› Keskustelut › Metsänomistus › Metsästävät Ladyt

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 47)
1 2 3 4 5

  • Metsästävät Ladyt

    Lähetetty: 23.1.2014, 19:45

    Metsästys on yhä enemmän myös naisten harrastus.

    Metsästyskortin suorittaneiden naisten määrä kasvoi viime vuonna edellisvuodesta 3.5%:a. Metsästyskortin lunasti vuonna 2013 kaikkiaan 19311 naista.
    Naisten tuleminen mukaan metsästysharrastukseen näkyy mm. siinä, että eniten metsästäviä naisia koko maassa on nyt ikäryhmässä 45-49 vuotiaat.
    Metsästys on silti kaikenikäisten harrastus, sillä nuorimmat metsästäjät ovat alle 10-vuotiaita ja vanhimmat yli 90-vuotiaita.
    Metsästyskortin lunasti viime vuonna 158 yli 90-vuotiasta miestä ja naista. Nuoremmasta päästä kortin lunasti 3 tyttöä ja 16 poikaa, jotka olivat alle 10-vuotiaita.

    Metsästäjä 1/2014

    (antoisia hetkiä Ladyille, Senioreille ja Junioreille metsästyksen parissa, olkoon Kyllikki ja Tapio suosiollisia heidän eräpoluillaan, ja antakoot nuo metsänjumalat lainsäätäjille viisautta tehdä oikeita ratkaisuja ettei tuo harrastus Suomesta häviäisi)

    painovirhepaholainen korjattu

    Tekijä
    6 m3
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • jees h-valta 21.4.2015, 15:35

    MJO:lle tuonne edellisiin: Annan hirvienkin toki olla välittömästi rauhassa kunhan ensin suhteutetaan kanta tasolle joka perustuu luontaisen säätelyn mahdollisuuteen. Eli tasapainoon petojen ruokatarpeen suhteen. Kun ihminen lakkaa luonnossa eläinkuntaa ”säätämästä” alkaa tilanne normalisoitua luontaiselle tasolle ja eläimet hakeutuvat ”ruokailualueilleen”, myös pedot.

    torppari 21.4.2015, 17:16

    sanotaan jotta suomi elää metsästä ja on aina elänytkin.. särvintä pöytään olkoon pyy tai hirvi, halvemmalla saa possua k-kaupan lihatiskiltä, mutta itse saatuna laatu korvaa hinnan

    6 m3 21.4.2015, 19:15

    ”Annan hirvienkin toki olla välittömästi rauhassa kunhan ensin suhteutetaan kanta tasolle joka perustuu luontaisen säätelyn mahdollisuuteen. Eli tasapainoon petojen ruokatarpeen suhteen. Kun ihminen lakkaa luonnossa eläinkuntaa ”säätämästä” alkaa tilanne normalisoitua luontaiselle tasolle ja eläimet hakeutuvat ”ruokailualueilleen”, myös pedot.Lähetetty: 3 h, 27 min sittenLähettäjä: jees h-valta”

    Fuzzy logic from H-valta.

    Määritteleisitkö Jesse tuon luontaisen tason?

    Onko se taso siltä ajalta kun alkusuomalaiset vaelsivat Volgan mutkasta tänne.
    Vai palataanko 1800-1900 lukujen taitteeseen.

    Mitähän tuo alkusuomalainen olisi käyttänyt ravinnokseen, mikäli hän ei olisi osannut metsästää.
    Mitä hän olisi käyttänyt talvella vaatetuksenaan?

    Arvatenkin olisi kerännyt haavanlehtiä ravinnokseen, ja kuiduttanut haapaa, josta olisi kutonut vaatteensa?

    Anton Chigurh 21.4.2015, 19:26

    Hirvien luontainen kanta tässä maassa on alle 10000, joka kanta sijaitsee oulusta pohjoiseen.

    Kanalintukanta on tällä hetkellä riekon osalta 2%, metson osalta 5% ja teeren osalta 10% vuoden 1960 kannasta, joka on taas murto-osa vuoden 1953 kannasta, joka taas on murto-osa vuoden 1945 kannasta. Huolimatta siitä, että myyräkannansäätelyjärjestelmän manipuloijat tappavat myyrien syöjiä enemmän kuin koskaan (400000 vuodessa, kun 1960 tappoivat 25000 vuodessa).

    jees h-valta 21.4.2015, 19:30

    Onko kuusmotilla kovakin kaipuu alkusuomalaiseksi jälleen?
    Tiettävästi hiukan eri asia nykypäivä ja huvittelutappaminen. Jos se alkusuomalainen olisi saanut sieltä S-kaupan tiskiltä sen lihan yhtä helpolla kuin nykyihminen olisi varmasti sen sieltä ottanut. Se tappaminen silloin oli hengissäpysymistaistelun yksi osa ja lämpimät turkikset myös. Kumpaakaan ei tänäpäivän ihminen tarvitse eli huvittelee. Ja kun se ei enää riittämiin huvita lähdetään joko itään tai länteen tappamaan kanssaihmisiä.

