Keskustelut Harrastukset Metsästys on rahanarvoinen mahdollisuus

  • Tämä aihe sisältää 46 vastausta, 21 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta sitten Tikkula toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)
  • Metsästys on rahanarvoinen mahdollisuus

    Merkitty: 

    Tervehdys!

    Metsänomistajat hallitsevat metsästysoikeuksia, jotka ovat jossain määrin unohdettu, mutta erittäin helppo tapa saada lisätuottoa omistuksilleen. Metsästysoikeus on erityisesti suurempien asutustihentymien lähellä hyvinkin arvostettu mahdollisuus, sillä yhä useampi metsästäjä asuu kaupungeissa maaseudun taakse jätettyään. Toisaalta metsänomistajat eivät välttämättä itse enää niin usein ole metsästäjiä, ja metsä onkin enemmän tai vähemmän sijoituskohde.

    Oletteko miettineet, ettei nykyinen metsästysseurajärjestelmä valitettavasti ihan hirveän hyvin vastaa tähän muuttuneeseen maailman tilanteeseen? Metsästäjissä löytyy vino pino halukkaita laittamaan rahaa peliin, että pääsee metsälle, koska seuroihin pääsy on tehty todella vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi paikallisten pienten piirien toimesta. Riittävän iso maaläntti ja riittävän hyvältä paikalta hirviajon kannalta on käytännössä useimpiin asutustihentymien lähellä oleviin metsästyseuroihin ainoa tie. Ja niitähän onkin sitten usein tarjolla… Ne maanomistajat, jotka eivät itse metsästä eivät tästä nykyisestä järjestelmästä ihan hirveästi saa muuta kuin ehkä sen lihakimpaleen sattumalta maalle ammutusta hirvestä. Erityisen mielenkiintoista tästä asiasta tekee vielä sen, ettei pienriista ole useille seuroille ollenkaan se juttu. Tähän sektoriin löytyy kuitenkin myös halukkaita metsästäjiä. Nykyisellä järjestelmällä on kiistatta paikkansa, mutta ehkä tähän voisi tuoda uusia tuulia mukaan.

    Olemme tässä pienellä piirillä lähteneet edistämään omasta mielenkiinnostamme hanketta, jonka tarkoituksena olisi saada kohtaamaan nämä metsästäjät ja maanomistajat, jotka eivät välttämättä koe saavansa nykyisestä järjestelmästä haluamaansa ja jossa voisi määritellä jokainen itselleen sopivat ehdot metsästysoikeuden luovuttamiseen. Olemme nyt siinä vaiheessa, että tarvitsisimme maanomistajia mukaan kehittämään ratkaisua. Jos aihe kiinnostaa tosissaan ja haluat lisää tuottoa metsällesi niin, voit laittaa minulle sähköpostia osoitteeseen matiassiponen@gmail.com. Täälläkin toki voi heittää yleistä kommenttia. Ihan olisi mukava kuulla palautetta, kun yhteisen eteen ja harrastusmielessä tätä toistaiseksi viedään eteenpäin.

  • A.Jalkanen

    Kolme pointtia.

    1. Metsästysmatkailijoita varmaan tulisi Keski-Euroopasta, kun tarjoaa kokonaispaketin, jossa on metsästys, kuljetus, majoitus ja ruokailut. Helpoimmin tällaisen saa aikaan suuren maaomaisuuden haltija – kotimaiset kartanot ovatkin jo mahdollisuutta hyödyntäneet.

    2. Pienriista on mielenkiintoinen kysymys. Mitä lajeja on ajateltu voitavan myydä? Metsäkanalinnut ovat vähissä verrattuna viime vuosisadan alkupuoleen; saisivat mielellään runsastua. Kettu ja näätä tarvitaan myyräkannan torjuntaan. Laajemmin metsästettäviksi jäisivät sorsat, jäniseläimet ja vieraslajit – minkki ja supikoira. Kuulemma pienpetojen poisto ei kiinnosta, ellei samalla saa metsästää sorsia. Jos sitten itse omistaisi alueen, kuten lintukosteikon, voi järjestää vieraslajien torjunnankin mieleisellään tavalla.

    3. Jos tulisi uudistus, jossa poistetaan valkohäntäpeuran kaatoluvalta 500 hehtaarin pinta-alavaatimus, niiden ja metsäkauriin metsästystä voisi tehdä ja jopa myydäkin pienalueilla ruokinnalta. Pitäisi vain varmistaa että ampujat osaavat asiansa. Kaadot tulisi hoitamaan luotettava organisaatio jolla olisi yhteistyö paikallisten seurojen kanssa ongelmatilanteita varten.

    suorittava porras

    Kaupallisen metsästyksen jäljiltä siivottavaa riittää. Paksu rahapussi ei takaa metsästyksellistä osaamista . Tähän voi saada vahvistuksen esimerkiksi Lapin paikallisilta metsästäjiltä kysymällä. Kun rahan voimalla mennään metsälle ,etiikka, säännöt ja hyvät tavat pyrkivät unohtumaan. Yhtiöiden edustusjahdit ovat oma lukunsa ,joiden tapahtumista visusti vaietaan .

    Pinta-alojen pienentäminen ei ole ratkaisu. Isommilla pinta-aloilla on helpompi toteuttaa suunnitelmallista metsästystä ja ongelmatilanteet hoituvat yhden organisaation sisällä. On ihan riittävästi kokemusta siitä ,että lisääntyvä rajapinta lisää kitkaa ja haittaa yhteistyötä ja metsästyksen sujuvuutta. Ehdoton ei pyyntialueiden pienentämiselle ,mikäli suositustiheyksiin halutaan päästä.

