Keskustelut Metsänomistus Metsästys on joskus kovaa peliä

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)
  • Metsästys on joskus kovaa peliä

    Metsästäjä yritti kaataa potkupäätöksen – sai 7 000 euron käräjälaskun

    Heinolan seudulla toimivan metsästysyhdistyksen ilmapiiriä on puitu käräjillä, kun yhdelle metsästäjälle oli annettu potkut sopimattoman käytöksen takia.

    Asian vei käräjille yhdistyksestä erotettu metsästäjä, joka vaati erottamispäätöksen kumoamista. Metsästäjä itse katsoi, että sananvapauteen kuuluu oikeus arvostella yhdistyksen johtotehtäviin pyrkineiden ja päässeiden henkilöiden tekemiä päätöksiä. Edes kärjekkäät ilmaisut eivät anna yhdistykselle oikeutta erottaa yhdistyksestä, metsästäjä katsoi.

    Metsästysseurassa miehen käytös ja jäsenyysasia oli viety yhdistyksen vuosikokoukseen, jossa oli äänestetty ja päädytty potkuihin. Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa asiaa käsiteltiin lukuisten todistajien kuulemisella. Oikeudessa kerrottiin, että esimerkiksi hirvireissulla oli ollut turpaan vetouhkauksia, tönimistä ja nokkapokkahenkeä.

    Käräjäoikeus katsoi, että tästä oli aiheutunut yhdistyksen muille jäsenille mielipahaa ja huonontanut ilmapiiriä harrasteen parissa. Vaikka yhdistyksen päätösten arvostelu on sallittua, mutta edes sananvapauden nimissä henkilökohtaisuuksiin menevät loukkaavat tai peräti herjaavat puheet eivät ole oikeutettuja.

    Metsästäjä väitti, että porukassa olisi loukattu jollakin tavoin jäsenten tasa-arvoa. Tästä oikeus ei saanut todistelussa näyttöä.

    Potkuihin tyytymätön metsästäjä hävisi juttunsa käräjillä, ja joutuu maksamaan metsästysyhdistyksen oikeus- ja asianosaiskulut yhteensä noin 7 000 euroa.
    Yle Lahti

  • Anton Chigurh

    Toistan kysymykseni timpalle: Tuleeko sille hirvenlihalle hintaa?

    Korpituvan Taneli

    Anton:
    ”Oletko taneli kauankin harjoittanut metsästystä?”

    Tiedät tasan tarkkaan etten koskaan ja tiedät vielä syynkin.
    Se syy muille kerrottakoon: Silmät!

    Se etten ole voinut koskaan metsästää ei estä sitä ettenkö olisi ollut vuosikymmeniä aktiivisessa yhteydessä metsästäjiin ja paikalliseen seuraan.

    Tuon vuodatuksesi ”maattomista mafioosoista” voit säästää toiseen ketjuun. Emmehän me edes tiedä, vaikka olisi juuri ”maaton mafiooso” tämä erotettu.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    koskela

    Sitä vaan ihmettelen että Heinolan seudulla yllytään moiseen – hämäläisten keskuudessa . .

    Timppa

    Antonille voin vastata koivuista. Tarkoitit ilmeisestikin, että hirvenliha on kallista, koska ei voi kasvattaa koivuja.

    Totta on, että tuolla hirvimetsissä koivut eivät menesty. Kokemusta on kuitenkin myös peltojen lähellä kasvattamisesta, jossa ei hirvistä ole haittaa. Ei meillä päin ole 40-vuotias OMT-maalle istutettu, monta kertaa perattu ja kaksi kertaa harvennettu koivikko vielä päätehakkuukunnossa. Savossa voi toisin. Siihen en osaa ottaa kantaa.

    Siihenkin osaan ottaa kantaa, että koivusta tukkisaanto on ratkaisevasti pienempi kuin kuusesta. Syinä mm. koivun paksuusvaatimus, oksaisuuskriteerit ja mutkaisuus. Laatutyveä saa tosi harvoista koivuista ja nekin pitää kasvattaa kuusikoissa. Puhtaissa koivikoissa se ruskotäpläkärpänen heikentää laatua. Ainakin minun matematiikalla kuusen kasvatus tuottaa paremman tuloksen. Oli sitten hirviä tai ei.

