Keskustelut Luonto Metsästäjävastaisuus palstalla

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 62)
  • Metsästäjävastaisuus palstalla

    Aikani tätä lueskellasi, olen havainnut, että kirjoittajista iso syyttää metsästäjiä hirvieläinvahingoista.

     

    Luonnon tuntemus on kuitenkin vähäisellä tasolla ja sitä ei voida myöntää, että alkujaankin kannat on voineet kasvaa ravinnon lisääntymisen takia. Ja ravinnon lisääntymisen noille otuksille on mahdollistanut nykyinen metsänhoito (viljely)malli.

     

    Metsästäjät kuitenkin tekee joka syksy miljoonia työtunteja pitääkseen hirvieläinkannat kurissa. Metsästäjistä suuri osa on myös maanomistajia. Tekevät siis omalla kustannuksellaan valittajillekin töitä ja hyvää.

     

    Kerätäänpä nyt tähän sitä sitä valitusta aiheesta, miten metsästäjät ei toimi juuri sinun mielesi mukaan.

  • jees h-valta

    Aika outo väite vmt:ltä ettei metsänomistaja tunne luontoa??? Miten perustelet ja miten väität metsästäjän siihen paremmin perehtyvän. Ainut metsästäjä jonka olen metsätalouteni suunnissa nähnyt jahtiajan ulkopuolella on lähes sukulainen joka polkupyöräilee kuntolenkkiään metsätieverkostolla samalla seutukunnalla kanssani. Kyllä me silloin tällöin sanaillaankin ja kyllä se on hän joka kyselee minulta miten hirviä on näkynyt. Ei hän lähde tieltä maastoon tutustumaan paikalliseen eläinkantaan. Toki heillä on riistakameroita siellä täällä seurantaa varten mutta aivan samoin meillä havainnoidaan kun metsiämme kierretään. Ja me näemme siellä ne tuhot toisin kuin ruokinta-ja nuolukivipaikoilla olevat kamerat näyttävät.

    Metsuri motokuski

    Iästä viisaus ja taito ei ole kiinni. Tälläkin foorumilla se on hyvin huomattu.

    Tolopainen

    Sehän on aivan eri asia, jos päättäjällä on ikää 68v tai 30v,  tarkoittaa sitä, että päätökset tekee aivan muut henkilöt kuin nämä, jotka esittelee koruja ja verkkosukkahousuja muotilehdissä. Oppositiossa on sitten joku slaavilaisten kirkkokielien sivari. Miten persu voi olla sivari ja Trumpin kannattaja ja lisäksi antisemitisti.

    Puuki

    Luonnon tuntemus on kuitenkin vähäisellä tasolla ja sitä ei voida myöntää, että alkujaankin kannat on voineet kasvaa ravinnon lisääntymisen takia. Ja ravinnon lisääntymisen noille otuksille on mahdollistanut nykyinen metsänhoito (viljely)malli.

    On varmastikin noin, että ravinnon  saannin helpottuminen ja sen lisääntyminen kasvattaa hirvieläinten kantoja.  Taimikoiden hoitamattomuus , eläinten liikkumisen helpottuminen talvella (lauhat talvet), lisäruokinta (tuetaan riistapeltojen ym. ruokapaikkojen perustamista) ja kannan hoidon tavoitteet pitää hirvieläinkannat suht. suurina on kaikki vaikuttaneet  nykytilanteen syntymiseen.   Yhtä syytä ei ole.

    Mutta pääasia olisi keksiä keinot parantaa tilannetta myös metsän kasvatuksen kannalta eikä vain  riistan pyyntimahdollisuuksien kannalta.    Mh:n ”viljelymallista” luopuminen ei ole ratkaisu siihen , jos metsätaloutta aiotaan harjottaa taloudellisesti kannattavasti.  Kuusettumisen lisääminen ei ole oikea tapa ; siihenhän se johtaa jos jätetään männyn ja koivun kasvatus sivuraiteelle.  Luontainen uudistaminen tai jk ei  ole sen parempi tapa  jos päämäärä on taimikkovahinkojen torjunta.   Vähentäisihän se ruokamaiden tarjontaa mutta samalla puulajisto köyhtyisi lisää , kun syöjillä olisi vähemmän vaihtoehtoja. Kyllä ne hirvet osaa syödä alikasvosmännytkin ja  ne kelpaa jopa paremmin kuin tasaikäiset  taimet hoidetussa taimikossa.