    Vaiska

    Erittäin hyviä vastauksia sekä pohdintaa. Molemmat tavat toimia varmasti sopii tähän kenttään. Osa haluaa nimenomaan luoda kahdenvälisiä sopimussuhteita metsästäjän ja maanomistajan välillä, osa arvostaa nykyisen seuratoiminnan kaltaista metsästyskulttuuria. Ideana tässä aloituksen tavassa ei olekaan, että joku kolmas osapuoli tarjoaisi metsästysmatkoja tms., vaan sopimussuhteessa olisi metsästäjä ja maanomistaja suoraan. Silloinhan maanomistaja ja metsästäjä sopivat rehdit pelisäännöt metsästykselle ja kenties rahakin liikkuu siinä välissä.

    Metsästysseurakulttuurilla on perinteensä ja tarjoaa yhteisöllisyyttä paikallisille. Tämä on arvokasta toimintaa. Kaikkia tämä ei kuitenkaan palvele nykyisellään, joten siksi vaihtoehtoisia toimintatapoja syntyy.

    suorittava porras

    Kokemuksesta sanon ,että uuden seuran perustaminen jonkun toisen alueelle ei ole ihan helppo rasti. On tapauksia ,että hankkeessa on päästy juuri ja juuri alkuun ja saatu purettua muutama vuokrasopimus. Metsästykseen vaadittavaa minimipinta-ala on jäänyt ponnisteluista huolimatta vajaaksi. Lopputuloksena se ,että vuokratuilla tiloilla ei voi metsästää kukaan. Vanha sopimus on purettu ,eikä uusi täytä minimivaatimuksia pinta-alan suhteen. Kuluu helposti vuosia tai jopa vuosikymmen henkisten arpien paranemiseen ja turhan yrityksen tuloksena vuokrattujen maiden palautumiseen metsästyskäyttöön. Eri systä metsästyskelvottomia alueita on jo nykyään  aivan liikaa. Enempään ei ole varaa ,jos halutaan pitää riistakannat hallinnassa. Raha ei ole ratkaisu ihan kaikkeen.

    Perassic Park

    En minäkään mistään periaatteellisesta syystä täysin hanketta tuomitse. On kuitenkin huomioitavan asia että maat ovat usein jo vuokrattu. Tällöin näiden sopimusten ostelu rahalla johtaa juuri Suorittavan Portaan epäilemään tilanteeseen.

    Usein seuroilla on historian aikana tehtyä työtä valtavasti. -On toimiva hallinto, riistankäsittelytiloja, kyttäystorneja, laavuja, kokoontumispaikkoja ja välineistöä peijaisiin.

    Työmäärään nähden pääsee näihin osallistumaan aivan lastenlipulla, vaikka olisikin joku seuraanliittymismaksu.

    En näe ongelmana jos ja kun seuraan pääsyyn on jotain kriteerejä. Kun pääsee tuollaiseen ’katettuun pöytään’, on luonnollista että tuo tällöin itse mukanaan myös jotain.

    Totta toki on ns. maattomien metsästäjien ongelma. Kuitenkin valtion maille on mahdollisuus hankkia lupia aina hirveä myöten.

     

    mehtäukko

    Kahden edellisen linjoilla.

    Onhan monikymmenvuotiset suhteet oikein toimien hitsanneet perinteelliset seurat ja kylät. Se pohja kehittyy mihin on tarve.

    Gla

    ”En näe ongelmana jos ja kun seuraan pääsyyn on jotain kriteerejä. Kun pääsee tuollaiseen ’katettuun pöytään’, on luonnollista että tuo tällöin itse mukanaan myös jotain.”

    Seurojen, puhutaan sitten metsästyksestä tai urheilusta, toiminta pyörii tietysti talkoovoimin. Tällöin ajatus siitä, että jäsenenä saa jotain on vaikea. Pitäisi ajatella, että miten osallistuu seuran toimintaan, jotta siinä olisi jatkuvuutta ja entisten aktiivien ikääntyessä tilalle kasvaisi uusia. Lienee metsänomistajalle helposti ymmärrettävä asetelma.

    Vastikkeelliset vuokrat johtaisivat siihen, että kaikkia tiloja ei jatkossa vuokrattaisi. Toiminta keskitettäisiin metsästyksen kannalta parhaille paikoille. Vastikkeellisuus toisi myös ongelmia koettuun velvollisuuteen päästä tavoitekantoihin. Kun kiinteistöveron yhteydessä puhutaan jokamiehenoikeuksista, yhtä lailla rapauttaisi metsästysmaiden maksullisuus halukkuutta pitää kantoja kurissa. Osallistukoon hyödyn saaja talkoisiin.

    jees h-valta

    Miten halukkuus kantojen kurissa pitämiseen voi rapautua jos sitä ei ole ollutkaan?

    v-p

    Jaa, eihän tässä mielestäni ollut kyse siitä, että metsään päästetään vieraita kaupallisia ryhmiä, vaan siitä, että ei metsästysoikeus voi olla ilmaista kenellekään. Toisaaltaan korvausta metsästysoikeudesta ei tarvitse välttämättä suorittaa euroilla. Ei tällä avauksella ole myöskään mitään tekemistä seuran jäsenyyden tai jäseneksi pääsemisen kanssa.

    mehtäukko

    ”jotka eivät välttämättä saa haluamaansa…määritellä jokainen itselleen sopivat ehdot metsästysoikeuden luovuttamiseen…”

    Joopa joo. Ajetaanko sellaista tilkkutäkkiä, joka ei ole lopulta missään hallinnassa?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 46)