    Kuten aiemminkin olen todennut, niin mekin kasvatetaan peltojen ympärillä entisillä hakamailla koivuja. Etuna on silloin se, että koivu kasvaa alussa nopeasti, mikä helpottaa taimikon vakiintumista. Toinen syy on esteettinen. Koivikko soveltuu maisemaan paremmin. Talous ei ole ratkaiseva tässä tapauksessa.

    Gla

    Timppa: ”Siihenkin osaan ottaa kantaa, että koivusta tukkisaanto on ratkaisevasti pienempi kuin kuusesta. Syinä mm. koivun paksuusvaatimus, oksaisuuskriteerit ja mutkaisuus.”

    Näin, jos kuusi ei kärsi lahosta.

    http://www.metla.fi/hanke
    /3336/juurikaapa.htm

    Anton Chigurh

    Veejiijalkanen ei kasvata KOSKAAN kahta (2) kuusisukupolvea peräkkäin, vaan väliin tulee AINA rauduskoivu, jonka alle AINA tulee itsestään kuusentaimikko.

    Siellä metsäkierroksella oli näkyvissä 20-30 vuotiaita pystykarsittuja koivikoita, joiden alle oli kehittynyt kuitukokoinen kuusikko.
    Kuviokoko oli luokkaa viisi (5) hehtaaria. Kuusikot harvennetaan koivikon päätehakkuun yhteydessä, jolloin jätetään 1000 runkoa pystyyn.

    Juurikääpäongelmaa ei ollut.

    Timppa

    Meillä ei ole ainakaan toistaiseksi esiintynyt kuusikoissa laho-ongelmia. Eivätkä 40-vuotiaat 2 kertaa harvennetut koivikot ole itsestään kuusettuneet. Olosuhteet vaihtelevat ja ne on aina otettava huomioon.

    Siellä Sahalan kartanossa taitavat pohjat olla niin vetisiä, että kuuset lahoaa ja tietysti sitten koivujen alle kosteaan maahan kyllä syntyy taimikko. Meillä on kuivat ja kiviset maat ja tilanne täysin toinen.

    Anton Chigurh

    Samassa ajassa, missä tämä timppa tuottaa yhden kuusisukupolven päätehakkuuseen, veejiijalkanen saa syntymään kaksi (2) rauduskoivusukupolvea ja toista kuusisukupolvea ja maan tuottokyky vaan paranee. Luonnonmukainen kierto.

    Kannattaa vielä mainita, että veejiijalkasen mailla ei ole KOSKAAN ollut myyrätuhoja. Mutta siellä ei myöskään KOSKAAN ole tapettu myyriä pääravintonaan käyttäviä pienpetoja.

    Tuleeko sille sorkkaeläinlaidunnukselle hintaa ja oletko kovinkin asiallinen puuntuottaja, timppa?

    Sitäpaitsi, kuivilla ja kivisillä mailla kasvatetaan mäntyä. Ainakin meilläpäin. JOS HIRVET SEN SALLISIVAT. Siis sorkkaeläinlaiduntajat.

    Timppa

    Aika vanha täytyy sen Velijalkasen olla, kun kaikki nuo temput on ennättänyt tehdä.
    Katsopa Anton Lukijan kuvista kuusenkasvua kivisellä mäenlaella. Kasvupaikassa on todella eroa. Kummassa lienee parempi kasvu. Eikö siellä Sahalassa ole tehty erilaisia ojia yli 100 km. Sellaisilla maapohjilla täytyykin olla eri kasvatusmenetelmät.

    Metsuri motokuski

    Taitaa veejiijalkasella olla ikää yhtäpaljon kuin meidän joulupukilla tai sitten puusulkupolvenkierrot ovat todella nopeita hänen maillaan. Jutut alkaa olemaan samaa luokkaa…..:-)

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 21)