    JacktheRibber 21.4.2015, 21:47

    Myyräkannansäätelyjärjestelmän manipuloijat ovat saaneet aikaan sen, että myyräkuumetapaukset ovat ovat räjähtäneet käsittämättömän korkealle tasolle.

    Kun myyräkuumetta oli aikavälillä 1945-1980 kokonaista 1300 tapausta, niin viime vuonna sitä oli 2088. Tänä vuonnakin on jo 301 tapausta (21.04.2015). Suoraan verrannollinen metsämyyrien määrään.

    ”Pikkujyrsijöistä tiedetään, että ne vähentävät liikkumistaan ja jopa runsaiden ravintolaikkujen käyttöä, jos petouhka on niissä suuri.”

    Puun takaa 21.4.2015, 21:59

    Lisäisi tietysti tuon väittämän uskottavuutta aika tavalla, jos myyräkuumetapaukset olisivat jossain suhteessa myyräkantaan.
    Mitään merkitystä ei tietenkään ole silläkään, ettei ihmiset enää asu maalla, eivätkä siten saa vastustuskykyä myyräkuumetta vastaan kuten ennen, tai sillä, että lähes tolkuttomalla antibioottien käytöllä on jo kymmenet vuodet heikennetty ihmisten immuniteettijärjestelmää.

    JacktheRibber 21.4.2015, 22:59

    Metsämyyrä nyt vain sattuu olemaan reviirimyyrä, eli sitä on pinta-alayksikköä kohti enimmilläänkin tietty määrä. Ei koskaan vilisemällä, kuten on peltomyyrää, jonka ydinhabitaatti on pelto, vaan ei taimikko (joka on myös metsämyyrälle marginaalihabitaatti), jossa se tekee pahimmat tuhot, kun kettu-uhka puuttuu.

    Aivot ovat ajattelua, eivät typerien ö-siantuntijoiden peesailua varten.

    ” Vaihtoehtoissaalishypoteesin mukaan metsien yleispedot siirtyisivät hyödyntämään linnunpesiä myyräkantojen romahtaessa. Saamamme tulokset eivät kuitenkaan tue tätä olettamusta, pesätuhot ovat olleet suurimmillaan hyvinä myyrävuosina.”
    Juuri tuosta syystä surullisenkuuluisa henttosen hypoteeseihin perustuva alati kiihdytetympänä jatkuva vuodesta 2001 alkanut pienpetojentappokampanja on romahduttanut kanalintukannat. Ja räjäyttänyt sekä myyräkuumeen että borrelioosin ilmiömäiselle tasolle.

    Borrelioosin reservuaari ovat myyrät, joista punkit saavat tartunnan.
    Kettukanta on onnistuttu puolittamaan henttosen pääjohtamalla myyräkannansäätelyjärjestelmän tuhoamiskampanjalla. Kettu on myös reviirieläin, kuten on metsämyyrä. Puolet kettureviireistä on tyhjänä (verrattuna aikaan ennen tuota holtittoman johtajan johtamaa holtitonta kampanjaa), josta on seurauksena borrelian viisinkertaistuminen.

    Myös puutiaisaivokuume (jonka reservuaari on myyrä) on onnistuttu nostamaan uuteen ennätykseen.
    Puutiaisaivokuume on siitä lohdullinen, että siihen kuolleisuus ( siis ei jää kitumaan) on 1%. Haittapuolena taas on se, että myös 1% saa hengityshalvauksen (”saa”, pääsee viettämään lopun elämänsä hengityskoneessa).

    Korpituvan Taneli 21.4.2015, 23:27

    Anton, aliaksensa kynällä, kirjoittaa taas mitä sattuu tilastoihin vedote.

    En ollenkaan taas väitä etteikö myyräkuume olisi lisääntynyt vuosien mittaan, mutta siihen on toki nämäkin tekijät jotka puun takunen mainitsi.

    Tilastoilla myyräkuumeen yleisyyttä ei todellakaan voi vertailla. Koskahan se on edes ensimmäisen kerran diagnosoitu? Olivatko nämä diagnoosimenetelmät edes olemassa 50-luvulla, saati sitten jokaisen kunnanlääkärin käytössä?
    Jokainen meistä, myös Anton tietää myös sen ettei esim. 50-luvulla menty jokaisesta kuumeesta lääkäriin, vaan maattiin se kolmekkin viikkoa hikoillen ja houraillen ja jos hengissä selvittiin, niin jatkettiin sitten töitä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    JacktheRibber 21.4.2015, 23:48

    Arviolta 5% suomalaisista on vasta-aineet myyräkuumevirusta kohtaan.
    THL:n tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu 33117 tapausta (01.01.1995-21.04.2015).

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 47)
1 2 3 4 5