kovin helposti. Kylät ovat myöskin autioituneet ,jonka seurauksena ympäristöä seuraavat silmäparitkin ovat vähissä .
Varmimmin hirven löytää koira ,jos aina sekään. Moni metsästäjä ei enää nykytiheyksien vallitessa nää ainuttakaan elävää hirveä koko syksynä. Toki niitä voi osua silmiin jahtikauden ulkopuolella ja jossakin muualla ,kun siellä missä metsästetään. Havaintona ne ovat kuitenkin merkityksettömiä. Jatkuvasti päivystävät kamerat nuolukivien läheisyydessä antavat edes jonkinlaisen kuvan metsässä vallitsevasta tilanteesta.
Oman seuran toimintatavoista voin kertoa sen verran ,että metsälle lähdetään loppusyksystä vain varmojen havaintojen perusteella. Muuten ollaan toisissa askareissa. Ja mistäpä muualta se varma havainto tulisi ,kun kiven vieressä päivystävästä kamerasta. Sekään ei takaa ,että kuvattu kohde päätyy eräksi. Saman voi todeta niillekin ,jotka kuvittelevat dronen olevan mullistava mahdollisuus jahtien toteuttamisessa. Kuvasta on pitkä matka pataan .
Eiköhän jokainen ojanvarsia raivannut tiedä, että se on melko työlästä hommaa. Eipä se nyt kovin isoja pinta-aloja vaadi, kun on jo muutama kymmenen kilometriä metsäojia yhteensä. Niissä on pahus vieköön vielä niitä laitoja tuplamäärä. Jokainen raivauksia tekevä myös tietää, ettei 500 litraa sahabensaa vuodessa ole mikään ihmeellinen määrä. Minulla menee siihen parisataa päivää vuodessa, paatuneemmilla raivaajilta puolta vähemmän. Mitä nuolukiviin tulee, niin voisinhan minä ne omilta mailtani poistaa, jos niitä sinne joku laittaisi. Toisten mailta en kyllä mene niitä poistamaan.
En minä hirvien jälkiä sorateiltä löydä, vaan metsästä. Jos nuolukivet osataan kulkureittien varrelle sijoittaa, johan on kumma ellei näiltä poluilta hirvien jälkiä löydy.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Esillä 10 vastausta, 1,111 - 1,120 (kaikkiaan 1,267)
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.