    Gla

    Vmt: ”Aikani tätä lueskellasi, olen havainnut, että kirjoittajista iso syyttää metsästäjiä hirvieläinvahingoista.”

    Itse yritän puhua politiikasta, jota harjoittaa riistahallinto ja metsästyksen edunvalvojat. Varmasti usein noista tulee käytettyä nimitystä ”metsästäjä”.

    ”Luonnon tuntemus on kuitenkin vähäisellä tasolla ja sitä ei voida myöntää, että alkujaankin kannat on voineet kasvaa ravinnon lisääntymisen takia. Ja ravinnon lisääntymisen noille otuksille on mahdollistanut nykyinen metsänhoito (viljely)malli.”

    Nyt puhutaan niin laajasta joukosta, että sitä on turha yrittää homogenisoida määrittelemällä porukan luonnon tuntemusta.

    Tietysti riittävä ravintomäärä on edellytys kannan kasvulle. Mutta kuten tiedämme, lain mukaan kantoja hallitaan kaatolupakäytännöllä. Se tarkoittaa, että jos kannat alkaa kasvaa, kaadetaan enemmän eläimiä. Ja koska kantaa ei ole haluttu alentaa, kyse ei ole ravinnon määrästä, vaan lain mukaisella menettelyllä tehdystä tavoitteellisesta kannan määrän hallinnasta.

    Esitin tähän liittyen toisessa viestiketjussa kysymykset 14.10 ja toistin sen 19.10. Nuo molemmat sivuutit, joten kysyn kolmannen kerran: Oletko eri mieltä?

    ”Metsästäjät kuitenkin tekee joka syksy miljoonia työtunteja pitääkseen hirvieläinkannat kurissa. Metsästäjistä suuri osa on myös maanomistajia. Tekevät siis omalla kustannuksellaan valittajillekin töitä ja hyvää.”

    Siksi pitäisikin keskittyä puhumaan politiikasta. Mikä on tavoite ja onko se maanomistajien ja yhteiskunnan kannalta kestävä.

     

    Tolopainen

    Metsästäjämaanomistajat on höynäytetty mukaan sellaiseen hirvipolitiikkaan, jota eivät ymmärrä heidän etujensa vastaiseksi. Toiminta on kuin uskonlahkoissa, jopa kymmenvuotiaat lapsetkin laitetaan ampujiksi. Kyllä sosiaaliviranomaisten pitäisi puuttua asioihin huostaanotoilla.

    A.Jalkanen

    Puuki summasi hyvin metsänhoidon ja hirvieläinpolitiikan yhteyden. Kyse on vielä laajemmasta asiasta kuin metsänomistajien kukkarosta: pystytäänkö metsissä tuottamaan teollisuuden tarvitsemaa raaka-ainetta, pystytäänkö monimuotoisuutta vaalimaan ja miten sopeudutaan ilmastonmuutokseen. Metsien uudistaminen on noissa asioissa tärkeä.

    Tolopainen

    Ei meillä ole varaa nykyisen suuruiseen hirvikantaan. Taas kolahti rajusti pohjois-karjalassa, kuski selvisi ja auto lunastukseen. Autoilijat maksavat vuodessa  hirvivahinkoja sadoilla miljoonilla. Onneksi kuolonuhreja ei tule, kun autojen korit on nykyisin niin lujia, että katot ei rullaudu irti.

    vmt

    Gla: En minä siitä eri mieltä ole, että joissain paikoissa peurakanta on liian tiheä. Enkä usko niiden alueiden metsästäjienkään sitä mieltä olevan tai ainakaan ne eivät ole, jotka minä tunnen sellaisilta alueilta.

    Mutta miten sitä kantaa sitten vähennettäisiin sieltä, jos se ei hupene, vaikka nytkin ammutaan niin paljon kuin jaksetaan ja lupamäärä ei ole ainakaan niillä alueilla ongelma. Toisaalta vaikka luvanvaraisuus poistuisikin, niin eipä sekään välttämättä mikään ratkaisu, kuten metsäkauriin kohdalla on nähty.

     

    A.Jalkanen

    Täällä on vmt jo muutamaan kertaan tuotu esiin tehokkaita keinoja peurojen vähentämiseen, katso ne siitä peuraketjusta. Tässä on aiheena yleinen hirvieläinkantojen hoidon kritiikki. Metsästäjävastaisuutta joutuu etsimään muilta palstoilta. Olen ollut täällä yli kymmenen vuotta enkä ole sellaiseen törmännyt.

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 62)