Räksytyksestä huolimatta. Lauantaina hirvijahtiin. Lupasi hyviä ilmojakin. Koko viikko satanut vettä ja räntää ja viikonlopuksi poutaantuu. Mukavalla porukalla ja hyvillä koirille hieno viikonloppu tulossa. Toivottavasti.

Toivottavasti Mm:n porukassa on parempaa harkintaa kuin Tolopaisen porukoissa ja Tolopaisen porukat ottaa osaavammista mallia.

Haban suhteen taitaa olla paras keino kuoliaaksi vaikeneminen, kun ei keskusteluhaluja ole.

Hienoa tolopainen. Hyvä että jollakin on totuus hallinnassa. 🙂 .

Kommenttia Planterin eiliseen kirjoitukseen klo 10.33

Samaan aikaan (2012),kun Panter riemastui hirvituhoistaan tilanteessa , jossa paikalliset metsästäjät olivat saaneet hyvissä ajoin jahtinsa päätökseen , eivätkä voineet kaataa enää enempää hirviä (oliko muuten niillä tietoakaan saaliista jahdin aikana), keskusteltiin näillä nurkilla hirvien määrän romahtamisesta 2010-luvun tehopyynnin seurauksena. Ei näkynyt vasoja ,eikä sarvipäitä uroksia. Ei liiemmin naapurikunnissakaan . . Samaan aikaan osa lopetteli metsästystä, Nuorempi polvi totesi , että on parempaakin tekemistä , kun katsella tyhjiä metsiä. Näistä kokemuksista syntyi tuolloin  aihe vasta-argumentointiin Planterin tapauksessa.

Lisää löylyä kiukaalle antoi riistahallinnon syyttely ainoana syyllisenä Planterin hankalaan tilanteeseen. Tosiasiassa juuri riistahallinnon ja metsästäjien tiiviin yheistyön ansiosta hirvikanta oli saatu pudotettua huippuvuosista puoleen(aikajanalla 2000-2011). Ilman jompaa kumpaa painiskelisimme nykyisin ihan eri luokan ongelmien parissa.

Planter syyttää varsin usein riistahallintoa epäonnistuneista arvioista. Siellä tehdään arviot saadun aineiston perusteella ei arvailujen , ja korjataan virheet heti , kun ne huomataan. Virheet ovat inhimillisiä ja osin viranomaisista riippumattomia. Jos suosituksia ei jostakin syystä noudateta esim. kaatomäärien ja saaliin sukupuolijakauman suhteen , syntyy helposti virheitä ennustuksiin. Vuonna 2012 ei edes ollut vielä kannanhoitosuunnitelmia ja hirvikantaa koskevat havaintotiedot olivat käytössä nykyiseen reaaliaikaiseen järjestelmään verrattuna jopa kaksi vuotta myöhemmin.Lisäksi kaikki seurueet eivät toimittaneet havaintoaineistoa viranomaisille. Nyt tämä on kaikille pakollinen toimenpide . Oneksi oli ja on edelleen ns takaisinlaskenta , joka korjaa aiempia ennusteita. Mennyttä on helppo” ennustaa”… tulevaisuuden ennustaminen on hankalampaa . Varsinkin , kun lähdetiedoissa on puutteita ja parin vuoden viive niiden saannissa käyttökelpoiseen muotoon.

Riistahallinto on ollut tulilinjalla myös valkohäntäpeurojen suhteen. Siitä ehkä voi syyttää ja kysellä syitä , miksi kannanhoitosuunnitelma on puuttnut viime vuosiin asti. Tilanne on päässyt ryöstäytymään sen ja muutaman yhteensattuman vuoksi käsistä. Vhp-kannan kasvukin oli saatu taittumaan 2010-2015 vuosien aikajaksolla. Ehkä kannanhoitosuunnitelmaa ei pidetty tuosta syystä tarpeellisena. Nyt sitä käytetään ja kehitellään.Lupamääriä on kasvatettu  kymmenillä tuhansilla kannan leikkaamiseksi , suositellaan naarasvoittoista verotusta ja kehotetaan metsästäjiä hakeman tarpeeseen nähden riittävästi pyyntilupia. Tämäkin pitäisi olla jo selvä asia lukutaitoisille ihmisille.

Valkohäntä on jäänyt pysyvästi osaksi Suomen riistavalikoimaa sitä ei voi enää muuksi muuttaa. Vieraslajiaiheiset kommentit kannattaa unohtaa.  Kunkin alueen tehtäväksi jää pitää kanta mieleisellään tasolla.

Hirvenmetsästyksen puolella suositusten toteutumista seurataan reaaliajassa ja korjataan toimenpide-ehdotuksia jahtikauden aikana tarpeen niin vaatiessa.Lupamäärä on määritelty verotussuunnitelmaan siten , että laskennalliseen optimiin päästään 10-20 % myönnettyjä lupia pienemmällä käyttöasteella. Tämän lisäksi alueellisia kannanvaihteluita varten on käytössä 10-20%:n suuruinen lupareservi(pankkiluvat) peruslupien lisäksi. Paikallisesti voidaan hirvieläinkanta pudottaa näillä konstella hyvinkin alas jos tarve  vaatii ja löytyy riittävästi yhteistä tahtoa ja resursseja toteuttamaan hanke. Tämän tahtotilan kehittämiseen kehottaisin Panteriakin nyt keskittymään ,jos ongelmat piinaavat edelleen. Merta edemmäs on turha lähteä kalaan.

”Vuonna 2012 ei edes ollut vielä kannanhoitosuunnitelmia ja hirvikantaa koskevat havaintotiedot olivat käytössä nykyiseen reaaliaikaiseen järjestelmään verrattuna jopa kaksi vuotta”

Niin, 2014 tuli kannanhoitosuunnitelma käyttöön ja 2016 oli hirvikanta nousuut jo 50% verrattuna 2012 tasoon. Kun hirvikannan hoitosuunnitelman tekijä ei noudata itse tekemäänsä suunitelmaa, niin olen katsonut ihan perustelluksi, ei nyt syyttää, mutta arvostella, maa-ja metsätalousministeriötä.

”Paikallisesti voidaan hirvieläinkanta pudottaa näillä konstella hyvinkin alas jos tarve vaatii ja löytyy riittävästi yhteistä tahtoa ja resursseja toteuttamaan hanke. Tämän tahtotilan kehittämiseen kehottaisin Panteriakin nyt keskittymään ,jos ongelmat piinaavat edelleen. Merta edemmäs on turha lähteä kalaan.”

Uskoisin, että kaikki muut palstalaiset ovat ymmärtäneet tämän alueen tilanteen, sitä on jauhettu jo aivan liikaa. Vielä kerran. Meillä oli kova yhteinen tahtotila, sidoryhmät olivat täysin yksimielisiä, että hirvitiheyttä pitäisi pudottaa, tavoitteena 2,5 / 1000ha.

Kun kysyin eräältä riistaneuvoston jäseneltä, miksi kuitenkin tavoitetta jopa nostettiin kahdella hirvitalousalueella  5 / 1000 ha tasolle, niin hän sanoi, että hän ymmärsi, että riistaneuvostossa päätettiin jotain muuta. Yksi henkilö voi siis tehdä lopullisen päätöksen, eikä hänen tarvitse välittää mitään mistään sidosryhmistä tai hirvikannan hoitosuunnitelmista.